6.1.2011 Seitsemän USA:ssa vietetyn vuoden jälkeen Suomeen palannut Cedric Latimer, 23, on lyönyt itsensä nopeasti läpi Korisliigan kotimaiseen eliittiin. Räiskähtelevä laitahyökkääjä pääsi joulukuussa omalle pelipaikalleen, ja on tehnyt siitä lähtien vakuuttavaa jälkeä Namika Lahden paidassa.
Liittyessään lahtelaisjoukkueen kokoonpanoon Latimer oli suomalaiselle koripalloyleisölle vielä verrattain tuntematon pelaaja. Uudenkaupungin Korihaissa ja Torpan Pojissa viettämiensä juniorivuosien jälkeen Latimer siirtyi isänsä synnyinmaahan Yhdysvaltoihin pelaamaan lukiokoripalloa, josta ura jatkui sujuvasti yliopistoliiga NCAA:han.
Kahden Santa Claran yliopistossa vietetyn jälkeen Latimerin tie vei välivuoden kautta St. Francis Pennsylvaniaan, jossa laitahyökkääjä päätti pelinsä viime maaliskuussa. Latimerilla olisi ollut optio jatkaa St. Francisissa vielä toinen kausi, mutta paluu yliopistoliigaan ei mahtunut miehen suunnitelmiin.
- Ennen viimeisen yliopistokauteni alkua ykkössentterimme loukkaantui ja joutui viettämään pari kuukautta pyörätuolissa. Koska olin aika lailla porukan isoin jätkä, jouduin pelaamaan koko kauden nelos- ja vitospaikkaa, ja sama olisi ollut edessä vielä toisella kaudella, kertoo Latimer.
- Vuosi sitten aloin miettiä paluuta Suomeen. Sen lisäksi, että tahdoin ympäristöön, jossa saisin kehittyä luonnollisella pelipaikallani, aloin laskeskella, että olin ehtinyt olla jo aika monta vuotta poissa. Esimerkiksi broidini perheeseen on syntynyt tässä välissä kaksi lasta, joten tahdoin muuttaa Suomeen ja oppia tuntemaan uudet sukulaiseni paremmin.
Pelikausi 2009-10 jäi Latimerin toistaiseksi viimeiseksi Yhdysvalloissa.
- Kauden jälkeen pistin kaikille Korisliigan seuroille sähköpostia ja kerroin palaavani Suomeen. Muutama seura otti yhteyttä, ja minuun yhteyden ottaneista seuroista Lahden paketti vaikutti kaikkein lupaavimmilta, Latimer selvittää.
Latimerin alkukausi Korisliigassa oli kivikkoinen. Namika Lahden päävalmentaja Sami Toiviainen istutti väkivahvan, mutta "vain" 198-senttisen Latimerin ison laitahyökkääjän paikalle joukkueen amerikkalaispelaajien kansoittaessa pienen laitahyökkääjän ja heittävän takamiehen pelipaikat. Näin Lahdessa toistui sama skenaario, jota Latimer oli tahtonut välttää Yhdysvalloista lähdettyään.
- Alkuun pelit eivät menneet ihan kuin olin ajatellut ja ilmaisin sen myös (Lahden päävalmentaja Sami) Toiviaiselle. Sami kuitenkin sanoi minulle jälkikäteen ajateltuna ihan oikein, että "odota rauhassa, sinun aikasi tulee vielä", Latimer kertaa.
Kahdessa kuukaudessa Latimer sopeutui Korisliigan rytmiin ja joulukuun alussa hän sai palata luontaiselle pelipaikalleen, kun Lahti järjesti amerikkalaispalettiaan uusiksi ja asetti korin alle 206-senttisen Todd Hendleyn ja 201-senttisen Anthony Vereenin. Latimer ei aikaillut, vaan alkoi loistaa välittömästi pienen laitahyökkääjän paikalla viimeistellen joulukuun keskiarvoikseen 16,7 pistettä ja 6,5 levypalloa 32,6 minuutissa ottelua kohden huikeilla heittoprosenteilla: kakkoset 66,7 %, kolmoset 50,0 % ja vapaaheitot 87,5 %.
- Peli muuttui heti paljon helpommaksi, kun pääsin omalle pelipaikalle. Muutenkin olen tyytyväinen Namika Lahden systeemeihin - valmennukseen, pelikavereihin, kaikkeen.
Korisliigan, ja erityisesti liigan kotimaisten pelaajien tasoa, Latimer on pitänyt yllättävän kovana.
- Olen jutellut aiheesta monen Suomessa nyt pelaavan amerikkalaisen kanssa, ja monet ovat sitä mieltä, että esimerkiksi Belgiassa tai Australiassa amerikkalaispelaajat ovat kovempia, mutta niissä liigoissa kotimaisten pelaajien taso ei ole yhtä kova kuin Suomessa. Minut on ainakin yllättänyt se, että monen liigaseuran parhaat suomalaiset ovat yhtä kovia pelaajia kuin parhaat jenkit. Täällä saa vääntää ihan tosissaan, Latimer kehuu.
Omaa koripallouraansa Latimer ei ole ajatellut vielä kuluvaa kautta pidemmälle. Paluu kouluun häämöttää lähitulevaisuudessa, mutta omat parhaat vuodet koripallon parissa häämöttävät vielä tulevaisuudessa.
- Ainakin tämä vuosi mennään vielä Suomessa, katsotaan sen jälkeen mitä tuleman pitää, Latimer miettii.
