19.2.2015 Korisliigan vuoden tulokkaan palkinnosta kisaava joensuulaisen Kataja Basketin takamies Marius van Andringa, 20, ei pidä yllätyksenä sitä, että Kataja kisaa tiukasti pudotuspelien kotiedusta. Ensimmäistä kauttaan Joensuussa viettävä helsinkiläislähtöinen van Andringa päinvastoin uskoo, että Katajan katto on monia muita kilpakumppaneita korkeammalla.
Viime kesänä Monet uskoivat Kataja Basketin tipahtavan Korisliigan kärkipään kamppailuista hädin tuskin pudotuspelitaisteluun, kun päävalmentaja Jukka Toijala ja suurin osa joukkueen vanhasta pelaajarungosta jätti joukkueen. Uuden kauden vanhetessa joensuulaiset ovat sen sijaan osoittaneet epäilyt katteettomiksi.
– Aika vaikea alkukausi meillä oli, mutta musta tuntuu, että me ollaan Korisliigan jengeistä se, joka on kehittynyt kaikkein eniten kauden aikana, van Andringa sanailee ja jatkaa:
– Ja uskon, että meillä on edelleenkin kaikista jengeistä eniten varaa kehittyä. Meillä on mahdollisuus olla loppukaudesta tosi hyvä jengi.
Huippujenkki Robert Arnold ja pitkän linjan Susijengi-takamiehet Petri Virtanen ja Teemu Rannikko ovat eittämättä merkittäviä syitä Katajan yllätysmenestykselle, mutta myös joukkueen nuori kaarti on pelannut kauden edetessä yhä suuremmalla itseluottamuksella.
Van Andringan lisäksi muiden muassa Tommi Huolila ja Marcel Moore ovat osoittaneet olevansa hyviä liigatason rotaatiopelaajia menestyvässä joukkueessa.
- (Päävalmentaja) Pekka (Salminen) on sillä tavalla reilu, että hän antaa mahdollisuuden pelaajille ja muistuttaa aina itseluottamuksen merkityksestä. Kun vieressä on Petrin, Teemun ja Reggien (Arnold) kaltaisia jätkiä ja tietää, että kovaa pelaaville peliaikaa tulee, pelaaja voi mennä kentälle hyvällä luottamuksella.
Viime kaudella Helsinki Seagullsia edustaneen van Andringan päätyminen metropolialueelta kauas Pohjois-Karjalaan oli aivan oma prosessinsa. Helsinkiläisjunioreille ”etelän lämmöstä” lähteminen on yleensä iso päätös, ja sitä se oli myös Mariukselle.
– Iso syy Joensuuhun tulooni on se, että Virtasen Pete valmensi minua viime kesänä 20-vuotiaiden maajoukkueessa ja vähän myöhemmin kuulin Salmiselta, että Joensuussa tarjoutuisi mahdollisuus päästä pelaamaan liigaa, Marius taustoittaa.
– Aluksi oli vaikea kuvitella, että muuttaisin Joensuuhun, mutta mitä enemmän Peten kanssa jutteli, sitä vakuuttuneemmaksi tulin siitä, että se kannattaa. Kaupunki on tietysti Helsinkiin verrattuna pieni, mutta organisaatio on huippuluokkaa, kuten myös valmennus, olosuhteet ja koko joukkue.
Van Andringa arvioi vasta totutelleensa Korisliigan kovuuteen ja pelitapaan loka-marraskuun ajan, mutta vuodenvaihteen jälkeen hänen peliaikansa on paisunut jo 21,1 minuuttiin ottelua kohden.
– Ekat pari kuukautta olivat vaikeita. Liigapelit ovat mulle ihan uusi juttu ja tuntuu, että kentällä tuli oltua välillä aika pelokas ja arvottua, mitä pitää tehdä. Nyt olen kuitenkin saanut kiinni rytmistä ja päässyt pelaamaan sillä tasolla, jota pidän itselleni ominaisena.
Takamiehelle helpotusta tehtävään on luonnollisestikin tuonut Teemu Rannikon ja Petri Virtasen esimerkki.
– En ole ikinä ennen pelannut kahden näin hyvän pelaajan kanssa. He opettavat koko ajan ihan älyttömästi uusia juttuja tästä pelistä. Varsinkin Teemulla on sellainen ”opettajamainen” asenne, hän on koko ajan äänessä ja tahtoo, että jokainen joukkuekaveri kehittyy.
Van Andringa edustaa Suomi-koriksen 1994 syntyneiden ikäluokkaa, jonka suurimpina tähtinä juniorimaajoukkue- ja liigatasolla ovat pelanneet mm. Joonas Lehtoranta (KTP-Basket), Topias Palmi (Pyrintö) ja Julius Rajala (Loyola-Chicago, NCAA).
Marius puolestaan pelasi ensimmäiset juniorimaaottelunsa vasta viime kesänä 20-vuotiaiden miesten maajoukkueessa ja on edelleenkin verrattain tuntematon tapaus suurimmalle osalle suomalaisesta koripalloyleisöstä.
