6.1.2011 Seitsemän USA:ssa vietetyn vuoden jälkeen Suomeen palannut Cedric Latimer, 23, on lyönyt itsensä nopeasti läpi Korisliigan kotimaiseen eliittiin. Räiskähtelevä laitahyökkääjä pääsi joulukuussa omalle pelipaikalleen, ja on tehnyt siitä lähtien vakuuttavaa jälkeä Namika Lahden paidassa.
Liittyessään lahtelaisjoukkueen kokoonpanoon Latimer oli suomalaiselle koripalloyleisölle vielä verrattain tuntematon pelaaja. Uudenkaupungin Korihaissa ja Torpan Pojissa viettämiensä juniorivuosien jälkeen Latimer siirtyi isänsä synnyinmaahan Yhdysvaltoihin pelaamaan lukiokoripalloa, josta ura jatkui sujuvasti yliopistoliiga NCAA:han.
Kahden Santa Claran yliopistossa vietetyn jälkeen Latimerin tie vei välivuoden kautta St. Francis Pennsylvaniaan, jossa laitahyökkääjä päätti pelinsä viime maaliskuussa. Latimerilla olisi ollut optio jatkaa St. Francisissa vielä toinen kausi, mutta paluu yliopistoliigaan ei mahtunut miehen suunnitelmiin.
- Ennen viimeisen yliopistokauteni alkua ykkössentterimme loukkaantui ja joutui viettämään pari kuukautta pyörätuolissa. Koska olin aika lailla porukan isoin jätkä, jouduin pelaamaan koko kauden nelos- ja vitospaikkaa, ja sama olisi ollut edessä vielä toisella kaudella, kertoo Latimer.
- Vuosi sitten aloin miettiä paluuta Suomeen. Sen lisäksi, että tahdoin ympäristöön, jossa saisin kehittyä luonnollisella pelipaikallani, aloin laskeskella, että olin ehtinyt olla jo aika monta vuotta poissa. Esimerkiksi broidini perheeseen on syntynyt tässä välissä kaksi lasta, joten tahdoin muuttaa Suomeen ja oppia tuntemaan uudet sukulaiseni paremmin.
Pelikausi 2009-10 jäi Latimerin toistaiseksi viimeiseksi Yhdysvalloissa.
- Kauden jälkeen pistin kaikille Korisliigan seuroille sähköpostia ja kerroin palaavani Suomeen. Muutama seura otti yhteyttä, ja minuun yhteyden ottaneista seuroista Lahden paketti vaikutti kaikkein lupaavimmilta, Latimer selvittää.
Latimerin alkukausi Korisliigassa oli kivikkoinen. Namika Lahden päävalmentaja Sami Toiviainen istutti väkivahvan, mutta "vain" 198-senttisen Latimerin ison laitahyökkääjän paikalle joukkueen amerikkalaispelaajien kansoittaessa pienen laitahyökkääjän ja heittävän takamiehen pelipaikat. Näin Lahdessa toistui sama skenaario, jota Latimer oli tahtonut välttää Yhdysvalloista lähdettyään.
- Alkuun pelit eivät menneet ihan kuin olin ajatellut ja ilmaisin sen myös (Lahden päävalmentaja Sami) Toiviaiselle. Sami kuitenkin sanoi minulle jälkikäteen ajateltuna ihan oikein, että "odota rauhassa, sinun aikasi tulee vielä", Latimer kertaa.
Kahdessa kuukaudessa Latimer sopeutui Korisliigan rytmiin ja joulukuun alussa hän sai palata luontaiselle pelipaikalleen, kun Lahti järjesti amerikkalaispalettiaan uusiksi ja asetti korin alle 206-senttisen Todd Hendleyn ja 201-senttisen Anthony Vereenin. Latimer ei aikaillut, vaan alkoi loistaa välittömästi pienen laitahyökkääjän paikalla viimeistellen joulukuun keskiarvoikseen 16,7 pistettä ja 6,5 levypalloa 32,6 minuutissa ottelua kohden huikeilla heittoprosenteilla: kakkoset 66,7 %, kolmoset 50,0 % ja vapaaheitot 87,5 %.
- Peli muuttui heti paljon helpommaksi, kun pääsin omalle pelipaikalle. Muutenkin olen tyytyväinen Namika Lahden systeemeihin - valmennukseen, pelikavereihin, kaikkeen.
Korisliigan, ja erityisesti liigan kotimaisten pelaajien tasoa, Latimer on pitänyt yllättävän kovana.