- Totta kai kiinnostaisi mahdollisuus pelata ulkomailla ammattilaisena, mutta jossain vaiheessa pitäisi palata kouluunkin, että olisi jotain tehtävää sitten vielä urankin jälkeen. Tässä on vielä aika lailla kaikki auki.
Kysymykseen siitä, miten hän vastaisi maajoukkueen päävalmentajan yhteydenottoon, 36 nuorten maaottelua pelannut Latimer vastaa spontaanilla naurunpurskahduksella.
- Sanotaan vaikka niin, että jos (Henrik) Dettmann minut mukaan kelpuuttaa, totta kai minä näytille menen. En minä ole tähänkään asti kutsusta kieltäytynyt.
Susijengi on jatkanut Tampereen ikimuistoisen EM-alkulohkon jälkeen matkaansa Latvian Riiaan ja kääntänyt katseensa lauantain myöhäisillan neljännesvälieräkohtaamiseen mestarisuosikki Serbiaa vastaan. Valmistautuessaan otteluun suurta ennakkosuosikkia vastaan päävalmentaja Lassi Tuovi odottaa omiltaan ennen kaikkea rohkeutta pelata.
Susijengin pelit Tampereen EM-alkulohkossa huipentuvat tänään keskiviikkoiltana otteluun hallitsevaa maailmanmestaria Saksaa vastaan. Vaikka kaksi vuotta sitten Saksa antoi Susijengille oppitunnin Okinawan MM-kisoissa, Susijengin ”likaisen työn tekijäksi” kisaviikon aikana profiloitunut Olli Nkamhoua uskoo omiensa yllätysmahdollisuuksiin kotiyleisön edessä.
Kun FIBA myönsi Tampereelle vuoden 2025 koripallon EM-kotikisalohkon, tuskin kukaan muu joukkueessa oli yhtä innoissaan kuin Tampereen Pyrinnön kasvatti Miro Little, joka sai Euroopan suurimman koriskarnevaalin kotiseuduilleen. Littlen mukaan EM-avausottelu Ruotsia vastaan oli ikimuistoinen kokemus, mutta joukkueelle jäi parannettavaa.
Susifaneille koittaa torstai-iltana kauan odotettu hetki, kun Suomi-koriksen suurlupaus Miikka Muurinen, 18, juoksee ensimmäistä kertaa tänä kesänä kentälle Susijengin pelipaita yllään. EM-kotikisakesää Valencian olympiakarsinnoista asti odottanut ja taas yhden vuoden Yhdysvalloissa korkoa kasvanut Muurinen uhkuu pelihaluja ottelupäivän aamuna.
Alexander Madsen, 30, pelasi vuosi sitten elämänsä ottelun, kun Susijengi nousi viidentoista pisteen takaa voittoon Puolasta Valencian olympiakarsinnoissa. Sunnuntaina riitti kuitenkin oma, varma peruspelaaminen, kun EM-kotikisoihin valmistautuva Susijengi haki Puolasta vierasvoiton. Ja mitä rutiininomaisemmin voitto tulee, sen parempi, Madsen arvioi.
Susijengi on saalistanut EM-kotikisalohkoon valmistavissa maaotteluissaan kolme voittoa yhtä monesta ottelusta. Kun Tampereen EM-huumaan on enää yhden harjoitusviikon ja toisen Puola-maaottelun verran matkaa, arvioi Susijengin monitoimikone Elias Valtonen, 26, ryhmänsä tekemisen olevan kautta linjan hyvässä mallissa.
Susijengissä kesällä 2021 debytoinut ja vuosi vuodelta yhä suurempaa roolia joukkueessa ottanut Jacob Grandison, 27, arvioi kesän harjoitusviikkojen ja kahden Belgia-pelin lupaavan hyvää. Sen lisäksi, että tunnelma joukkueen sisällä on erinomainen, kokee Grandison päässeensä henkilökohtaisella tasolla sinuiksi FIBA-koripallon kanssa vuosien myötä.
Pitkän koripalloilijanpolun HBA-Märskyn ja Yhdysvaltain NCAA-liigan kautta kulkenut Andre Gustavson, 26, löi itsensä läpi Susijengin rotaatioon vuoden takaisissa olympiakarsinnoissa Valenciassa. Toisen EM-kisaleiritysviikon alussa Gustavson kertoo saaneensa ensimmäisestä ammattilaiskaudestaan mukaansa entistä paremmat valmiudet pelata huipputasolla.
Susijengin isojen pelien mieheksi profiloitunut Ilari Seppälä, 32, on saapunut EM-kotikisaleiritykseen uransa parhaan ammattilaiskauden jäljiltä. Erinomainen kausi, sitä edeltänyt onnistunut kuntoutus ja perhearki muodostavat lapualaislähtöiselle pelinrakentajalle erinomaiset lähtökohdat tavoitella paikkaa EM-kotikisajoukkueessa.
Korisliigan mestaruutta Helsinki Seagullsin kanssa keväällä juhlinut Henri Kantonen, 198 cm ja 27 vuotta, toivoo, ettei suomalainen koripalloväki ole jättänyt häntä laskuista puhuttaessa paikoista EM-kotikisajoukkueesta. Jo edellisissä EM- ja MM-kisoissa kykynsä kansainvälisessä pelissä osoittanut Kantonen kertoo olevansa parhaassa iskussaan koskaan.