19.6.2017 Suomen Koripalloliitto on myöntänyt sarjapaikat pelikaudelle 2017-18. Korisliigaan myönnettiin 11, miesten Divisioona A:han 12, Divisioona B:hen 12 sarjalisenssiä sekä Naisten Korisliigaan sekä naisten I divisioonaan kymmenen sarjalisenssiä kumpaankin. Kaikkiaan aikuisten valtakunnallisia koripallosarjoja pelataan 27 eri kaupungissa ympäri Suomen.
Kauden 2017-18 sarjapaikkoja hakiessaan seurojen tuli edellisvuoden tapaan lisenssihakemuksen ja sarjasitoumuksen ohella suorittaa kaikki velvoitteensa viime kauden joukkueen jäsenille, toimihenkilöille, liiton muille jäsenseuroille, Suomen Koripalloliitolle, kansainväliselle koripalloliitolle, verottajalle sekä vakuutusyhtiölle liittyen lakisääteiseen urheilijaturvaan. Lisäksi Koripalloliitto vaati seuroilta viimeksi vahvistetun tilinpäätöksen lisäksi välitilinpäätöksen päättyneeltä pelikaudelta sekä tilintarkastajien varmennukset velvoitteiden suorittamisesta.
Korisliigaan oikeuttava A-lisenssi myönnettiin 11 seuralle.
Korisliigan runkosarja pelataan näin ollen 11 joukkueen nelinkertaisena sarjana, jossa jokainen joukkue pelaa 40 ottelua. Runkosarjan kahdeksan parasta selviävät pudotuspeleihin ja runkosarjan viimeiseksi sijoittunut joukkue karsii Divisioona A:n finaalin hävinnyttä joukkuetta vastaan.
Miesten Divisioona A:ssa 12 joukkuetta pelaavat kaksinkertaisen sarjan (22 ottelua/joukkue), jonka päätteeksi kahdeksan parasta joukkuetta selviytyy pudotuspeleihin aiemman neljän asemesta. Pudotuspelit pelataan paras viidestä -menetelmällä. Finaalien voittaja nousee Korisliigaan ja finaalien hävinnyt pelaa karsinnan Korisliigan 11. sijoittunutta vastaan. Divisioona A:n runkosarjan 12:s putoaa Divisioona B:hen. Yksi sarjalisenssi kaudeksi 2018-19 myönnetään villillä kortilla.
PuHu Juniorit Vantaalta olisi ollut oikeutettu hakemaan paikkaa Divisioona A:ssa, mutta haki ja sai paikan Divisioona B:stä. Sen tilalle Divisioona A:han nostettiin kouvolalainen Korikouvot, joka oli ensimmäisellä varasijalla täydennysmenettelyssä.
Divisioona B:ssä 12 joukkuetta pelaa niin ikään kaksinkertaisen sarjan (22 ottelua/joukkue), jonka jälkeen pelataan kahdeksan joukkueen pudotuspelit. Puolivälierät viedään läpi paras kolmesta -menetelmällä, mutta välierissä ja finaaleissa voittaja ratkeaa paras viidestä -formaatilla. Finaalien voittaja nousee Divisioona A:han. Runkosarjassa 12:nneksi sijoittunut putoaa alueelliseen II divisioonaan. Divisioonakarsintojen voittaja puolestaan nousee Divisioona B:hen. Yksi sarjalisenssi kaudeksi 2018-19 myönnetään villillä kortilla.
Sekä naisten Korisliiga että I divisioona jatkuu kymmenen joukkueen sarjana.
Naisten Korisliigan runkosarjassa pelataan kolminkertainen sarja (27 ottelua/joukkue). Runkosarjan kuusi parasta ratkovat pudotuspeleillä Suomen mestaruuden kohtalon kahden parhaan selviytyessä suoraan välieriin. Runkosarjan viimeinen putoaa I divisioonaan.
Naisten I divisioonan runkosarjassa pelataan kymmenen joukkueen kaksinkertainen sarja (18 ottelua/joukkue). Neljän parhaan pudotuspeleistä voittaja nousee liigaan, runkosarjan kaksi viimeistä putoaa alueelliseen II divisioonaan. Divisioonan karsintojen voittaja nousee I divisioonaan, jonka lisäksi yksi sarjalisenssi kaudeksi 2018-19 myönnetään villillä kortilla.
* = Divisioona B:ssä 4:nneksi sijoittuneelle Kouvot ry:lle (Korikouvot) tarjottiin sarjapaikkaa, kun Divisioona B:n voittanut PuHu Juniorit ei hakenut paikkaa Divisioona A:han.
