10.10.2012 Uudenkaupungin Korihaiden käskyttäjä Jarmo Laitinen, 58, siirtyi maanantaina uudelle tasaluvulle, kun hänellä tuli täyteen 600 ottelua pääsarjavalmentajana Korihaiden kohdatessa vieraskentällä Joensuun Katajan. Jo 18. pääsarjakauttaan valmentavan Laitisen uran suurimmat ilonaiheet löytyvät nuorten lupausten kasvattamista maajoukkuetason pelaajiksi.
Tampereen Pyrintöä koripallon SM-sarjassa vielä 1980-luvun alussa pelaajana edustanut Laitinen pukeutui ensimmäisen kerran päävalmentajan pikkutakkiin vasta 31-vuotiaana syksyllä 1985.
– Ensimmäisenä mieleeni muistuu nuoren miehen suunnaton intoa jotain sellaista kohtaan, josta hän ei vielä oikein tiennyt, mitä se piti sisällään, Laitinen muistelee.
– 80-luvulla pääsarjakoris oli vielä aika puhdasta talkootouhua. Nykyisin organisaatioissa on joukkueenjohtajat, fyysiset valmentajat, ammattipelaajat ja muut, mutta silloin jouduin nuorena miehenä hoitamaan kaikenlaisia asioita oman toimeni ohessa ja siinä poltti itsensä aika helposti puhki. Realiteetit tulivat nopeasti vastaan ja ihan kaikki ei aina mennyt kuin Strömsössä, nauraa Laitinen.
Pyrintö selvisi kaudella 1985/86 puolivälieriin, mutta jäi Laitisen kahtena seuraavana kautena pudotuspelien ulkopuolelle. Vuosina 1995–97 Laitinen käskytti Kisa Nokiaa SM-sarjassa, ja 1998–2008 Tampereen Pyrintöä ennen Lappeenrannan NMKY:n komennustaan 2008–11.
Laitinen on valmentajana komentanut Lappeenrannan NMKY:n Suomen cupin mestaruuteen 2008, jonka lisäksi Laitisella on palkintokaapissaan Tampereen Pyrbasketin kanssa 2001 haettu SM-hopea sekä vuoden 2000 cup-hopea.
– Minulla on ollut seuratasolla erinomaisia apuvalmentajia. Esimerkiksi Miikka Sopanen, Kimmo Kujansivu ja Lassi Tuovi ovat sittemmin hypänneet erilaisiin maajoukkuekuvioihin ja menestyneet, veteraanikoutsi kiittelee.
Vaikka menestystä on pitkän uran varrella siunaantunut, Laitinen pitää oman uransa kirkkaimpina tähtihetkinä nuorten lupausten kehittämistä valtakunnan huipulle ja aina maajoukkueen porteille asti.
– Hienointa on aina se, kun joku nuori kaveri tulee käytännössä täydestä tuntemattomuudesta, pelaa tiensä SM-sarjan parhaimmistoon ja joskus maajoukkuerinkiin asti. Mika Kankaanpää teki sen 1980-luvulla, Antero Lehto 2000-luvun alussa ja Petri Heinonen joskus viisi, kuusi vuotta sitten. Sellainen lämmittää valmentajan mieltä, veistelee Laitinen.
– Oma lukunsa on tietenkin Antti Nikkilä, jonka urakehitystä pääsi Tampereella seuraamaan aina ihan Euroopan kovimpiin sarjoihin asti.
Laitisella on takanaan myös useita vuosia nuorten maajoukkuevalmentajan tehtävissä. Kultaisia muistoja löytyy yhtä lailla kansainvälisiltä parketeilta kuin kotimaan pääsarjastakin.
– Vuonna 1976 syntyneillä oli poikkeuksellisen hyvä isojen miesten kokoonpano: Hanno Möttölä, Jussi Kumpulainen, Markus Hemdahl, Markus Sjöman. Tom Gustafsson, josta tuli todella hyvä SM-sarjapelaaja, ei mahtunut vielä silloin rosteriin, Laitinen muistelee.
– Sitten myöhemmin 1980 syntyneissä Teemu Rannikko johti peliä, ja 1981 syntyneistä Tuukka Kotti, Kimmo Muurinen, Aki Ulander, Olli Nikitin ja Juuso Pöyhönen tulivat pelaamaan rinnalle. ”Kasikutosissa” ja sitä nuoremmissa puolestaan pelasivat esimerkiksi Eero Levä, Ilkka Vuori, Joonas Suotamo, Jari Vanttaja, Santtu Haanpää, Mikko Koivisto ja Junnu Lee.
