16.4.2020 20:50 Koripalloliiton vastuullisuusohjelma sisältää kolme pääteemaa: sosiaalinen, taloudellinen ja ympäristövastuullisuus otetaan tasapuolisesti huomioon toinen toisiaan tukien. Vastuullisuus on kiinteä osa Koripalloliiton strategiaa.
Vastuullisuus on yksi Suomen Koripalloliiton keskeisistä arvoista. Koripalloliiton sloganin ’Be as good as you can be’ mukaisesti haluamme toimia omalla parhaalla tavallaan myös vastuullisuuden saralla. Tämä vastuullisuusohjelma ohjaa Koripalloliiton luottamusorganisaation ja henkilöstön toimintaa sekä toimii esimerkkinä seuroille ja yhteistyön pohjana sidosryhmille.
Koripalloliiton vastuullisuusohjelmassa vastuullisuuden jaottelu pohjautuu tasapainoiseen kolmen pilarin malliin, jossa kaikki kolme osa-aluetta, sosiaalinen, taloudellinen ja ympäristövastuullisuus, otetaan tasapuolisesti huomioon toinen toisiaan tukien. Koripalloliiton vastuullisuusohjelmassa taloudellisen vastuullisuuden rinnalle on nostettu myös hallinnollinen vastuullisuus, joka tarkoittaa hyvän hallinnon tapojen noudattamista.
Koripalloliiton vastuullisuusohjelmassa on koottuna toimintaperiaatteet, jotka ohjaavat päätöksentekoa ja kaikkea Koripalloliiton toimintaa. Kaiken pohjana on se, että Koripalloliitossa toimitaan eettisesti ja vastuullisesti. Koripalloliiton vastuullisuusohjelman tarkoituksena on keskittyä omaan tekemiseen ja aktiiviseen lähipiiriin, johon voimme oikeasti vaikuttaa.
Koripalloliitto sitoutuu toimimaan myös urheilun yhteisten vastuullisuusperiaatteiden mukaisesti ja vastuullisuusohjelmaa tullaan päivittämään niitä peilaten.
Vastuullisuusohjelman laatinut Pikkusudet- ja Pirkka Street Basket -koordinaattorina toiminut sekä myös yhdenvertaisuusohjelman koonnut Veera Sääski yhdessä liiton henkilöstöstä kootun työryhmän kanssa.
Vastuullisuusohjelma on linjassa Olympiakomitean julkaisujen kanssa ja noudattaa yleisesti urheiluyhteisön yhteisiä Reilun pelin -periaatteita.
Tutustu vastuullisuusohjelmaan tästä >
Seuratoiminnan kehittämistuki on opetus- ja kulttuuriministeriön tarjoama avustus lasten ja nuorten liikuntaharrastuksen lisäämiseen sekä monipuolisen organisoidun liikunnan kehittämiseen. Vuoden 2021 haku on käynnissä 13.11.-18.12.2020. Seuratukea haetaan Suomisport-palvelun kautta.
Haku seuratoiminnan kehittämistukeen käynnistyy 12.11.2020 ja päättyy 17.12.2020 klo 16:15. Hakuprosessin tueksi Liikunnan aluejärjestöt järjestävät Seuratuki-infoja. Hakuun voi valmistautua jo etukäteen mm. päivittämällä yhdistysrekisteriotteen.
Seurojen on hyvä säännöllisin väliajoin seuloa kaikki vapaaehtoistyötä tekevät ja myös palkalliset toimijat ja hakea heille sopivaa Koripalloliiton ansiomerkkiä tai muuta huomioimista.
Jälleen on aika kaivaa kaapeista seurapaidat, -pipot ja muut seuravärein varustetut kamppeet. Tiistaina 29.9. juhlistetaan #Seurasydän-kampanjan kohokohdaksi noussutta seurapaitapäivää.
Koripalloliitto suosittelee Koronavilkku-sovelluksen käyttöönottoa mahdollisten tartuntatapausten jäljittämisen helpottamiseksi. Voit ladata maksuttoman sovelluksen älypuhelimesi sovelluskaupasta.
Vallitseva koronapandemia vaatii ottelutapahtumiin saapuvilta katsojilta huolellista hygieniaa ja tarkkaavaisuutta. Tärkein ohjenuora on se, että ottelutapahtumiin saavutaan ainoastaan terveenä.