* = Divisioonakarsinnoissa 2. sijoittuneelle PUS-Basketille tarjottiin sarjapaikkaa, kun ensimmäisellä varasijalla ollut Lappeenrannan NMKY ei hakenut sarjapaikkaa.
** = Divisioonakarsinnoissa 3. sijoittunut Äänekosken Huima anoi villiä korttia Divisioona B:hen, joka sille myönnettiin.
Lauantaina Kisakalliossa kokoontunut liittovaltuusto hyväksyi kilpailu- ja kurinpitosäännöt kaudelle 2017-18. Yksi merkittävimmistä muutoksista on ns. home grown -säännöstön käyttöönotto, jolla pyritään tukemaan pitkäjänteistä pelaajien kehitystä.
Suomen Koripalloliiton liittohallitus on myöntänyt pääsarjojen sarjapaikkoja pelikaudelle 2016/17. Liittohallituksen päätöksien ja sarjalisenssiyksikön esitysten mukaisesti Korisliiga ja Naisten Korisliiga pelataan ensi kaudella kymmenen joukkueen sarjoina. Samalla vahvistettiin Korisliigojen pelitavat kaudella 2016/17.
Suomen Koripalloliitto on myöntänyt sarjapaikkoja pelikaudelle 2015-16. Maanantai-iltana Helsingissä kokoontunut liittohallitus sekä Koripalloliiton sarjalisenssiyksikkö myönsivät kymmenen sarjalisenssiä Korisliigaan, kahdeksan miesten Divisioona A:han, peräti 14 Divisioona B:hen ja yhdeksän sarjalisenssiä Naisten Korisliigaan sekä kymmenen naisten I divisioonaan. Samalla liittohallitus vahvisti pelikauden 2015-16 sarjaformaatit.
Lauantaina Suomen Koripalloliiton valmennuskeskuksessa Kisakalliossa kokoontunut liittovaltuusto hyväksyi kilpailu- ja kurinpitosäännöt pelikaudelle 2015-16. Sääntöihin tuli merkittäviä muutoksia, jotka koskivat viime aikoina koripallopiirejä puhuttaneita kilpailusääntöjen rangaistuspykäliä koskien edustuskelvottoman pelaajan peluuttamista sekä pelaamisoikeuden laajentamista rinnakkaislisenssillä.
Suomen Koripalloliiton hallitus on kokouksessaan päättänyt aikuisten pääsarjojen pelitavat seuraavalle kolmelle pelikaudelle. Samalla liittohallitus aikaisti mm. Korisliigaan suunnitteilla olevia muutoksia. Korisliiga täydennetään 12-joukkueiseksi jo pelikaudelle 2015-16 ja runkosarjaotteluiden määrä pudotetaan 34:een. Päätöksillä halutaan tukea kansainvälisiin sarjoihin osallistuvia joukkueita sekä pelaajakehitystä korjaamalla harjoittelun ja pelaamisen suhdetta.
Suomen Koripalloliitto tiukensi ja laajensi sarjalisenssikäsittelyään myöntäessään sarjapaikkoja pelikaudelle 2013-14. Torstai-iltana Helsingissä kokoontunut liittohallitus myönsi käsittelyn päätteeksi sarjalisenssit 12 seuralle Korisliigaan, kymmenelle seuralle naisten Korisliigaan, 15 seuralle miesten I divisioonaan ja kymmenelle seuralle naisten I divisioonaan. Yhden sarjalisenssin liittohallitus jätti miesten Divisioona A:han ehdolliseksi vaatien lisäselvityksiä.
Pitkän, 17 vuotta kestäneen päivätyön Uudenkaupungin Korihaissa tehnyt Tom Westerholm on valittu Suomen Koripalloliiton kilpailutoiminnan johtajaksi. Westerholm, 39, aloittaa uudessa tehtävässään 1.9.2012.
Suomen Koripalloliitto ottaa valtakunnallisissa sarjoissaan käyttöön valmentajien sarjakohtaiset koulutustasovaatimukset. Päätöksen myötä valmentajalta edellytetään kullakin sarjatasolla tietyn koulutustason suorittamista, jonka lisäksi saavutettua koulutustasoa pidetään täydennyskoulutuksella. Vaatimustason nosto koskee niin aikuisten kuin nuortenkin sarjoja.
