29.10.2012 Korisliiga menettää erään kokeneimmista ja värikkäimmistä kotimaisista pelaajistaan, kun Namika Lahden seuraikoni Roope Suonio joutuu lopettamaan peliuransa lonkkavamman johdosta. Suonion, 30, uran viimeiseksi otteluksi jäi 12. lokakuuta Lahdessa pelattu ottelu Namikan ja Tampereen Pyrinön välillä.
Roope Suonion pääsarjaura päättyi lonkkavaivoihin.
Suonio ehti pelata kaudella 2012/13 kolme liigaottelua. Kuvat: Francois Perthuis & Kai Kilappa.
Suonion toinen lonkka leikattiin reilu vuosi sitten ja takamies pääsi takaisin pelikuntoon, mutta nyt myös toinen lonkka on rikki, eikä mahdollista enää huipputason koripalloa. Myöskään leikattu puoli ei ole toipunut täysin entiselleen.
– Vaikeaa tähän on oikein mitään sanoa, koville ottaa. Lääkäri suositteli lopettamista, jotta pystyisin elämään normaalisti myös uran jälkeen. Kaikki minua tuntevat tietävät, etten tällaista päätöstä ihan helpolla tee, Suonio kommentoi päätöstä.
– Koripallon parissa pysyn tavalla tai toisella, haluan yhä pelata edes huvikseni. Seuran kanssa olemme keskustelleet tulevaisuuden roolistani.
– Todella harmillinen tilanne. Roope on hieno pelaaja ja upea ihminen. Menetys on joukkueelle kova, kun kapteeni ja yksi ehdottomista runkopelaajista ei pysty pelaamaan, mutta nyt tietenkin tärkeää on myös se, että hän pystyy elämään urheilu-uran jälkeen mahdollisimman tervettä elämää, Namikan päävalmentaja Ilkka Palviainen miettii.
174-senttinen Suonio oli ensimmäisen kerran mukana Namikan pääsarjajoukkueessa jo kaudella 1999/2000, kun lahtelaiset voittivat ensimmäisen Suomen mestaruutensa. Kausien 2007/08 ja 2008/09 päätteeksi Suonio valittiin Korisliigan parhaaksi kuudenneksi pelaajaksi.
Suonio ehti pelata urallaan runkosarja ja pudotuspelit yhteen laskettuna 384 ottelua, heittää niissä 2920 pistettä, jakaa 720 syöttöä ja noukkia 668 levypalloa. Vapaaheittonsa Suonio pussitti huikealla 86,8% tarkkuudella. Hän ehti saavuttaa urallaan kevään 2000 Suomen mestaruuden lisäksi kolme SM-hopeaa, yhden SM-pronssin sekä Suomen cupin mestaruuden.
Namika Lahden lisäksi Suonio pelasi uransa aikana tiensä karkkilalaisen Team Componentan, Vantaan Pussihukkien sekä Kouvolan Kouvojen fanien sydämiin.
Kaudella 2025–2026 Korisliigan kuukauden parhaat luvut tarjoaa Suomen johtava talous- ja palkkahallintoalan asiantuntijaorganisaatio Rantalainen. Kauden ensimmäinen valinta on Helsinki Seagullsin Kahron Ross.
Tampereen Pyrintö kaatoi Kobrat tehden 133 pistettä. Vastaavaan lukemaan on ylletty 2000-luvun aikana vain neljästi. Illan muita voittajia olivat Kauhajoki ja KTP-Basket.
Helsinki Seagulls, Salon Vilpas ja Tapiolan Honka pitävät kolmen kärkeä miesten Korisliigassa.
Räjähtävän sisääntulon Korisliigaan viime kaudella tehnyt Andre Gustavson, 196 cm ja 26 vuotta, palaa maajoukkuetaukoon asti kestävällä sopimuksella hallitsevan SM-hopeamitalisti Karhu Basketin riveihin. Sopimuksessa on optio loppukaudesta. Wartti Basketin kasvatteihin lukeutuva Gustavson edusti Suomea mitalipeleihin päättyneissä historiallisissa kesän 2025 EM-kotikisoissa.
Dean Keeler johti Bisons Loimaan työtä lukuisilla hyökkäyslevypalloilla ja täydellisyyttä hipovalla kahden pisteen osumaprosentilla. Kataja Basketin Henri Kantonen puolestaan pyssytti loistavasti niin läheltä kuin kaukaakin, mutta se ei riittänyt voittoon.
Miesten Korisliigan viiden ottelun kierros sisälsi monta jännittävää vaihetta. Isoimpina käänteinä nähtiin, kun kentälle voittamattomana saapunut Salon Vilpas kärsi kauden ensimmäisen tappionsa ja Tapiolan Honka nousi viimeisellä hyökkäyksellään ohi Korihaista.
KTP-Basketin takamies ja Kouvolan Poikien kasvatti Tuomas Hirvonen, 29, saavuttaa merkittävän rajapyykin, kun hän pelaa uransa 500. Korisliiga-ottelun. Vaikka pelejä on kertynyt komea määrä, intohimo lajiin on yhä tallella.
16,3 pistettä ja 4,7 levypalloa alkukaudella tilastoinut Alvar Peltoniemi on Korisliigan tiiviisti seurattuja tuoreita nousijoita. Hänen kasvattajaseuransa Tapiolan Honka on myös ottanut varovaisen lupaavan startin runkosarjaan.
Kahron Ross johti Seagullsin kotivoittoon vakuuttavalla tuplatuplallaan.
Erotuomari Jaakko Kauniston tuomaripolku alkoi alle kymmenvuotiaana, kun serkku antoi pillin käteen Vimpelin liikuntahallissa. Tyttöjen pelistä puuttui toinen tuomari, ja Kaunistolle annettiin neuvoksi viheltää, jos näkee jotain, mikä ei hänen mielestään kuulu korikseen. Se oli sysäys yli 25 vuoden mittaiselle matkalle.