19.1.2017 Kouvot-ikoni Ville Kauniston, 34, syyskausi sai marraskuussa äkkilopun akillesjänteen katkeamisen myötä. Kaunisto ei kuitenkaan jäänyt voivottelemaan. Talven aikana Susijengi-laituri on jatkanut yliopisto-opintojaan, ilmoittautunut kuntavaaliehdokkaaksi Kouvolassa ja aloittanut kuntoutuksensa tähtäimessään paluu liigatohinoihin syksyllä 2017.
Kauden 2016-17 akillesjännevammaan päättänyt Ville Kaunisto on aktivoitunut monilla rintamilla talven aikana.
Kaunisto lähtee huhtikuussa käytäviin kuntavaaleihin Kokoomuksen ehdokaslistalta.
Kuntavaaliehdokkuuden lisäksi Kaunisto on palannut takaisin yhteiskuntatieteiden opintojensa pariin.
Mm. viime kevään mestarus osoitti Kaunistolle jälleen kerran ammattilaisurheilun voiman.
Susijengin paidassa vuoden 2015 EM-kisat pelannut turkulaislähtöinen laituri kertoo jatkavansa pääsarjauraansa ensi kaudella. Kuvat: Kai Kilappa, villekaunisto.fi, Erkki Hautaviita & Oma Design.
Joulua edeltäneessä Kouvolan Sanomien syvähaastattelussa Kaunisto kertoi eläneensä loukkaantumisensa jälkeen noin viikon päivät tilassa, jossa päällimmäisin ajatus hänen mielessään oli tulevaa koskeva epävarmuus.
Kaiken nähnyt Kouvo-kapteeni ei kuitenkaan joutunut vellomaan välitilassa kauaa. Leikkauksen jälkeiset päivät kuluivat kipulääketokkurassa, mutta heti olotilan selkiydyttyä Kaunisto tiedosti tilansa ja alkoi rakentaa tulevaa uusin ehdoin.
- Käsitin, että elämässäni alkaa tietyllä tapaa uusi aikakausi. Samaan aikaan, kun minua harmitti suunnattomasti jättää kausi kesken, olin myös innostunut saamistani uusista mahdollisuuksista, Kaunisto hehkuu.
Pitkän toipilasaikansa alkajaisiksi Kaunisto ilmoittautui monien ammattilaisvuosien jälkeen uudelleen opin saunaan. Rakentavassa asemassa oli – kuten aina – Kauniston aviopuoliso Aino-Kaisa, joka muistutti leikkauksesta toipuvaa miestään vuosia sitten kesken jääneistä yhteiskuntatieteiden opinnoista.
- Palasin aikoinaan syksyllä 2009 Euroopan ammattilaiskentiltä Suomeen ja silloinen tarkoitukseni oli jäädä tänne. Pitkälti siitä syystä aloin valmistautua ammattilaisuuden jälkeiseen aikaan lukemalla itselleni opinto-oikeuden Joensuuhun, Itä-Suomen yliopistoon yhteiskuntatieteiden laitokselle, taustoittaa Kaunisto.
Kahden Kouvoissa viettämänsä kauden jälkeen Kaunisto otti kuitenkin jälleen jalat alleen ja suuntasi kahdeksi ja puoleksi kaudeksi Ranskaan. Opinnot jäivät.
- Itä-Suomen opinto-oikeuteni lisäksi yritin lukea valtiotieteitä avoimessa yliopistossa, mutta en hirveän hyvällä menestyksellä. Ammattikoripalloilijana koin, että opiskelulle omistettu aika on pois koripallolta, ja halusin kuitenkin keskittyä kaikella tarmollani olemaan niin hyvä koripalloilija kuin mahdollista, laituri kertoo.
- Leikkauksesta toivuttuani vaimo muistutti taannoisista opinnoistani Itä-Suomen yliopistossa ja pohti, että nythän minulla olisi aikaa keskittyä niihin. Yksi soitto opintotoimistoon selvitti, että opintoni saattoivat jatkua.
Kaunisto uskoo, että vuodet ovat tuoneet perspektiiviä opintoihin. Yhteiskuntatieteet olivat selkeä valinta aikoinaan jo tieteenlajin käytännön ulottuvuuksien vuoksi, ja juuri tänä päivänä Kaunisto kokee olevansa oikeassa elämäntilanteessa hyödyntääkseen opintojaan mahdollisimman laaja-alaisesti.