Kansainvälinen koripalloliitto, FIBA, on muuttanut koripallokenttää koskevia sääntöjään. Sääntöuudistuksen myötä useampi kentällä olevien rajamerkintöjen paikka muuttuu. Suomessa uudet kentän viivoja koskevat säännöt tulevat voimaan 1.7.2010 alkaen.
Suomen Koripalloliitto on avannut uuden tilastopalvelunsa. Pelikaudella 2006-07 tilastopalvelu kattaa miesten ja naisten kaksi ylimmäistä sarjatasoa eli mestaruussarjat ja I divisioonat. Laajan tilastovalikoiman lisäksi palvelu tarjoaa live-seurannan Korisliigan ja naisten SM-sarjan otteluista.
Koripallokauden 2005-06 ulkomaalaiskiintiöt eri sarjatasoilla olivat Suomen Koripalloliiton liittohallituksen esityslistalla perjantaina (13.5.). Hallitus päätti säilyttää ulkomaalaiskiintiöt ennallaan Sparliigassa, naisten SM-sarjassa sekä naisten I divisioonassa. Sen sijaan miesten I divisioonan kiintiöön tuli muutos, kun sarjassa sallitaan tulevalla kaudella kaksi EU- ja ETA-alueen ulkopuolista vahvistusta.
Koripalloliiton liittohallitus on Helsingissä pitämässään kokouksessa päättänyt miesten ja naisten SM-sarjojen uusista ulkomaalaiskiintiöistä. Miesten SM-Koriksessa sallitaan pelikaudella 2004-05 kaksi ja naisten SM-sarjassa yksi EU- ja ETA-alueiden ulkopuolinen vahvistus. Samat säädökset koskevat myös Suomen Cup –kilpailuita.
Kansainvälinen koripalloliitto FIBA on muuttanut koripallon pelisääntöjä, jotka Suomen Koripalloliiton liittohallitus on päättänyt ottaa käyttöön 1.8.2003 alkaen. Keskeisimmät sääntömuutokset koskevat 24 sekunnin sääntöä, aikalisiä ja ylösheittoja.
Suomen Koripalloliitto on myöntänyt pääsarjojen sarjapaikat pelikaudelle 2023–24. Korisliigaan myönnettiin 12 ja naisten Korisliigaan 9 sarjalisenssiä. Kaikkiaan viidessä pääsarjassa nähdään tulevalla kaudella 64 joukkuetta.
Suomen Koripalloliitto on myöntänyt pääsarjojen sarjapaikat pelikaudelle 2022–23. Korisliigaan myönnettiin 12 ja naisten Korisliigaan 10 sarjalisenssiä. Kaikkiaan viidessä pääsarjassa nähdään ennätykselliset 64 joukkuetta.
Aluehallintovirastot ovat tehneet tai ovat tekemässä päätöksiä koskien yleisötilaisuuksien ja yleisten kokousten järjestämistä koronapandemian aikana. Tilaisuuden järjestäjä voi ottaa käyttöön koronapassin, jolloin aluehallintoviraston määräämiä rajoituksia ei tarvitse noudattaa.
Suomen Koripalloliitto on myöntänyt pääsarjojen sarjapaikat pelikaudelle 2021–22. Korisliigaan myönnettiin 12 ja naisten Korisliigaan 10 sarjalisenssiä. Suurin muutos nähdään miesten I divisioona B:ssä sekä naisten I divisioonassa, joiden joukkuemäärät kasvavat.
Mikael Aalto valittiin I divisioona A:n parhaaksi pelaajaksi, I divisioona B:n paras oli Eemi Luukkonen. Naisten I divisioonan Vuoden pelaajaksi valittiin Sanni Salonen. Mestaruutta juhlineen Salon Vilppaan toiminnanjohtaja Marko Vihiniemi palkittiin Vuoden seurajohtajana.
Suomen Koripalloliiton liittohallitus on hyväksynyt aikuisten pääsarjaryhmän esitykset naisten Korisliigan, miesten I divisioona A ja B:n sekä naisten I divisioonan seurakokousten muutosehdotukset liittyen sarjasta putoamiseen.
Koronakoordinaatioryhmä linjasi kokouksessaan 19.11.2020, että pääkaupunkiseutu on siirtynyt koronaepidemian leviämisvaiheeseen. Korisliiga ja muut pääsarjat jatkuvat pienin muutoksin, Eteläisellä alueella aikuisten harrastetoiminnassa, senioreiden SM-sarjoissa ja Unified-sarjoissa sarjatoiminta keskeytetään loppuvuodeksi.