EM-kilpailut 1967: Suomi-Puola (osa 4)

30.9.2017 14:00 Peli päivässä, ei kuitenkaan sentään kaksi parhaassa, mutta kolmas peli kolmeen päivään joka tapauksessa, kun Suomen vastustajaksi lauantai-iltana asettui Puola.

Teijo Finneman kiertämässä puolalaista ensimmäisessä tappioon päättyneessä EM-ottelussa.

Aloitusviikossa ei uutta: Kari Liimo, Veikko Vainio, Pertti Laanti, Teijo Finneman, Jorma Pilkevaara. Puola oli koko ottelun ajan hiukan edellä, vaikka Suomi muutamaan otteeseen peliä johtikin, parhaimmillaan 32-29.  Siitä Puola sitten karkasi tehtyään yhdeksän pistettä peräkkäin juuri ennen taukoa. Lopputulokseksi kirjattiin Puolan 80-68 (38-32) voitto, jota yleisesti pidettiin oikeudenmukaisena.

Pelin aikana pelikello päätti protestoida ja tilanteen ollessa 23-23 se nollasi itsensä ilman lupaa ja pyytämättä.

Kari Liimo sai kovaa kritiikkiä. Kun hänet ajassa 37.45 otettiin kentältä, loihi Erkki Paananen lausumaan huutomerkin kera juttuunsa: ”Liian myöhään!” Liimo istui pelin jälkeen pitkään yksinään tyhjenevässä ja pimenevässä hallissa. Jotenkin huulilta oli luottavissa: ”Vielä minä näytän!”

Liimo muistelee 50 vuotta myöhemmin, että kritiikki oli hetkittäin aika kovaa. ”Se kyllä hiukan kaiveli, koska olin kisoissa ’merkitty mies’. Monesti myös aivan hyökkäysajan lopussa pallo tuli minulle. Jonkun piti se ratkaisu silloin tehdä, eivätkä ne heittovalinnat silloin ole parhaita mahdollisia.”

Hän kiittää joukkuetovereitaan, jotka ymmärsivät kuinka suuren vastuun ja paineen hän joutui kantamaan. ”Kaiken kaikkiaan joukkueen henki oli hieno ja olivathan kisat upea kokemus – ensimmäinen iso koripallotapahtuma Suomessa”, muistelee Liimo.

Jorma Pilkevaara osoitti Puolaa vastaan mitä johtajuus tarkoittaa. Joukkueen kapteeni ”Pilkku” heitti upeat 23 pistettä ja sai tulitukea Pertti Laannilta, 16 pistettä. Laanti varmaan muisti mitä oli sanonut Romania-voiton jälkeen.

Myös valmentajat laittoivat itsensä aika lailla peliin. ”Vaihtopenkin ylivoimaisesti ’kuumin’ henkilö on päävalmentaja Kalevi Tuominen, joka ’lentää’ välillä kentälle, riehuu toimitsijapenkin tuntumassa, tai istuu sadatellen penkin päässä. Kallu huutaa ääni käheänä jatkuvasti ohjeita kentällä oleville pelaajille, vaikka ne eivät aina yleisön melun vuoksi pelaajia tavoitakaan…”

”Petteri Petersen ja Matti Turpeinen raahaavat tarvittaessa vastaan rimpuilevan Tuomisen takaisin penkin päähän. Petteri peittää hermostuneisuuttaan juomalla pelin aikana litroittain Coca-colaa. Lääkäri Risto Elovainio on sen sijaan viilipytty, joka tiukassa paikassa korkeintaan mutisee, että tuohan oli lääketieteellisesti mielenkiintoinen tapaus.”

Tuomarointi puhutti kovin lehdistössä. Pentti Salmi suitsi keskustelua kirjoittamalla, että ”yhtään ottelua tuomarit eivät kuitenkaan ole ratkaisseet ja se on hyvä asia”.

Parin voitto-ottelun jälkeinen tappio palautti myös lehdistön kirjoitteluun sopivan mollivoittoisen sävyn. Erkki Paananen sen summasi: ”Tshekkejä vastaan tuskin edes lähdetään tavoittelemaan voittoa mutta sen jälkeen on tie taas avoin.”

