15.5.2001 Suomen Koripalloliiton liittovaltuusto on hyväksynyt kasvattajapalkkiopykälän osaksi Koripalloliiton kilpailusääntöjä. Karanteenit ja kasvattajarahapykälät poistettiin muutamia vuosia sitten säännöistä Euroopan Unionin kiellettyä työvoiman vapaan liikkumisen rajoittamisen. Tuoreeltaan käydyssä liikuntapoliittisessa keskustelussa on kuitenkin katsottu, että kohtuullinen kasvattajapalkkio huippu- ja kilpaurheilussa on hyväksyttävä ja mahdollinen.
Liittovaltuusto oli yksimielisesti kasvattajapalkkion palauttamisen kannalla, palkkion suuruudesta sen sijaan äänestettiin. Äänien mennessä tasan 12-12 ja puheenjohtajan äänen ratkaistessa liittovaltuusto päätti kaksinkertaistaa liittohallituksen esittämästä palkkiosummat. Näin ollen kilpailuvuonna 2001-02 miesten mestaruussarjaan siirtyvästä pelaajasta maksetaan pelaajan kasvattajaseuralle 10.000 markan suuruinen kasvattajapalkkio. Naisten mestaruussarjassa ja miesten I divisioonassa palkkion suuruus on 5.000 ja naisten I divisioonassa 1.000 markkaa.
Kasvattajapalkkio maksetaan aina pelaajan siirtyessä uuteen seuraan miesten ja naisten SM- ja I divisioonatasoilla tai seurassaan ensimmäistä kertaa kyseisiin sarjoihin. Palkkio tulee maksaa kasvattajaseuralle kuukauden kuluessa pelaajan ensimmäisestä ottelusta SM-sarjassa tai I divisioonassa. Kasvattajapalkkio ei siis ole pelaajan edustuskelpoisuuden este. Sen sijaan seura voidaan sulkea sarjasta, mikäli seura jättää kasvattajapalkkion maksamatta.
Pelaajan kasvattajaseuraksi katsotaan se seura, jonka joukkueisiin pelaaja on ollut rekisteröityneenä nuorten sarjoissa lukuunottamatta 22-vuotiaiden poikien ja 20-vuotiaiden tyttöjen sarjoja vähintään neljänä kilpailuvuonna. Mikäli tällaisia seuroja on enemmän kuin yksi, kasvattajaseura on se seura, jota pelaaja on edustanut useampana kilpailuvuonna.
Kasvattajapalkkiopykälä astuu voimaan 1.7.2001, mutta koskee kaikkia pelikaudelle 2001-02 tehtyjä siirtoja - myös ennen 1.7. tehtyjä seurasiirtoja.
Liittovaltuustolla on kevätkokouksessaan mahdollisuus asettaa syksyn liittokokoukselle puheenjohtajaehdokkaita. Liittovaltuusto asetti ehdokkaaksi ainoastaan Koripalloliiton nykyisen puheenjohtajan Antero Kekkosen. Kansanedustaja Kekkonen on toiminut puheenjohtajana syksystä 1999.
Kokouksessaan liittovaltuusto hyväksyi myös Koripalloliiton vuoden 2000 tilinpäätöksen, jonka loppusumma oli 14,3 miljoonaa markkaa. Tilinpäätös oli noin kaksikymmentä tuhatta markkaa alijäämäinen.
NBA:sta ja Euroliigasta liikkeelle lähteneet reilun pelin säännöt rantautuvat kauden 2012/13 aikana myös suomalaiseen koripalloon kansainvälisen koripalloliiton FIBA:n linjausten mukaisesti. Uusilla sääntötarkennuksilla halutaan rohkaista pelaajia, valmentajia sekä erotuomareita kitkemään peliin kuulumatonta huonoa käytöstä ottelutapahtumista.
Suomen Koripalloliitto palauttaa Suomen mestaruuskilpailun 13-14-vuotiaille eli C-nuorille 15 vuoden tauon jälkeen. C-nuorten SM-tittelistä kilpaillaan jo pelikaudella 2010-11. Edellisen kerran kyseisen ikäluokan Suomen mestaruudesta on pelattu vuonna 1996.
Kansainvälinen koripalloliitto, FIBA, on muuttanut koripallokenttää koskevia sääntöjään. Sääntöuudistuksen myötä useampi kentällä olevien rajamerkintöjen paikka muuttuu. Suomessa uudet kentän viivoja koskevat säännöt tulevat voimaan 1.7.2010 alkaen.
Suomen Koripalloliitto on vahvistanut kansainvälisen koripalloliiton (FIBA) tekemien sääntömuutosten käyttöönottoaikataulun Suomessa. Tulkintatarkennukset astuvat voimaan kotimaan parketeilla 1.7.2008, koripallokentän viivoja oleellisesti muuttavat sääntömuutokset puolestaan 1.7.2012.
Kansainvälisen koripalloliiton (FIBA) hallitus on hyväksynyt historiallisia muutoksia pelisääntöihin. Syksyllä 2008 sääntöihin tulee lähinnä tulkintatarkennuksia, mutta vuonna 2012 voimaan astuu muutoksia, jotka muuttavat pelikenttää oleellisesti. FIBA on päättänyt mm. siirtää kolmen pisteen viivaa puolella metrillä taaksepäin.
Suomen Koripalloliiton hallitus on pystyttänyt työryhmän valmistelemaan tukun pelikaudesta 2007-08 voimaantulevia uudistuksia kilpailusääntöihin, sarjamääräyksiin ja ohjeistuksiin, joilla mm. estettäisiin pääsarjajoukkueiden suuri pelaajavaihtuvuus sekä varmistettaisiin nuorten suomalaispelaajien entistäkin joustavampi siirtyminen sarjatasolta toiselle.
Suomen Koripalloliiton koulutus- ja nuorisoyksikkö on päättänyt, että nuorten SM-sarjat pelataan myös kaksi seuraavaa pelikautta nykyisellä sarjajärjestelmällä. Näiden pelikausien aikataulut julkistetaan huhtikuun loppuun mennessä.
Kansainvälinen koripalloliitto on päättänyt ottaa nais- ja tyttökoripalloilussa käyttöön nykyistä pienemmän pallon. Kansainvälisillä kentillä käyttöönotto tapahtuu 1.10.2004. Suomen Koripalloliiton liittohallitus on päättänyt, että Suomessa pelattavissa naisten sekä A- ja B-tyttöjen sarjoissa pallo nro 6 otetaan käyttöön 1.7.2004 alkaen.
Kansainvälinen koripalloliitto FIBA on muuttanut koripallon pelisääntöjä, jotka Suomen Koripalloliiton liittohallitus on päättänyt ottaa käyttöön 1.8.2003 alkaen. Keskeisimmät sääntömuutokset koskevat 24 sekunnin sääntöä, aikalisiä ja ylösheittoja.
Suomen Koripalloliiton hallituksen lisäksi koolla on ollut kevätkokoukseensa Espooseen kokoontunut liittovaltuusto. Valtuusto käsitteli kokouksessaan Koripalloliiton viime vuoden toiminnan, asetti talouden raamit ensi vuodelle ja hyväksyi liudan sääntömuutoksia.