- Olen jutellut aiheesta monen Suomessa nyt pelaavan amerikkalaisen kanssa, ja monet ovat sitä mieltä, että esimerkiksi Belgiassa tai Australiassa amerikkalaispelaajat ovat kovempia, mutta niissä liigoissa kotimaisten pelaajien taso ei ole yhtä kova kuin Suomessa. Minut on ainakin yllättänyt se, että monen liigaseuran parhaat suomalaiset ovat yhtä kovia pelaajia kuin parhaat jenkit. Täällä saa vääntää ihan tosissaan, Latimer kehuu.
Omaa koripallouraansa Latimer ei ole ajatellut vielä kuluvaa kautta pidemmälle. Paluu kouluun häämöttää lähitulevaisuudessa, mutta omat parhaat vuodet koripallon parissa häämöttävät vielä tulevaisuudessa.
- Ainakin tämä vuosi mennään vielä Suomessa, katsotaan sen jälkeen mitä tuleman pitää, Latimer miettii.
- Totta kai kiinnostaisi mahdollisuus pelata ulkomailla ammattilaisena, mutta jossain vaiheessa pitäisi palata kouluunkin, että olisi jotain tehtävää sitten vielä urankin jälkeen. Tässä on vielä aika lailla kaikki auki.
Kysymykseen siitä, miten hän vastaisi maajoukkueen päävalmentajan yhteydenottoon, 36 nuorten maaottelua pelannut Latimer vastaa spontaanilla naurunpurskahduksella.
- Sanotaan vaikka niin, että jos (Henrik) Dettmann minut mukaan kelpuuttaa, totta kai minä näytille menen. En minä ole tähänkään asti kutsusta kieltäytynyt.
Sara Bejedi pelasi vahvan kauden Turkin liigassa Botasin paidassa. Bejedi pääsi haastamaan itseään ja osoitti pärjäävänsä kovissa paikoissa.
Touko Tainamo suuntasi neljän yliopistovuoden jälkeen täksi kaudeksi Euroopan ammattilaiskentille tehdessään sopimuksen tshekkiläisen USK Prahan kanssa. Tainamo on nauttinut suurta vastuuta kauden aikana.
Emir Sulejmanovic lähti nuorena poikana Kaarinan Urasta maailmalle ja on pelannut Espanjan ACB-liigassa jo yli vuosikymmenen.
Susijengin tukipilariksi kasvanut Mikael Jantunen, 25, kertoo, ettei hänen uskonsa omiinsa hiipunut missään vaiheessa perjantain Belgia-vierasvoittoa, vaikka välillä näyttikin vaikealta. Jantunen ei kuitenkaan suostu tuulettelemaan voittoa ennen kuin Belgia on kaadettu tänään sunnuntai-iltana toistamiseen.
Saksan cupin Final Four -lopputurnaus pelataan viikonlopun aikana. Mestaruutta puolustaa Roosa Lehtorannan ja Elina Koskimiehen Saarlouis Royals.
Ensimmäiset aikuisten arvokisansa Susijengin paidassa viime kesänä pelannut Andre Gustavson, 26, on käynnistänyt kansainvälisen ammattilaisuransa Belgian suurseura Filou Oostendessa. Kolmen kuukauden otannan perusteella Gustavson osaa kertoa, että illan MM-karsintavastustajan, Belgian, pelaajat ovat parhaimmillaan täsmällisessä taitokoripallossa.
Susijengi sai alkutalven elintärkeässä Ranska-voitossaan rutkasti apuja nuoremmalta kalustoltaan, mutta myös senioriosaston sentteri Alexander Madsen säästi parhaansa ratkaisuhetkille. Jo vuosikymmenen päivät susipaitaa kantanut Madsen, 31, kehuu vuolaasti nuorta susipolvea, mutta luottaa kokemuksensa kantavaan vielä pitkään.
Jo vuosien ajan Susijengin tulevaisuuden runkopelaajaksi uumoiltu Mustapha Amzil, 24, teki odotetun maajoukkuedebyyttinsä viime kesänä ja loisti avainroolissa joulukuussa, kun Susijengi kaatoi kotonaan Ranskan. Talven MM-karsintaikkunan alkaessa Amzil kertoo olevansa valmis mihin tahansa rooliin pitkällä matkalla kohti Qatarin MM-parketteja.
Lassi Nikkarisen ensimmäinen kausi Euroopassa ei ole ollut kaikista helpoin. Nyt Nikkarinen on löytänyt paikan, jossa häneen luotetaan.
Korisliigan kärkijoukkue Salon Vilpasta määrätietoisesti kohti pudotuspelikevättä johtava Samu Adler, 18 vuotta, on toipunut marraskuisen jalkaoperaationsa jäljiltä aikataulussa. Tänään alkavassa maajoukkueikkunassa Adler kertoo tavoitteekseen osoittaa Susijengille arvonsa ja potentiaalinsa ja kilpailla paikasta MM-karsintarotaatiossa.