– On ollut etuoikeus valmentaa näin lahjakkaita junioreita ja kohdata kyseisissä matseissa kansainvälisillä kentillä Pau Gasolin ja Juan Carlos Navarron kaltaisia huippuja.
Laitisen 18. kausi pääsarjavalmentajana on alkanut voitolla Forssan Koripojista ja tappiolla Joensuun Katajaa vastaan.
– Jos yhden voiton ja yhden tappion suhteella mennään, tästähän on tulossa todella hyvä kausi, Laitinen naurahtaa.
– Selvää on, että kauden alku tulee olemaan vaikea. Kahdella amerikkalaisella on nilkkavaivoja (Daniel Horton, Ramon Dyer) ja kolmas on keskenkuntoinen (Chris Taft). Emme ole saaneet vielä järjestettyä juurikaan harjoituksia täydellä miesvahvuudella, ja se tuo omat vaikeutensa.
Pilvessä on kuitenkin hopeareunus.
– Suomalaiset pelaajamme ovat todella hyvässä iskussa, lähettää Laitinen kiitoksensa Petri Heinosen, Mikko Jalosen, Villematti Kopion ja kumppaneiden suuntaan.
Saksan cupin Final Four -lopputurnaus pelataan viikonlopun aikana. Mestaruutta puolustaa Roosa Lehtorannan ja Elina Koskimiehen Saarlouis Royals.
Ensimmäiset aikuisten arvokisansa Susijengin paidassa viime kesänä pelannut Andre Gustavson, 26, on käynnistänyt kansainvälisen ammattilaisuransa Belgian suurseura Filou Oostendessa. Kolmen kuukauden otannan perusteella Gustavson osaa kertoa, että illan MM-karsintavastustajan, Belgian, pelaajat ovat parhaimmillaan täsmällisessä taitokoripallossa.
Susijengi sai alkutalven elintärkeässä Ranska-voitossaan rutkasti apuja nuoremmalta kalustoltaan, mutta myös senioriosaston sentteri Alexander Madsen säästi parhaansa ratkaisuhetkille. Jo vuosikymmenen päivät susipaitaa kantanut Madsen, 31, kehuu vuolaasti nuorta susipolvea, mutta luottaa kokemuksensa kantavaan vielä pitkään.
Jo vuosien ajan Susijengin tulevaisuuden runkopelaajaksi uumoiltu Mustapha Amzil, 24, teki odotetun maajoukkuedebyyttinsä viime kesänä ja loisti avainroolissa joulukuussa, kun Susijengi kaatoi kotonaan Ranskan. Talven MM-karsintaikkunan alkaessa Amzil kertoo olevansa valmis mihin tahansa rooliin pitkällä matkalla kohti Qatarin MM-parketteja.
Lassi Nikkarisen ensimmäinen kausi Euroopassa ei ole ollut kaikista helpoin. Nyt Nikkarinen on löytänyt paikan, jossa häneen luotetaan.
Korisliigan kärkijoukkue Salon Vilpasta määrätietoisesti kohti pudotuspelikevättä johtava Samu Adler, 18 vuotta, on toipunut marraskuisen jalkaoperaationsa jäljiltä aikataulussa. Tänään alkavassa maajoukkueikkunassa Adler kertoo tavoitteekseen osoittaa Susijengille arvonsa ja potentiaalinsa ja kilpailla paikasta MM-karsintarotaatiossa.
Helmi Tulonen on pelannut ammattilaisena Euroopan kentillä jo vuodesta 2018 lähtien, mutta joutui vasta tällä kaudella ensimmäisen kerran vaihtamaan joukkuettaan kesken kauden. Slovakialaisseura Slavia Banska Bystricaan helmikuun alussa siirtynyt Tulonen myöntää alkukauteen mahtuneen käänteitä.
Sasu Salin sai kaappiinsa uuden pokaalin, kun Estudiantes juhli Copa Españjan voittoa. Kokeneelle Susijengi-kipparille pokaalit ovat alkaneet iän myötä maistua entistä paremmalle.
Anniina Äijänen vaihtoi tammikuussa seuraa, kun hän siirtyi Espanjan pääsarjan Esteponasta Italian Serie A2:n San Salvatoreen. Äijäsen alkukauteen mahtui haasteita, mutta hän katsoo positiivisin mielin eteenpäin.
Jo muutaman kesän Susijengin vakionimiin ja EM-nelonen Andre Gustavson, 26, joutui odottamaan aina joulukuulle saakka ennen kuin ovet ulkomaille avautuivat. Lopulta seuraksi tuli Belgian mahtiseura Oostende.