- Olen kokenut pystyneeni ammattilaisurheilijana tuottamaan iloa ja hyvää mieltä lasten, nuorten ja miksen aikuistenkin keskuuteen. Iän karttuessa olen varmistunut siitä, että tahdon olla mukana vaikuttamassa yhteiskunnallisesti. Nähdäkseni julkisuus on valtaa, ja jos on valtaa, sitä kannattaa käyttää hyvän tekemiseen.
Koulun penkille palaamisensa lisäksi lisäjännitettä Kauniston talveen tuo hänen ehdokkuutensa vuoden 2017 kuntavaaleissa. Kouvolan Kokoomuksen listoilta vaalisirkukseen ponnistava Kaunisto tahtoo kampanjansa olevan mahdollisimman konkreettinen, selkeä, maanläheinen ja laaja-alainen.
- Kenties suurin yksittäinen teema vaalikartassani on koulutus. Kouvolan kokoisen kaupungin on kyettävä tarjoamaan laadukkaat ja toimivat opiskelumahdollisuudet lapsesta aikuiseen niin, ettei kenenkään ole pakko lähteä kaupungista muualle opiskelemaan, pohtii Kaunisto nykyisen kotikaupunkinsa kehityskohteita.
- Toinen suuri teemani on työnteko. Yrittämisestä ja työn tekemisestä on tehtävä niin sujuvaa kuin mahdollista. Työnteolla pystymme auttamaan avun tarpeessa olevia niin, että he pääsevät omille jaloilleen ja osaksi yhteisöä. Jos yritykset kilpailevat asiakkaista, yhtä lailla kunnat ja kaupungit kilpailevat asukkaista eli veronmaksajista – ja mitä parempi ympäristö kunta tai kaupunki on veronmaksajille, sitä elinvoimaisempi siitä tulee.
Turkulaislähtöinen Kaunisto on viihtynyt Kouvoissa uransa aikana jo runsaat seitsemän kautta. Vaikka Kouvolasta veistellään perinteisesti kansan suussa monenlaista herjaa, Kaunisto hehkuttaa avoimesti nykyisen kotikaupunkinsa puolesta.
- En ole koskaan syttynyt kouvolalaiselle, sarkastiselle huumorille, jossa omaa kotikaupunkia herjataan. Listaan mieluummin kaupungin hyviä puolia, ja niitä on paljon, hymyilee Kaunisto.
- Esimerkiksi Kouvolan kaupungin linjaus antaa 75,000 euroa vuosittain miesten pääsarjajoukkueille osoittaa, että Kouvola ymmärtää ammattilaisurheilun voiman esimerkkien ja roolimallien tarjoajana. Esimerkiksi Kouvojen viime kevään mestaruus oli äärimmäisen tärkeä koko kaupungille.
Kouvojen kausi parketilla on ollut vuoristorataa. Kauniston loukkaannuttua Kouvot on voittanut kymmenestä ottelustaan viisi ja tätä kirjoittaessa pitää kiinni Korisliigan viimeisestä pudotuspelipaikasta.
Kaunisto kertoo, että toipumisennusteen mukaan hän ei ole pelikunnossa vielä tulevan kevään ratkaisupeleissä. Asiaa aikansa punnittuaan hän päätti jättäytyä joukkueen ydinryhmän ulkopuolelle kauden 2016-17 ajaksi.
- Olen ollut vahva johtajahahmo Kouvoissa viimeiset kolme vuotta ja tulin siihen lopputulokseen, ettei joukkueen kannalta ole välttämättä hyvä asia, jos hengailen koko ajan ryhmän mukana ikään kuin kentän ulkopuolisena käskijänä, kapteeni miettii.
- Sen sijaan kannustan joukkuetta rakentamaan johtajuuttaan sisältäpäin. Jokapäiväisen duunin tekijät saavat mahdollisuuden kasvaa johtajiksi, kun minä olen sivussa. Oma pyrkimykseni on auttaa pikemminkin taustalla toimivaa emoseuraa kehittymään.
Mitä Kauniston koripallouraan tulee, viidessä eri Euroopan maassa palkkaansa ansainnut kaarinalaisen Ura Basketin kasvatti aikoo vielä viilettää Korisliiga-parketeilla, vaikka se ottaakin aikansa.
