8.9.2020 13:00 Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry on julkaissut tutkimuksen, jonka tarkoitus oli selvittää, ovatko urheilijat kokeneet tai havainneet seksuaalista tai sukupuoleen perustuvaa häirintää viimeisen viiden vuoden aikana urheilutoiminnassa. Tutkimus, jossa myös Koripalloliitto oli mukana, antaa urheiluyhteisölle päivitetyn tietopohjan häirinnän vastaisen työn yhteiseen kehittämiseen.
Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 48 lajiliiton 16-vuotiaat ja sitä vanhemmat urheilijat (vuonna 2003 tai aiemmin syntyneet). Kysely lähti vuodenvaiheessa 2019–2020 n. 160 000 urheilijalle ja vastauksia saatiin 9018.
Seksuaalinen häirintä voi ilmetä monin tavoin aina epäasiallisesta seksuaalissävytteisestä puheesta ja vihjailusta fyysisen koskemattomuuden loukkaamiseen. Sukupuoleen perustuvaa häirintää on esimerkiksi halventava puhe toisen henkilön sukupuolesta.
Tutkimusaineiston perusteella urheilussa ilmenee seksuaalista ja sukupuoleen perustuvaa häirintää, mutta ei enempää kuin muualla yhteiskunnassa.
- Urheilu ei ole häirinnästä vapaa alue, mutta haluamme painokkaasti viedä suomalaista urheilua häirinnästä vapaaseen suuntaan. On hyvä, että lajiliitot ovat laajasti osallistuneet tutkimukseen, jonka avulla saamme lisätietoa tärkeän työn pohjaksi. Urheilijoiden ääni on kuultu, toteaa Olympiakomitean toimitusjohtaja Mikko Salonen.
Häirinnän vastainen työ on tiivistynyt urheilujärjestöissä viimeisten vuosien aikana. Urheiluyhteisön yhteinen vastuullisuusohjelma ottaa vahvasti kantaa turvallisen urheilun puolesta.
Vastuullisuusohjelma on tehty tiiviissä yhteistyössä lajiliittojen kanssa. Erityisesti Et ole yksin -palvelu on hyvä esimerkki urheilujärjestöjen välisestä yhteistyöstä häirinnän kitkemiseksi. Myös aiheeseen liittyviä koulutuksia on järjestetty tihenevään tahtiin.
-Työtä turvallisen urheilun eteen on tehty, mutta sitä tulee jatkossa tehdä yhä voimakkaammin ja viestin tulee kulkeutua laajamittaisesti koko urheilun kentälle ja urheilijoille asti, Mikko Salonen painottaa.
Salosen mukaan ensiarvoisen tärkeää on, että hyvät, jo olemassa olevat työkalut saadaan kaikkien tietoisuuteen ja vietyä käytäntöön yli lajirajojen. Tämän lisäksi urheiluyhteisössä on valmisteilla useita uusia toimenpiteitä turvallisen toimintaympäristön parantamiseksi, kuten Vastuullinen valmentaja -verkkokoulutus, sovittelumenettely sekä urheiluyhteisön yhteinen kurinpitojärjestelmä.
Koripalloliitto lähetti tutkimuskyselyn 1160 urheilijalle, joilta vastauksia saatiin 172. Vastaajien ikäjakauma painottui selkeästi nuoriin, enemmistö vastaajista oli 16-19-vuotiaita. Koripallon tutkimustulokset ovat kokonaisuudessaan luettavissa tästä.
- Jotta voi vaikuttaa, pitää tietää. Siksi olemme kiitollisia jokaiselle vastaajalle, kiittää Koripalloliiton toimitusjohtaja Ari Tammivaara.
Koripallon osalta tutkimustulosten pysäyttävimmän luvun muodosti kolme vakavampaa tapausta, joissa yksi vastaaja kertoi, että hänet on raiskattu tai yritetty raiskata ja kaksi vastaajaa raportoi kohdanneensa fyysistä seksuaalista häirintää.
- Tutkimus tehtiin täysin anonyymisti, joten emme pääse yksittäistapauksiin kiinni. Voimme vain toivoa, että urheilijat saivat näissä tapauksissa tarvitsemaansa apua. Juuri tällaisia tilanteita varten Et ole yksin –palvelu luotiin yhdessä urheilujärjestöjen ja Väestöliiton kanssa, Tammivaara sanoo.
- Yleisellä tasolla viestimme on selvä; koripallolla on nollatoleranssi syrjintää ja häirintää kohtaan ja teemme voitavamme, ettei kukaan koe olevansa yksin, mikäli näkee tai mahdollisesti kohtaa itse sellaista. Sen vuoksi pidän erittäin hyvänä, että tutkimuksessa kysyttiin vastaajilta myös toimenpide-ehdotuksia tulevaisuutta ajatellen.