Lue myös:

 
11.10.2017 Maaottelu

EM-kilpailut 1977 ja tie sinne Suomen karsintojen kautta

Kymmenen vuotta vuoden 1967 EM-kisojen jälkeen pelattiin taas Helsingissä. Toukokuussa Helsingin messukeskuksessa oteltiin kiivas karsintaturnaus, jossa Suomi voitti kahdeksasta pelistä viisi ja varmisti kisapaikkansa EM-lopputurnaukseen, joka pelattiin syyskuussa Belgiassa. Kaikkiaan mestaruudesta kamppaili tuolloin 12 joukkuetta.

9.10.2017 EM-kilpailut

EM-kilpailut 1967 (osa 10): Suomi-Romania ja kisojen yhteenveto

Kari Liimo olisi poissa kokoonpanosta ja peli alkaisi tavallista aikaisemmin (15.30), jotta joukkueet ehtisivät Helsinkiin seuraamaan loppuottelua sekä osallistumaan päättäjäisiin.

7.10.2017 EM-kilpailut

EM-kisat 1967 (osa 9): Suomi-Israel

Belgia-pelin jälkeen Suomen joukkue matkasi siis Tampereelle, jossa vastassa oli yhden välipäivän jälkeen Israel. Yhä edelleen puhutti Olavi Ahosen ulosajo mutta sävy oli jo hiukan muuttumassa. Alettiin ymmärtää, että koripallosäännöt ovat vaikeat lajia ymmärtäville, mutta ensi kertaa peliä seuraavalle yksityiskohtien oivaltaminen oli mahdotonta.

5.10.2017 EM-kilpailut

EM-kilpailut 1967 (osa 8): Suomi-Belgia

Vuoden 1967 EM-kisoissa vain kahdelle lohkon parhaalle joukkueelle tarjottiin mahdollisuutta pelata mitaleista. Jugoslavialle kärsityn tappion jälkeen Suomen tilanne oli kahden tappion myötä tässä mielessä vaikea, muttei vielä mahdoton.

4.10.2017 11:20 EM-kilpailut

EM-kilpailut 1967: Suomi-Jugoslavia (osa 7)

Siitä keskiviikosta 4.10.1967 tuli päivä, jota ei ole kaikilta osin mukava muistella. Katsomoväkivalta ja riehuminen olivat aika lailla uutta, eikä eturintamassa ole hyvä olla. Vaan kaikkeen Suomessakin pystytään, jos sikseen tulee. Mitä siis oikein tapahtui?

3.10.2017 07:30 EM-kilpailut

Koripallon EM-kisat 1967 (osa 6): Suomi-Espanja

Lepopäivä oli vietetty ja vastassa 3.10.1967 Espanja, josta välipäivän lehtijutut kovin varoittivat. Kalevi Tuominen oli pohtinut, olisiko myös välipäivänä maanantaina kuitenkin pitänyt harjoitella, mutta pelaajat Pertti Laannin johdolla sanoivat menevänsä mieluummin vasta tiistaiaamuna herättelemään kroppaa.

1.10.2017 EM-kilpailut

EM-kisat 1967 (osa 5): Suomi-Tsekkoslovakia

Puola-tappio oli nollattu ja Suomi oli valmis uuteen haasteeseen. Neljännen pelin jälkeen olisi tarjolla lepopäivä, joten bensaa ei tarvitsisi säästää – vaikkei moiseen paljon mahdollisuuksia ollut aiemminkaan.

29.9.2017 EM-kilpailut

EM-kilpailut 1967: Suomi – Romania (osa 3)

Vuoden 1967 EM-kisojen toinen pelipäivä 29.9.1967 alkoi iloisissa tunnelmissa. Ankaraa kritiikkiä ennen kisoja suoltaneissa sanomalehdissä oltiin avausvoittoon tyytyväisiä, mutta jo toisessa tai viimeistään kolmannessa kappaleessa muistettiin mainita, että Hollanti oli Helsingin lohkon heikoin joukkue. Päivän vastus Romania olisi sen sijaan ihan muuta.

28.9.2017 08:00 EM-kilpailut

Koripallon EM-kisat 1967 Helsingissä ja Tampereella: Osat 1 & 2.

Vuoden 1967 EM-kisat saatiin järjestää oivalliseen aikaan, olihan takana hieno jakso: vuoden 1964 olympiakarsinnat kesäkuussa Genevessä, pääsy olympiakisoihin Tokioon ja hyvät pelit siellä, toki myös seuraavan vuoden EM-kisat.