– Pelasin monta vuotta MaSu-Basketissa Harri Lindin valmennuksessa ja isän kanssa tuli lähdettyä vuodeksi Roomaan hänen työnsä perässä. Pelattuani Roomassa korista vuoden verran aika paljon tarttui mukaan, van Andringa taustoittaa.
– Kaikki perheenjäseneni ovat urheilijoita, eikä oikeastaan millään muulla ole ollut väliä meidän perheessä kuin voittamisella. Sitä kautta mulle on tarttunut mukaan voittamisen tahto ja halu pelata mahdollisimman paljon mahdollisimman korkealla tasolla. Joensuussa on ollut ihan unelma keskittyä täysipainoisesti pelkkään pelaamiseen ja harjoitteluun.
Seuraavat viikot ovat haastavia Katajalle, joka pelaa kevättalvensa ilman loukkaantumisesta toipuvaa Teemu Rannikkoa, mutta takaiskuista huolimatta van Andringa on optimistinen.
– Meillä on rahkeet mennä ihan päätyyn asti. Bisons voitettiin kotona 12 pinnaa ja KTP:takin vastaan pysyttiin koko matsi voitossa kiinni, vaikka kaksi parasta pelaajamme puuttuivat. Me pystytään voittamaan mikä tahansa joukkue tässä liigassa.
Saksan cupin neljän joukkueen lopputurnaus pelataan viikonloppuna ja suomalaispelaajista mukana nähdään Angels Nördlingenin joukkuetta edustava Roosa Lehtoranta. Lehtoranta lähtee viikonloppuun toiveikkain mielin.
Susi Training Centerissä Lohjan Kisakalliossa kuuluu myöhään perjantai-iltana tossujen kirske ja pelin lomasta kuuluva esimerkillinen puhe pelaajien välillä. Kyseessä ei ole maajoukkue eikä seurajoukkue, vaan joukko valmentajia, jotka ovat kokoontuneet Lohjalle eri puolilta Suomea. Yksi heistä on vielä hiljattain treenannut samalla parketilla susilogo rinnassa.
Alexander Madsen, 29, on hyvässä paikassa koripalloilijana. Susijengin ison pään kouvolalaislähtöinen luottomies on saanut räjähtävän startin alkuvuoteen 2024 Espanjan liigassa CB Andorran paidassa. Samaan aikaan Susijengissä Madsenin rooli on vanha tuttu ja hän uskoo, että paras tulos tulee, kun pidetään kiinni perusasioista.
Susijengin tarkkakätinen laituri Remu Raitanen, 26, esiintyi ennakkoluulottomasti ja kellotti tehokkaat peliminuutit myöhään perjantai-iltana, kun Susijengi haastoi MM-hopeamitalisti Serbian sen kotihallissa Belgradissa. Raitasen mukaan Susijengi pystyi Belgradin kuurouttavassa metelissä haastamaan Serbian niin kauan kuin pysyi pelisuunnitelmassaan.
Jos Susijengi haluaa pelata voitosta Serbiaa vastaan myöhään tänä iltana Belgradissa, on sen onnistuttava puolustuspäässä täydellisesti ja käytettävä vapaat heittopaikkansa tuloksellisesti, kun niitä tarjoutuu. Haasteen ottaa innolla vastaan Tampereen Pyrinnön kasvatti Topias Palmi, 29, joka pelaa ammattilaisuransa parasta kautta Karhu Basketissa.
Kohta jo vuosikymmenen ajan isoja minuutteja Espanjan ACB-liigassa kellottanut Sasu Salin on tällä kaudella joutunut totuttelemaan uuteen rooliin, kun minuutit Lenovo Teneriffan seurajoukkueen kanssa ovat jääneet odotettua vähemmälle. Susijengissä Sasu on kuitenkin jälleen paljon vartijana, kun joukkue hakee EM-karsinnoissa Tanskan ja Serbian päänahkaa.
Euran Veivin kasvatille Elias Valtoselle, 24, kuuluu hyvää. Haastavan viime kauden jälkeen ”Euran Jordani” löysi rytminsä Okinawan MM-kisakesänä ja kuluvalla kaudella hän on paaluttanut paikkansa Espanjan liigan pudotuspelipaikkaa jahtaavan Manresan rotaatiossa. Susijengi-ikkunaan Valtonen palaa ilon kautta ja hakemaan onnistumisia.
Historian valossa Susijengillä kulkee aina, kun sen pelinrakentajalla kulkee. Helmikuun EM-karsintaikkunaan lähdettäessä onkin hyvä merkki, että Ranskan liigan Le Portelin putoajan paikalta pudotuspeliviivalle johdattanut Edon Maxhuni, 25, on elämänsä vireessä.
Espanjan cup, Copa del Rey, pelataan viikonlopun aikana Malagassa. Voitosta ovat taistelemassa myös Sasu Salin ja Elias Valtonen.
Elina Koskimies mietti viime kesänä, että jättäisi Saksan kahden siellä vietetyn kauden jälkeen. Hallitsevan mestarin ja EuroCup-joukkue Kelternin tarjous käänsi kuitenkin Koskimiehen pään ja nyt hän taistelee Saksan mestaruudesta.