8.9.2020 13:00 Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry on julkaissut tutkimuksen, jonka tarkoitus oli selvittää, ovatko urheilijat kokeneet tai havainneet seksuaalista tai sukupuoleen perustuvaa häirintää viimeisen viiden vuoden aikana urheilutoiminnassa. Tutkimus, jossa myös Koripalloliitto oli mukana, antaa urheiluyhteisölle päivitetyn tietopohjan häirinnän vastaisen työn yhteiseen kehittämiseen.
Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 48 lajiliiton 16-vuotiaat ja sitä vanhemmat urheilijat (vuonna 2003 tai aiemmin syntyneet). Kysely lähti vuodenvaiheessa 2019–2020 n. 160 000 urheilijalle ja vastauksia saatiin 9018.
Seksuaalinen häirintä voi ilmetä monin tavoin aina epäasiallisesta seksuaalissävytteisestä puheesta ja vihjailusta fyysisen koskemattomuuden loukkaamiseen. Sukupuoleen perustuvaa häirintää on esimerkiksi halventava puhe toisen henkilön sukupuolesta.
Tutkimusaineiston perusteella urheilussa ilmenee seksuaalista ja sukupuoleen perustuvaa häirintää, mutta ei enempää kuin muualla yhteiskunnassa.
- Urheilu ei ole häirinnästä vapaa alue, mutta haluamme painokkaasti viedä suomalaista urheilua häirinnästä vapaaseen suuntaan. On hyvä, että lajiliitot ovat laajasti osallistuneet tutkimukseen, jonka avulla saamme lisätietoa tärkeän työn pohjaksi. Urheilijoiden ääni on kuultu, toteaa Olympiakomitean toimitusjohtaja Mikko Salonen.
Häirinnän vastainen työ on tiivistynyt urheilujärjestöissä viimeisten vuosien aikana. Urheiluyhteisön yhteinen vastuullisuusohjelma ottaa vahvasti kantaa turvallisen urheilun puolesta.
Vastuullisuusohjelma on tehty tiiviissä yhteistyössä lajiliittojen kanssa. Erityisesti Et ole yksin -palvelu on hyvä esimerkki urheilujärjestöjen välisestä yhteistyöstä häirinnän kitkemiseksi. Myös aiheeseen liittyviä koulutuksia on järjestetty tihenevään tahtiin.
-Työtä turvallisen urheilun eteen on tehty, mutta sitä tulee jatkossa tehdä yhä voimakkaammin ja viestin tulee kulkeutua laajamittaisesti koko urheilun kentälle ja urheilijoille asti, Mikko Salonen painottaa.
Salosen mukaan ensiarvoisen tärkeää on, että hyvät, jo olemassa olevat työkalut saadaan kaikkien tietoisuuteen ja vietyä käytäntöön yli lajirajojen. Tämän lisäksi urheiluyhteisössä on valmisteilla useita uusia toimenpiteitä turvallisen toimintaympäristön parantamiseksi, kuten Vastuullinen valmentaja -verkkokoulutus, sovittelumenettely sekä urheiluyhteisön yhteinen kurinpitojärjestelmä.
Koripalloliitto lähetti tutkimuskyselyn 1160 urheilijalle, joilta vastauksia saatiin 172. Vastaajien ikäjakauma painottui selkeästi nuoriin, enemmistö vastaajista oli 16-19-vuotiaita. Koripallon tutkimustulokset ovat kokonaisuudessaan luettavissa tästä.
- Jotta voi vaikuttaa, pitää tietää. Siksi olemme kiitollisia jokaiselle vastaajalle, kiittää Koripalloliiton toimitusjohtaja Ari Tammivaara.
Koripallon osalta tutkimustulosten pysäyttävimmän luvun muodosti kolme vakavampaa tapausta, joissa yksi vastaaja kertoi, että hänet on raiskattu tai yritetty raiskata ja kaksi vastaajaa raportoi kohdanneensa fyysistä seksuaalista häirintää.
- Tutkimus tehtiin täysin anonyymisti, joten emme pääse yksittäistapauksiin kiinni. Voimme vain toivoa, että urheilijat saivat näissä tapauksissa tarvitsemaansa apua. Juuri tällaisia tilanteita varten Et ole yksin –palvelu luotiin yhdessä urheilujärjestöjen ja Väestöliiton kanssa, Tammivaara sanoo.