- Ekat pari päivää loukkaantumisen jälkeen mietin, että miksi kiusaisin itseäni rääkkäämällä itseni taas koriskuntoon. Loppupeleissä en kuitenkaan keksinyt yhtäkään syytä olla pelaamatta koripalloa ammatikseni myös jatkossa, kapteeni täräyttää.
- On etuoikeus saada pelata koripalloa ammatikseen ja vaikuttaa ihmisten fiiliksiin positiivisella tavalla. Se on niin suuri kunnia, etten suosiolla suostu lopettamaan kevääseen 2017. Sanottakoon, että neuvottelut jatkosta ovat käynnissä.
BC Nokian juniorimyllystä maailmalle lähtenyt 195-senttinen ja 25-vuotias Shawn Hopkins palasi viime syksynä kotimaahansa neljän Yhdysvalloissa viettämänsä kauden jälkeen. Jo debyyttikausi Korisliigassa osoitti, että ”Pikku-Hopi” ei ole pelkästään lennokas donkkaaja, vaan kansainvälistä uraa havitteleva ja kovaa vauhtia kehittynyt jokapaikanhöylä.
Nuorten maajoukkueryhmän Valtteri Mervola, 18, on jo rikkonut Kataja Basketin kasvattien yli 40 vuotta vanhan seuraennätyksen maaottelupisteissä. Tulevaisuuden tavoitteena siintää Susijengi, mikä tarkoittaa todennäköisesti jo toisen seuraennätyksen rikkomista.
Vilppaan takapelaaja Aatu Kivimäen, 22, koripallouran taival on vienyt hänet tähän mennessä kotiseuduiltaan Karkkilasta ja divaripeleistä Salon Korisliiga-kentille. Kivimäen uran merkittävimmät valmentajat ovatkin molemmista kaupungeista: Kimmo Tolvanen, Joonas Iisalo ja Ville Tuominen.
Kataja Basketin Aapeli Alanen, 24, on oppinut ammattilaisena hillitsemään kiivaan mielensä. Korisliiga-kauden 2018/19 kehittynein pelaaja vietti juniorivuotensa älyttömän kovassa Namika Lahden ’96-ikäluokassa, josta hän ponnisti Korihaiden ja BC Nokian kautta Susijengin porteille.
Shawn Hopkins, 24, on BC Nokian atleettinen laituri ja Korisliiga-kauden 2019/20 vuoden tulokas, jonka juuret ovat vahvasti Nokialla. Ei ole yllätys, että Hopkinsin uran merkittävimpiin valmentajiin kuuluvat nokialainen valmentajaikoni Kimmo Olli sekä kahteen otteeseen Nokialla vaikuttanut Ville Tuominen.
Tampereen Pyrinnön Justus Kilpinen, 26, on raatanut itsensä pitkäjänteisen työn kautta Korisliigan runkopelaajaksi kasvattajaseurassaan. Kilpisen uran merkittävimmät valmentajat ovat Kari Kilpinen, Tero Vasell, Juha-Petri Nieminen, Miikka Sopanen sekä Jarno Nikula.
Lahti Basketballin Vesa Mäkäläinen, 33, kolmentoista kauden mittaisen Korisliiga-uransa aikana jättänyt puumerkkinsä sekä kotimaiseen pääsarjaan että lahtelaiseen koripalloidentiteettiin. Mäkäläinen nostaa uransa merkittävimmiksi valmentajiksi Lars Ekströmin, Sami Toiviaisen ja Ari Tammivaaran.
Antero Lehto, 35, on Tampereen Pyrinnön ja Korisliigan ikoninen konkari, joka on ehtinyt pelata Suomen pääsarjatasolla jo huimat kaksikymmentä kautta. Pitkän uransa merkityksellisimmiksi valmentajikseen Lehto nostaa Kimmo Salosen, Kimmo Kujansivun, Ilkka Mattilan, Jarmo Laitisen, Ismo Niemen, Pieti Poikolan ja Sami Toiviaisen.
KTP-Basketin Michael Pounds, 31, on kolmenkymmenen ikävuoden ylittänyt Korisliiga-konkari, jolta löytyy taustaltaan liuta valmentajia, jotka ovat jättäneet häneen jälkensä. Neljäntoista pääsarjakauden veteraani nostaa esille Pekka Konttisen, Ray Ailuksen, Sami Toiviaisen ja Joonas Iisalon valmentajina, joilla on ollut erityinen merkitys hänen urallaan.