Yksi tutkimusaineiston opeista Koripalloliitolle oli se, että viestintä liiton toimenpiteistä ei ole saavuttanut pelaajia. Puolet vastaajista ei osannut sanoa, onko Koripalloliitto tehnyt jotain häirinnän kitkemiseksi. Tietämättömyydestä Koripalloliitto nostaa käden virheen merkiksi. Se ei ole onnistunut viestimään tarpeeksi laajasti liiton olleen mm. mukana perustamassa Väestöliiton kanssa toteutettua Et ole yksin -palvelua, julkaisseen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman sekä toimintaohjeet syrjintä- ja häirintätapauksiin puuttumiseen.
Tutkimusaineiston perusteella koripallon puhumisen kulttuurissa on lajin parissa toimivilla kollektiivinen peiliin katsomisen paikka. Vastanneiden joukossa sukupuolisen häirinnän muodoista eniten oli koettu ominaisuuksien vähättelyä tai kyseenalaistamista sukupuolen perusteella. Seksuaalisen häirinnän muodoista eniten oli koettu yleisempää häiritsevää puhetta sekä sanallista seksuaalista häirintää.
- Häirinnän kitkeminen on meidän kaikkien yhteinen asia. Kunkin on hyvä miettiä sitä, miten joku toinen voi puheet kokea – olipa oma rooli lajin parissa urheilija, valmentaja, fani tai katsoja. Lisäksi toivon, että pystymme yhdessä tuomaan pukukoppipuheet 2020-luvulle ja puuttumaan rohkeasti häiritsevään puheeseen niin pukukopeissa kuin niiden ulkopuolella, toivoo Tammivaara, joka on urallaan toiminut miesten ja nuorten maajoukkueiden päävalmentajana sekä ammattivalmentajana niin kotoisessa Korisliigassa kuin ulkomaillakin.
- Koripalloperhe on yhteisö, jonne haluamme kaikkien olevan tervetulleita omana itsenään.
Väestöliiton ja urheilujärjestöjen yhteisessä Et ole yksin -palvelussa voi keskustella mahdollisista häirintätapauksista ammattilaisen kanssa.
SUEKin ILMO-palveluun voi ilmoittaa nimellä tai nimettömänä, mikäli havaitsee rikkomuksia.
Urheiluyhteisön työkaluja häirinnän kitkemiseksi löytyy mm. seuraavista linkeistä:
Koripalloliiton tuoreen strategian kuvittanut Antti Kyrö piilottaa muihinkin suunnittelutöihinsä korisviittauksia.
Suomen Koripalloliiton uusi, rullaava strategia on julkaistu. Uudistettu strategia toimii koko koripalloyhteisön suunnannäyttäjänä ja käytännön työn tukena – rakentuen yhteiseen tahtotilaan kasvattaa ja kehittää lajia kaikilla tasoilla.
Koripalloliiton tilastopalvelu toimii kaudella 2025–2026 viime kauden tavoin. Vuosikymmenien aikana kerätty historiadata ei vielä yhdisty kuluvan kauden tilastoihin, mutta aineisto on tallessa ja kehitystyö jatkuu.
Tule mukaan rakentamaan suomalaisen koripallon tulevaisuutta!
Jos Susijengi ylitti EM-kisoissa odotukset, niin tekivät myös koululaiset Miljoona koria! -haasteessa. EM-kisojen aikana tavoiteltu miljoonan korin määrä tuplaantui, kun 1000 luokkaa ympäri Suomen otti haasteen vastaan.
Samalla kun Susijengi on raivannut tietään EM-kisoissa, yli 20 000 koululaista on tukenut joukkuetta heittämällä koreja ympäri Suomen kouluja. Miljoonan korin tavoite saavutettiin keskiviikkona 10.9.
Suomen kouluissa eletään vahvasti mukana EM-kisahuumassa. Susijengin ja Susiladiesin sekä Koripalloliiton jäsenseuroineen heittämä miljoonan korin haaste on temmannut mukaansa jo yli 12 000 koululaista.
Vimpelin Vedon yhteisö menetti reilu viikko sitten liikuntahallin tulipalossa peli- ja harjoituspaikan sekä harjoitusvälineet aina palloja myöten. Seura kerää nyt lahjoituksia tukirahastoon. Tavoite on hankkia uusia peli- ja harjoitusvälineitä ja palauttaa harjoittelu- ja peliolosuhteet mahdollisimman nopeasti.
Tämän kesän koripallon EM-kotikisat ovat mukana WWF:n urheilu- ja tapahtuma-alan vastuullisuusmerkin pilottihankkeessa. Elokuun kisat saavat ensimmäisenä Suomessa WWF:n vastuullisuusmerkin.
Suomen Koripalloliitto kutsuu koripalloseurat ja koulut mukaan yhteisiin korintekotalkoisiin. Tavoitteena on heittää yhdessä miljoona koria elo-syyskuussa Tampereella järjestettävien miesten koripallon EM-kisojen hengessä.