5.9.2017 Maaottelu

Historiakatsaus: Jatkopelit varmistivat Suomelle historiallisen sijoituksen

Suomi sijoittui 1967 kotikisojen alkulohkossaan kolmanneksi ja matkasi jatkopeleihin Tampereelle. Siellä ratkottiin pelit sijoista 5-8.

4.9.2017 Maaottelu

Historiakatsaus: 1967 EM-kisojen alkusarjan pelit tarjoilivat voitonhuumaa, kirveleviä tappioita ja riehuvia katsojia

Suomi napsi tärkeitä päänahkoja 1967 kotikisojen alkulohkossa. Yllättävä käänne nähtiin pelissä Jugoslaviaa vastaan.

1.9.2017 Maaottelu

Historiakatsaus: Suomen ensimmäiset kotikisat -67 olivat suursatsaus

Suomi sai historiansa ensimmäiset koripallon EM-kisat pelimenestyksen ja hyvin suhteiden ansiosta.

22.2.2020 13:21 Koripallomuseo

Korislehti RIBARI 1/2020 julkaistu

Susijengin pelipäivänä 20.2. julkastun RIBARIN teemana ovat mm. maajoukkueet ja EM-kisat.

4.2.2020 11:32 Koripallomuseo

Kentältä johtajuuteen 2020 - mentorointiohjelman haku käynnissä

Koripalloilija – mitä koriksen jälkeen? Valtakunnallinen mentorointiohjelma ikään tai sarjatasoon katsomatta on auki.

27.1.2020 17:28 Koripallomuseo

Koripallolehti RIBARI julkaistaan taas

Lehden teemana on tällä kertaa keskitytty maajoukkueisiin ja EM-kisoihin. Lehti julkaistaan 20.2., kun Susijengi kohtaa Serbian.

7.1.2020 13:38 Koripallomuseo

Kentältä johtajuuteen 2020 - mentorointiohjelma alkaa

Mentorointiohjelma tukee koripalloilijoiden siirtymistä työelämään, ammatillista kehittymistä ja urasuunnittelua. Mentoreina toimivat koripallotaustaiset asiantuntijat, jotka haluavat jakaa työelämäkokemustaan ja -näkemystään sekä ammatillisia verkostojaan. Hae mukaan!

24.11.2019 09:26 Koripallomuseo

Kalevi Tuomiselle Euroopan Olympiakomiteoiden elämäntyöpalkinto

Euroopan Olympiakomiteoiden yhdistys (EOC) on myöntänyt Laurel Award -elämäntyöpalkinnon Suomen Olympiakomitean pitkäaikaiselle valmennuspäällikölle Kalevi ”Kallu” Tuomiselle. Laurel Award -palkinto on myönnetty vuodesta 2007 alkaen tunnustuksena merkittävästä elämäntyöstä urheilun edistämisessä. Tuominen on toinen kyseisen palkinnon saanut suomalainen. Vuonna 2008 palkinnon sai Tapani Ilkka.

17.10.2019 14:30 Koripallomuseo

Korislehti Ribari 1/2019 julkaistu

Historian 1. korisalumnien toteuttama RIBARI-lehti on ilmestynyt. Se on toteutettu talkootyönä ja sponsorien tuella on tätä ensimmäistä lehteä myös painettu 2.100 kappaletta jaettavaksi.

1.10.2019 10:05 Koripallomuseo

Toivoselle kymmenen vuotta täyteen Koripallomuseossa

Jari Toivonen aloitti 1.10.2009 Koripallomuseon projektityöntekijänä Kotkassa, jossa Kymenlaakson liitto ja Kotkan kaupunki rahoittivat ammattimaisen koripallomuseotoiminnan syntyhanketta.

25.9.2019 07:49 Koripallomuseo

Ilmoittaudu uuden koripallo-aiheisen lehden julkistustilaisuuteen 16.10.

Korisalumnien työryhmä on kehittänyt uutta koripalloon keskittyvää julkaisua. Uusi lehti on nimeltään RIBARI, joka nimenä heijastelee halua antaa lajille takaisin. Pääpaino sisällössä on kertoa lajiin liittyviä värikkäitä tarinoita, kunnioittaen lajin kulttuuriperintöä.

Näytä lisää vastaavia