30.4.2020 09:24 Floridasta Kainuuseen muuttanut koripallovalmentaja Alex Tricoli luotsaa Pohjois-Suomessa kaksi vuotta sitten käynnistynyttä Kielikylpykoripallo-hanketta. Tarkoituksena on hänen mukaansa kehittää yhtä aikaa sekä englannin taitoja että koripalloinfrastruktuuria.
Alex Tricoli Kielikylpykoripallo-harjoitusten parissa. Kuva: Kajaanin Honka
Kajaanin Hongan puheenjohtajana toimiva valmentaja Alex Tricoli yhdistää tuoreessa hankkeessaan kommunikaation ja liikunnan. Floridalaislähtöinen Tricoli kiertää parhaillaan Kainuussa kouluja opettamassa kahta arvokasta taitoa: englannin kieltä ja koripalloa.
Tricoli muutti Suomeen alun perin vuonna 2016 opiskelemaan Kajaanin ammattikorkeakouluun ja kolme vuotta myöhemmin viimeisteli opinnäytetyönsä Kielikylpykoripallon konseptista. Nyt Kajaanin Honka markkinoi palvelua ahkerasti Kainuussa, ja työryhmä on tehnyt alustavia matkoja myös Pohjanmaalla ja Lapissa.
– Pohjimmiltaan tässä opetetaan englantia koripallon kautta. Samalla esitellään lajia ja herätetään kiinnostusta koripalloa kohtaan liikunnan muotona. Mukana on tähän mennessä ollut vajaat kymmenisen koulua, Tricoli kertoo.
On hyvin palkitsevaa työskennellä lasten kanssa ja nähdä, kun motivaatio harrastusta kohtaan nousee.
Oppilaat Tricolin kielikylvyissä eivät ole siis ennestään kokeneita koripallon harrastajia. Siitä, että koripalloterminologia on kansainvälisesti muutenkin valtaosin englanninkielistä, ei sinänsä ole apua Tricolin tunneilla, koska laji ja sen sanasto ovat täysin tuntemattomia hänen arvionsa mukaan noin 95 prosentille osallistuvista lapsista.
Kurssien alussa valmentaja kerää aina tietolomakkeen, jossa selvitetään, minkälainen kiinnostus ja suhde oppilailla on koripalloon ennestään.
– Käymme suurimmaksi osaksi sellaisilla alueilla, joissa kilpatason koripalloa ei ylipäätään ole olemassa, joten on hyvin harvinaista, että joukossa olisi lajin harrastajia tai yleensä edes pienintäkään kiinnostusta lajia kohtaan.
Tricoli on ollut tyytyväinen, että kun oppilailta on kerätty samat lomaketiedot Kielikylpykoripalloon osallistumisen jälkeen, heillä on esiintynyt aina vähintään jonkinlaista kiinnostusta koripallon oppimista kohtaan.
– On hyvin palkitsevaa työskennellä lasten kanssa ja nähdä, kun motivaatio harrastusta kohtaan nousee. Jotkut Kielikylpykoripalloon osallistuneista ovat myöhemmin päätyneet jopa harjoittelemaan Kajaanin Honkaan.
Pohjimmiltaan tässä opetetaan englantia koripallon kautta. Samalla esitellään lajia ja herätetään kiinnostusta koripalloa kohtaan liikunnan muotona.
Suomeen Tricoli on kotiutunut muutamassa vuodessa onnistuneesti. Hän kertoo ironiseen sävyyn, että vieraillessaan Suomessa ensimmäisen kerran jo vuonna 2012, hänellä oli hieman vaikeuksia ymmärtää kulttuuria.
– Kun tervehdin Helsingissä kadulla naapuria, ystäväni tökkäsi minua käsivarteen ja sanoi, että ”pöljä amerikkalainen, ei täällä tervehditä tuntemattomia”. Mutta sitten alasti saunanlauteilla kuitenkin keskustellaan ja jaetaan tuntemattomien ihmisten kanssa ihan mitä tahansa, Tricoli nauraa.
Nykyinen kotiseutu Kainuussa ei toki ilmaston tai ulkonäönkään puolesta muistuta kovasti Floridaa. Siitä huolimatta on selvää, että Tricolin työlle on tarvetta nimenomaan Pohjois-Suomessa, ja siellä hän haluaa työtään tehdä. Hän on käännättänyt joitakin materiaaleistaan jo myös saameksi, koska aikoo laajentaa toimintaa esimerkiksi Inariin ja Utsjoelle asti ja haluaa saada myös saamenkielisiä nuoria osallistumaan.
– Hanketta ei ole suurta tarvetta laajentaa täältä etelään, koska etelässä suomalainen koripalloinfrastruktuuri on jo ennestään niin hyvällä tolalla. Pohjois-Suomessa julkinen liikenne on heikkotasoista ja nykyiset harrastusmahdollisuudet etäällä toisistaan, joten tälle työlle on enemmän kysyntää.
Teksti: Valtteri Mörttinen
Kaikille 7-17-vuotiaille suositellaan monipuolista, reipasta ja rasittavaa liikkumista vähintään 60 minuuttia päivässä yksilölle sopivalla tavalla, ikä huomioiden selviää Opetus- ja kulttuuriministeriön uudessa suosituksessa.
Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Olympiakomitean yhteisiä koulutuksia järjestetään kaksi kappaletta. Kouluttajana toimii Terhi Salonpää. Koulutus on suunnattu seuroille, jotka toimivat työnantajana.
Espoolaisseuralle myönnettiin 13.1. punainen aikuisten Tähtiseura-status osoituksena laadukkaasti toteutetusta aikuisten liikunnan seuratoiminnasta. Hongasta tuli ensimmäinen koripalloseura, jolla on status niin lasten ja nuorten sekä aikuisten puolella.
Lahti Basketball Junioreille myönnettiin 15.12.2020 lasten ja nuorten Tähtiseura-status osoituksena laadukkaasti toteutetusta seuratoiminnasta. Seurasta tuli 14. koripalloseura, joka sai Tähtimerkin.
Seuratoiminnan kehittämistuki on opetus- ja kulttuuriministeriön tarjoama avustus lasten ja nuorten liikuntaharrastuksen lisäämiseen sekä monipuolisen organisoidun liikunnan kehittämiseen. Vuoden 2021 haku on käynnissä 13.11.-18.12.2020. Seuratukea haetaan Suomisport-palvelun kautta.
Haku seuratoiminnan kehittämistukeen käynnistyy 12.11.2020 ja päättyy 17.12.2020 klo 16:15. Hakuprosessin tueksi Liikunnan aluejärjestöt järjestävät Seuratuki-infoja. Hakuun voi valmistautua jo etukäteen mm. päivittämällä yhdistysrekisteriotteen.
Seurojen on hyvä säännöllisin väliajoin seuloa kaikki vapaaehtoistyötä tekevät ja myös palkalliset toimijat ja hakea heille sopivaa Koripalloliiton ansiomerkkiä tai muuta huomioimista.
Jälleen on aika kaivaa kaapeista seurapaidat, -pipot ja muut seuravärein varustetut kamppeet. Tiistaina 29.9. juhlistetaan #Seurasydän-kampanjan kohokohdaksi noussutta seurapaitapäivää.
Koripalloliitto suosittelee Koronavilkku-sovelluksen käyttöönottoa mahdollisten tartuntatapausten jäljittämisen helpottamiseksi. Voit ladata maksuttoman sovelluksen älypuhelimesi sovelluskaupasta.
Vallitseva koronapandemia vaatii ottelutapahtumiin saapuvilta katsojilta huolellista hygieniaa ja tarkkaavaisuutta. Tärkein ohjenuora on se, että ottelutapahtumiin saavutaan ainoastaan terveenä.
Suomen Koripalloliiton ja K-ryhmän päivittäistavaratoimialan Pikkusudet-yhteistyö jatkuu myös kaudella 2020-2021. Koripalloliitto kannustaa kaikki seurat mukaan Pikkusudet-laumaan ja järjestämään Pikkusudet-koriskouluja.
Väestöliitto on julkaissut kaikille avoimen ja ilmaisen verkkokurssin lapsiin kohdistuvan häirinnän ennaltaehkäisystä ja siihen puuttumisesta. Kurssi on suunnattu erityisesti urheiluseurojen valmentajille, työntekijöille ja vapaaehtoisille.
Perinteinen Unelmien liikuntapäivä saa koronavirustilanteen vuoksi tänä vuonna uuden muodon: se toteutuu kodeissa ja somessa. Päivä tarjoaa seuroille mahdollisuuden aktivoida jäseniään ja tutustuttaa uusia ihmisiä lajin pariin.
Opetus- ja kulttuuriministeriö jakaa vuosittain tukea seuratoiminnan kehittämiseen. Vuonna 2020 tukea sai seitsemän seuraa koripallotoiminnan järjestämiseen.
Pekka Paulomäki on Basket.fi:n Kuukauden korissydän -juttusarjan neljäs persoona. Hän on kiitollinen karkkilalaiselle koripalloyhteisölle, joka nosti hänet takaisin jaloilleen.
Koripalloliiton vastuullisuusohjelma sisältää kolme pääteemaa: sosiaalinen, taloudellinen ja ympäristövastuullisuus otetaan tasapuolisesti huomioon toinen toisiaan tukien. Vastuullisuus on kiinteä osa Koripalloliiton strategiaa.
Tapio ”Tapsa” Riutta on Basket.fi:n Kuukauden korissydän -juttusarjan kolmas persoona. Kataja Basketin huoltajana vapaa-aikaansa viettävälle Riutalle koripallo on henkireikä, jonka merkitys on hänelle korvaamaton.
Urheiluseuratoiminnan suurin vahvuus on yhteisöllisyyden voima – ja nyt sitä tarvitaan enemmän kuin koskaan. Tänä vuonna seurapaitapäivää vietetään poikkeusolosuhteiden takia vain kotona sekä somessa.
Aulikki Koskinen on Basket.fi:n Kuukauden korissydän -juttusarjan toinen persoona. Koskinen toimii joukkueenjohtajana Tampereen Pyrinnön minipojissa ja pitää huolen, että pelaajat ovat oikeaan aikaan oikeassa paikassa – ilman, että tavarat olisivat hukassa.
Juniorityötä tekeville seuroille kohdistettu Seurapalveluyksikön järjestämä Seurapäivä kokosi kaikkiaan 35 seurahenkilöä 20 eri seurasta Honkahallin liikuntatilaan torstaina 20.2. ennen Susijengin peliä.