8.9.2020 13:00 Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry on julkaissut tutkimuksen, jonka tarkoitus oli selvittää, ovatko urheilijat kokeneet tai havainneet seksuaalista tai sukupuoleen perustuvaa häirintää viimeisen viiden vuoden aikana urheilutoiminnassa. Tutkimus, jossa myös Koripalloliitto oli mukana, antaa urheiluyhteisölle päivitetyn tietopohjan häirinnän vastaisen työn yhteiseen kehittämiseen.
Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 48 lajiliiton 16-vuotiaat ja sitä vanhemmat urheilijat (vuonna 2003 tai aiemmin syntyneet). Kysely lähti vuodenvaiheessa 2019–2020 n. 160 000 urheilijalle ja vastauksia saatiin 9018.
Seksuaalinen häirintä voi ilmetä monin tavoin aina epäasiallisesta seksuaalissävytteisestä puheesta ja vihjailusta fyysisen koskemattomuuden loukkaamiseen. Sukupuoleen perustuvaa häirintää on esimerkiksi halventava puhe toisen henkilön sukupuolesta.
Tutkimusaineiston perusteella urheilussa ilmenee seksuaalista ja sukupuoleen perustuvaa häirintää, mutta ei enempää kuin muualla yhteiskunnassa.
- Urheilu ei ole häirinnästä vapaa alue, mutta haluamme painokkaasti viedä suomalaista urheilua häirinnästä vapaaseen suuntaan. On hyvä, että lajiliitot ovat laajasti osallistuneet tutkimukseen, jonka avulla saamme lisätietoa tärkeän työn pohjaksi. Urheilijoiden ääni on kuultu, toteaa Olympiakomitean toimitusjohtaja Mikko Salonen.
Häirinnän vastainen työ on tiivistynyt urheilujärjestöissä viimeisten vuosien aikana. Urheiluyhteisön yhteinen vastuullisuusohjelma ottaa vahvasti kantaa turvallisen urheilun puolesta.
Vastuullisuusohjelma on tehty tiiviissä yhteistyössä lajiliittojen kanssa. Erityisesti Et ole yksin -palvelu on hyvä esimerkki urheilujärjestöjen välisestä yhteistyöstä häirinnän kitkemiseksi. Myös aiheeseen liittyviä koulutuksia on järjestetty tihenevään tahtiin.
-Työtä turvallisen urheilun eteen on tehty, mutta sitä tulee jatkossa tehdä yhä voimakkaammin ja viestin tulee kulkeutua laajamittaisesti koko urheilun kentälle ja urheilijoille asti, Mikko Salonen painottaa.
Salosen mukaan ensiarvoisen tärkeää on, että hyvät, jo olemassa olevat työkalut saadaan kaikkien tietoisuuteen ja vietyä käytäntöön yli lajirajojen. Tämän lisäksi urheiluyhteisössä on valmisteilla useita uusia toimenpiteitä turvallisen toimintaympäristön parantamiseksi, kuten Vastuullinen valmentaja -verkkokoulutus, sovittelumenettely sekä urheiluyhteisön yhteinen kurinpitojärjestelmä.
Koripalloliitto lähetti tutkimuskyselyn 1160 urheilijalle, joilta vastauksia saatiin 172. Vastaajien ikäjakauma painottui selkeästi nuoriin, enemmistö vastaajista oli 16-19-vuotiaita. Koripallon tutkimustulokset ovat kokonaisuudessaan luettavissa tästä.
- Jotta voi vaikuttaa, pitää tietää. Siksi olemme kiitollisia jokaiselle vastaajalle, kiittää Koripalloliiton toimitusjohtaja Ari Tammivaara.
Koripallon osalta tutkimustulosten pysäyttävimmän luvun muodosti kolme vakavampaa tapausta, joissa yksi vastaaja kertoi, että hänet on raiskattu tai yritetty raiskata ja kaksi vastaajaa raportoi kohdanneensa fyysistä seksuaalista häirintää.
- Tutkimus tehtiin täysin anonyymisti, joten emme pääse yksittäistapauksiin kiinni. Voimme vain toivoa, että urheilijat saivat näissä tapauksissa tarvitsemaansa apua. Juuri tällaisia tilanteita varten Et ole yksin –palvelu luotiin yhdessä urheilujärjestöjen ja Väestöliiton kanssa, Tammivaara sanoo.
- Yleisellä tasolla viestimme on selvä; koripallolla on nollatoleranssi syrjintää ja häirintää kohtaan ja teemme voitavamme, ettei kukaan koe olevansa yksin, mikäli näkee tai mahdollisesti kohtaa itse sellaista. Sen vuoksi pidän erittäin hyvänä, että tutkimuksessa kysyttiin vastaajilta myös toimenpide-ehdotuksia tulevaisuutta ajatellen.