- Yleisellä tasolla viestimme on selvä; koripallolla on nollatoleranssi syrjintää ja häirintää kohtaan ja teemme voitavamme, ettei kukaan koe olevansa yksin, mikäli näkee tai mahdollisesti kohtaa itse sellaista. Sen vuoksi pidän erittäin hyvänä, että tutkimuksessa kysyttiin vastaajilta myös toimenpide-ehdotuksia tulevaisuutta ajatellen.
Yksi tutkimusaineiston opeista Koripalloliitolle oli se, että viestintä liiton toimenpiteistä ei ole saavuttanut pelaajia. Puolet vastaajista ei osannut sanoa, onko Koripalloliitto tehnyt jotain häirinnän kitkemiseksi. Tietämättömyydestä Koripalloliitto nostaa käden virheen merkiksi. Se ei ole onnistunut viestimään tarpeeksi laajasti liiton olleen mm. mukana perustamassa Väestöliiton kanssa toteutettua Et ole yksin -palvelua, julkaisseen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman sekä toimintaohjeet syrjintä- ja häirintätapauksiin puuttumiseen.
Tutkimusaineiston perusteella koripallon puhumisen kulttuurissa on lajin parissa toimivilla kollektiivinen peiliin katsomisen paikka. Vastanneiden joukossa sukupuolisen häirinnän muodoista eniten oli koettu ominaisuuksien vähättelyä tai kyseenalaistamista sukupuolen perusteella. Seksuaalisen häirinnän muodoista eniten oli koettu yleisempää häiritsevää puhetta sekä sanallista seksuaalista häirintää.
- Häirinnän kitkeminen on meidän kaikkien yhteinen asia. Kunkin on hyvä miettiä sitä, miten joku toinen voi puheet kokea – olipa oma rooli lajin parissa urheilija, valmentaja, fani tai katsoja. Lisäksi toivon, että pystymme yhdessä tuomaan pukukoppipuheet 2020-luvulle ja puuttumaan rohkeasti häiritsevään puheeseen niin pukukopeissa kuin niiden ulkopuolella, toivoo Tammivaara, joka on urallaan toiminut miesten ja nuorten maajoukkueiden päävalmentajana sekä ammattivalmentajana niin kotoisessa Korisliigassa kuin ulkomaillakin.
- Koripalloperhe on yhteisö, jonne haluamme kaikkien olevan tervetulleita omana itsenään.
Väestöliiton ja urheilujärjestöjen yhteisessä Et ole yksin -palvelussa voi keskustella mahdollisista häirintätapauksista ammattilaisen kanssa.
SUEKin ILMO-palveluun voi ilmoittaa nimellä tai nimettömänä, mikäli havaitsee rikkomuksia.
Urheiluyhteisön työkaluja häirinnän kitkemiseksi löytyy mm. seuraavista linkeistä:
Seurojen on hyvä säännöllisin väliajoin seuloa kaikki vapaaehtoistyötä tekevät ja myös palkalliset toimijat ja hakea heille sopivaa Koripalloliiton ansiomerkkiä tai muuta huomioimista.
Koripalloliiton laajassa lisenssiselvityksessä tutkittiin lukuja drop out -ilmiön takaa. Lisäksi lisenssilukuja verrattiin Tilastokeskuksen julkaisemiin lukuihin väestörakenteesta ja piirrettiin lajin tulevaisuuden näkymiä pohjautuen väestömuutoksen ennusteisiin.
Koripalloliitto järjestää yhteistyössä Helsingin NMKY:n kanssa I-tason koulutuskokonaisuuden Helsingissä. Koulutus on Koripalloliiton valmennuskoulutusjärjestelmän ensimmäinen vaihe, joka antaa valmiuksia toimia apuvalmentajan tehtävissä. Kokonaisuus pitää sisällään kolme viikonlopun mittaista lähijaksoa ja etätehtäviä.
Suomen Koripalloliitto on hyväksynyt pelisääntöihin muutoksia, jotka astuvat voimaan Suomen Koripalloliiton alaisissa sarjoissa 1.9.2020. Uusien pelisääntöjen muutokset ovat maltillisia.