Kun ToPon kasvatti Henri Kantonen, 22, rankaisi edellisessä liigaottelussaan Kataja Basketia kahta syöttöä vaille tripla-tuplan tilastosarakkeella, moni kotimaista koripalloa viime vuosina seurannut totesi Kantosen ottaneen viimein odotetun kehitysloikan. Toisella kaudellaan Salon Vilppaassa on Kantonen kohonnut määrätietoisesti Korisliigan parhaiden kotimaisten pelaajien joukkoon.
Korisliigaan saadaan syksyllä kosolti kansainvälistä kokemusta lisää, kun Helsinki Seagullsin kanssa kolmivuotisen sopimuksen solminut Susijengin kapteeni Shawn Huff, 35, kirmaa kotimaan pääsarjakentille ensimmäistä kertaa viiteentoista vuoteen.
Kotkassa vaadittiin aikaa ennen kuin peli alkoi sujua.
Kotimaisessa pääsarjakoripallossa tehtiin loppiaisaattoiltana 2018 historiaa, kun ensimmäistä kauttaan Salon Vilppaassa pelaava Turun NMKY:n kasvatti ja kaksinkertainen Suomen mestari Teemu Rannikko, 37, nousi Korisliigan kaikkien aikojen syöttötilaston kärkeen. Rannikko on jakanut yhdeksänvuotisella liigaurallaan nyt hurjat 2287 syöttöä.
Salon Vilpas siirtyi maajoukkueiden karsintatauolle Korisliigan sarjataulukon piikkipaikalta, seilaten parhaillaan yhdeksän ottelun voittoputkessa. Yksi iso syy tuohon voittoputkeen on ollut joukkueen sentteri, järisyttävän vahvan alkukauden pelannut Aaron Jones.
Salon Vilpas on selvittänyt Korisliigan kevään pudotuspeleissä tiensä voiton päähän sen seurahistorian ensimmäisestä SM-tason mitalista, Vilppaan johtaessa välieräsarjaa Kauhajoen Karhua vastaan voitoin 3-2 ennen keskiviikon kuudetta ottelua Kauhajoella. Karhu-sarjan onnistujiin lukeutuu comebackin Vilppaaseen Argentiinan reissulta palattuaan tehnyt Juho Nenonen.
Korisliigan runkosarjan voittanut Salon Vilpas eteni välieriin Kauhajoen Karhua vastaan voittamalla Tampereen Pyrinnön puolivälierissä suoraan otteluvoitoin 3-0. Kevään kenties kuumin joukkue on siis enemmän kuin valmis taistelemaan seurahistoriansa ensimmäisestä mitalista. Joukkueen menestyksen ytimestä löytyy räjähtävä 185-senttinen takamies Juwan Staten.
Kansainvälisen koripalloliiton FIBA:n Time Out –koulutusohjelma tarjoaa peliuransa päättymistä lähestyville eurooppalaisille huippupelaajille mahdollisuuden opiskella urheilujohtamista kansainvälisessä ympäristössä.
Salon Vilppaan Desmond Williams, 25, on tehnyt nimensä tunnetuksi Suomen koripalloympyröissä jo ensimmäisellä ammattilaiskaudellaan. Korisliigan joulukuun pelaajaksi valittu Southern Connecticut -yliopiston kasvatti kertoo, että hänen ja joukkueensa runkosarjassa saavuttama menestys on tullut hänelle hienoisena yllätyksenä.
Kataja Basket on voittanut pelaamistaan Mestarien liigan otteluista puolet ja hakenut vierasvoitot muun muassa Israelista ja Turkista. Joensuulaiset ovat viime vuosina kaataneet useita Euroopan huippujoukkueita, mutta Teemu Rannikko ei suostu pitämään joukkuetta yllättäjänä.
Moni ennakoi Salon Vilppaalle vaikeaa uudelleenrakennuskautta sen jälkeen, kun kevään 2016 menestysryhmä hajosi yhtä rotaatiopelaajaa lukuun ottamatta kokonaan. Syöksyyn sijaan Vilpas viihtyy marraskuun ensimmäisen kolmanneksen jälkeen runkosarjan kakkossijalla. Suurimpia syitä salolaisten vahvaan syksyyn on parasta kauttaan pelaava Matias Ojala, 27.