Yksi tutkimusaineiston opeista Koripalloliitolle oli se, että viestintä liiton toimenpiteistä ei ole saavuttanut pelaajia. Puolet vastaajista ei osannut sanoa, onko Koripalloliitto tehnyt jotain häirinnän kitkemiseksi. Tietämättömyydestä Koripalloliitto nostaa käden virheen merkiksi. Se ei ole onnistunut viestimään tarpeeksi laajasti liiton olleen mm. mukana perustamassa Väestöliiton kanssa toteutettua Et ole yksin -palvelua, julkaisseen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman sekä toimintaohjeet syrjintä- ja häirintätapauksiin puuttumiseen.
Tutkimusaineiston perusteella koripallon puhumisen kulttuurissa on lajin parissa toimivilla kollektiivinen peiliin katsomisen paikka. Vastanneiden joukossa sukupuolisen häirinnän muodoista eniten oli koettu ominaisuuksien vähättelyä tai kyseenalaistamista sukupuolen perusteella. Seksuaalisen häirinnän muodoista eniten oli koettu yleisempää häiritsevää puhetta sekä sanallista seksuaalista häirintää.
- Häirinnän kitkeminen on meidän kaikkien yhteinen asia. Kunkin on hyvä miettiä sitä, miten joku toinen voi puheet kokea – olipa oma rooli lajin parissa urheilija, valmentaja, fani tai katsoja. Lisäksi toivon, että pystymme yhdessä tuomaan pukukoppipuheet 2020-luvulle ja puuttumaan rohkeasti häiritsevään puheeseen niin pukukopeissa kuin niiden ulkopuolella, toivoo Tammivaara, joka on urallaan toiminut miesten ja nuorten maajoukkueiden päävalmentajana sekä ammattivalmentajana niin kotoisessa Korisliigassa kuin ulkomaillakin.
- Koripalloperhe on yhteisö, jonne haluamme kaikkien olevan tervetulleita omana itsenään.
Väestöliiton ja urheilujärjestöjen yhteisessä Et ole yksin -palvelussa voi keskustella mahdollisista häirintätapauksista ammattilaisen kanssa.
SUEKin ILMO-palveluun voi ilmoittaa nimellä tai nimettömänä, mikäli havaitsee rikkomuksia.
Urheiluyhteisön työkaluja häirinnän kitkemiseksi löytyy mm. seuraavista linkeistä:
Koripalloliiton kevätliittokokous järjestettiin 23.5. Kulttuurikasarmilla Helsingissä. Liittohallitukseen valittiin uusina jäseninä Mikko Granströmin, Olli Joensuun ja Janne Rauramon.
Koripalloliitto on nimittänyt Jamar Wilsonin vetämään 3x3-koripallon kehitystä Suomessa. Wilson aloittaa tehtävässään 18. toukokuuta.
Koriskausi 2025–2026 saa arvoisensa päätöksen, kun koko korisperhe kokoontuu Helsingin ytimeen lauantaina 23. toukokuuta 2026. Superlauantai tuo saman katon alle pelaajat, seuratoimijat, fanit, alumnit ja kaikki, joiden sydän sykkii suomikorikselle.
Elokuussa innostetaan jälleen Suomen koululaisia yhteisiin korintekotalkoisiin. Seuroille Miljoona koria! tarjoaa valmiin konseptin lisätä niin yhteistyötä koulujen kanssa kuin seuran harrastajamäärää.
Seura voivat ehdottaa hallituksen jäseniä liittohallitukseen ehdollepanotoimikunnalle 26. huhtikuuta asti. Valinnat tehdään toukokuussa kevätliittokokouksessa, johon osallistuminen on seuroille paras tapa vaikuttaa liiton toimintaan.
Koriskausi 2025–2026 saa arvoisensa päätöksen, kun koko korisperhe kokoontuu Helsingin ytimeen lauantaina 23. toukokuuta 2026. Superlauantai tuo saman katon alle pelaajat, seuratoimijat, fanit, alumnit ja kaikki, joiden sydän sykkii suomikorikselle.
Tule mukaan rakentamaan suomalaisen koripallon tulevaisuutta!
Tule mukaan rakentamaan suomalaisen koripallon tulevaisuutta!
Koripallon lisenssipelaajien kaikkien aikojen ennätys 22 682 rikkoutui perjantaina. Lisenssiennätys on tärkeä virstanpylväs suomalaiselle koripallolle ja vahva viesti siitä, että lajin kasvu jatkuu.
Suomen Koripalloliitto ja K-ryhmä ovat solmineet jatkosopimuksen vuonna 2015 alkaneelle yhteistyölle. Uusi sopimus on kestoltaan 1+2 -mallinen. Pirkka Street Basket -kiertueiden, Pirkka Pikkusudet -koriskoulujen ja -riehojen ja maajoukkuenäkyvyyden lisäksi Koripalloliitto ja Pirkka jatkavat entistä isommassa roolissa K-ryhmän valtakunnallisessa Liike on lääke -hankkeessa.