Koripalloliitto ja Fountain Park järjestivät verkkodialogin, jossa ihmiset pääsivät kertomaan omia ideoitaan sekä kehittämään koripallotoimintaa ja sitä kautta palvelemaan Koripalloliiton jäseniä entistä paremmin. Kaikki materiaalit ovat nyt kaikkien käytettävissä.
Koripalloliiton liittohallitus sai uuden jäsenen, kun liittokokous valitsi Marko Airamaan hallitukseen. Koripalloliitto sai historiansa 12. kunniajäsenen, kun Rauno Segersvärd valittiin kunniajäseneksi hienosta päivätyöstään koripallon eteen.
Koripalloliiton tavoitteena on järjestää kilpailutoiminta mahdollisimman normaalisti koronapandemiasta huolimatta. Nuorten valtakunnallisten sarjojen ja alueiden sarjojen pelit käynnistyvät syyskuun puolessa välissä.
Suomen Koripalloliiton liittokokoukselle voivat esityksiä tehdä liittohallitus ja liiton jäsenseura. Seuran esitys syksyn liittokokouksessa käsiteltäväksi asiaksi on toimitettava kirjallisena viimeistään 31.8.
Suomen Koripalloliitto ry:n liittokokous järjestetään lauantaina 29.8. klo 12.30 alkaen Dipolissa, Espoon Otaniemessä (Otakaari 24, Espoo). Tuleva kokous on malliltaan hybridi, jossa jäsenseuralla saa kokouksessa olla yksi edustaja paikalla. Kokoukseen suositellaan osallistumista etäyhteyden avulla.
18- ja 16-vuotiaiden nuorten Pohjoismaiden mestaruuskisat on peruutettu elokuulta. Poikien puolella PM-kisojen tilalla järjestetään maaotteluita Viroa vastaan.
Suomen Koripalloliiton uudeksi erotuomaripäälliköksi on valittu Timo Nieminen. Hän aloittaa tehtävässä elokuun puolessa välissä.
Koripallokausi 2020–2021 käynnistyi virallisesti 1.7.2020 ja samalla käynnistyi uuden kauden lisenssien myynti.
Suomen Koripalloliitto on myöntänyt pääsarjojen sarjapaikat pelikaudelle 2020-21. Korisliigaan myönnettiin 12 ja naisten Korisliigaan 10 sarjalisenssiä. Suurin muutos nähdään miesten I divisioona B:ssä sekä naisten I divisioonassa, joiden joukkuemäärät kasvavat.
Kati Nynäsin siirtyessä huippuerotuomarivalmentajaksi Suomen Koripalloliitto hakee erotuomaripäällikköä vakituiseen työsuhteeseen. Työ alkaa elokuussa 2020.
Erotuomaritoiminnan päällikkönä Koripalloliitossa toiminut Kati Nynäs siirtyy osa-aikaiseksi huippuerotuomarivalmentajaksi vastaamaan erotuomareiden koulutuksesta ja toiminnan kehittämisestä. Samalla Koripalloliitto on tehnyt päätöksen uuden erotuomaripäällikön palkkauksesta. Uusi erotuomaripäällikkö tulee vastaamaan kaikesta muusta erotuomaritoiminnasta ja sen kehittämisestä.
Koripalloliiton hallitus on hyväksynyt uudet pelisäännöt mini- ja mikrokoripalloon (U7-U12). Uusien sääntöjen keskeisenä tavoitteena on tuottaa entistä parempaa lasten peliä lapsia varten.
Suomen miesten ja naisten koripallomaajoukkueet käynnistävät harjoituskautensa 1. kesäkuuta Helsingissä perinteisen Open Gymin merkeissä. Harjoittelu tapahtuu viranomaisten viidenkymmenen hengen kokoontumisrajoiteohjeistuksen puitteissa.
Suomen koripallonuorten maajoukkueohjelmaa on päivitetty kesälle 2020. Kesän harjoitteluryhmät ovat muuttuneet totutusta U15-U20-ikäluokkamaajoukkueista.
Suomen Koripalloliiton hallitus on päättänyt kaikkien tulevan pelikauden sarjamaksujen jaksottamisesta helpottaakseen seurojen tilannetta koronapandemian keskellä.
Seuratoiminnan tueksi on mahdollista hakea erilaisia avustuksia ja hanketukia. Koripalloliitto on julkaissut seurojen tueksi dokumentin, jossa avataan eri vaihtoehtoja avustuksen ja tukien saamiselle.