Suomen Koripalloliiton ja K-ryhmän päivittäistavaratoimialan Pikkusudet-yhteistyö jatkuu myös kaudella 2020-2021. Koripalloliitto kannustaa kaikki seurat mukaan Pikkusudet-laumaan ja järjestämään Pikkusudet-koriskouluja.
Väestöliitto on julkaissut kaikille avoimen ja ilmaisen verkkokurssin lapsiin kohdistuvan häirinnän ennaltaehkäisystä ja siihen puuttumisesta. Kurssi on suunnattu erityisesti urheiluseurojen valmentajille, työntekijöille ja vapaaehtoisille.
Perinteinen Unelmien liikuntapäivä saa koronavirustilanteen vuoksi tänä vuonna uuden muodon: se toteutuu kodeissa ja somessa. Päivä tarjoaa seuroille mahdollisuuden aktivoida jäseniään ja tutustuttaa uusia ihmisiä lajin pariin.
Opetus- ja kulttuuriministeriö jakaa vuosittain tukea seuratoiminnan kehittämiseen. Vuonna 2020 tukea sai seitsemän seuraa koripallotoiminnan järjestämiseen.
Pekka Paulomäki on Basket.fi:n Kuukauden korissydän -juttusarjan neljäs persoona. Hän on kiitollinen karkkilalaiselle koripalloyhteisölle, joka nosti hänet takaisin jaloilleen.
Floridasta Kainuuseen muuttanut koripallovalmentaja Alex Tricoli luotsaa Pohjois-Suomessa kaksi vuotta sitten käynnistynyttä Kielikylpykoripallo-hanketta. Tarkoituksena on hänen mukaansa kehittää yhtä aikaa sekä englannin taitoja että koripalloinfrastruktuuria.
Tapio ”Tapsa” Riutta on Basket.fi:n Kuukauden korissydän -juttusarjan kolmas persoona. Kataja Basketin huoltajana vapaa-aikaansa viettävälle Riutalle koripallo on henkireikä, jonka merkitys on hänelle korvaamaton.
Urheiluseuratoiminnan suurin vahvuus on yhteisöllisyyden voima – ja nyt sitä tarvitaan enemmän kuin koskaan. Tänä vuonna seurapaitapäivää vietetään poikkeusolosuhteiden takia vain kotona sekä somessa.
Aulikki Koskinen on Basket.fi:n Kuukauden korissydän -juttusarjan toinen persoona. Koskinen toimii joukkueenjohtajana Tampereen Pyrinnön minipojissa ja pitää huolen, että pelaajat ovat oikeaan aikaan oikeassa paikassa – ilman, että tavarat olisivat hukassa.
Juniorityötä tekeville seuroille kohdistettu Seurapalveluyksikön järjestämä Seurapäivä kokosi kaikkiaan 35 seurahenkilöä 20 eri seurasta Honkahallin liikuntatilaan torstaina 20.2. ennen Susijengin peliä.
Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry, Väestöliitto ja Suomen Olympiakomitea järjestävät yhteistyössä liikunnan aluejärjestöjen kanssa koko maan kattavan koulutuskiertueen urheiluseuroille.
Harri Vallila on Basket.fi:n Kuukauden korissydän -juttusarjan ensimmäinen persoona. Vallila on vuosikymmenen ajan ollut kameransa kanssa vangitsemassa peli-ilmeitä kuvien muodossa sarjatasosta riippumatta.
Koripalloliiton vuosikymmeniä palvelleet katukoriskorit ovat nähneet lukuisia pelaajia, onnistuneita koreja ja ohiheittoja. Nyt vanhat telineet ovat hiljalleen matkalla ansaituille eläkepäiville, kun uusien korien valmistus on alkanut Salon Seudun Ammattiopistolla.
Koripallon arvoihin ovat aina kuuluneet hyvät käytöstavat kentällä. Yhtä tärkeässä roolissa on myös hyvät käytöstavat pelikentän ulkopuolella katsomoissa ja kenttien laidoilla. Katsomossa oleva aikuinen toimii esimerkkinä jokaiselle nuorelle.