2.12.2013 12:00 Kahdeksan voiton putkessa porskuttava Kataja Basket sai osakseen kunniaa sunnuntaina, kun joukkueen sentterijyrä Mike Morrison, 24, valittiin Korisliigan marraskuun pelaajaksi. 205-senttinen Morrison kertoo joukkueensa saavuttaneen päättyneen kuukauden aikana syyskaudeksi odotetun pelillisen tason, mutta toteaa samalla, että Kataja on yhä kaukana parhaastaan.
Morrison murjoi voitokkaalle joukkueelleen marraspimeiden aikana 15,2 pistettä, 10,5 levypalloa ja 2,8 blokkia ottelua kohden, mutta marraskuun pelaajan palkinto tuli nuorelle miehelle yllätyksenä.
– Toikka (valmentaja Jukka Toijala) käveli luokseni, kätteli minua ja sanoi että onneksi olkoon, olet voittanut Korisliigan marraskuun pelaajan palkinnon. Olen vieläkin vähän shokissa tapahtuneesta, mutta samaan aikaan ylpeä ja onnellinen saavutuksestani, Amsterdamin lentokentältä matkalla EuroChallenge-otteluun tavoitettu Morrison sanailee.
Kataja oikaisi marraskuussa kurssinsa hitaanlaisen alkukauden jälkeen. Tuttuun tapaan ennakkosuosikkien kategoriassa kauteen lähtenyt joensuulaisjoukkue kuittasi kuudesta ensimmäisestä ottelustaan vain kolme voittoa, mutta marraskuussa tuliaisina oli Korisliigasta kuuden voiton suora.
– Me olemme oppineet tuntemaan toisemme. Kun astuimme syyskuussa ensi kerran samaan saliin, kesti muutaman viikon, että tiesimme toisistamme muutakin kuin kutsumanimen ja pelilliset vahvuudet, arvioi Morrison.
– Pelijärjestelmämme oli alkuun pelaajan näkökulmasta haastavanlainen, mutta nyt pystymme toteuttamaan sitä joukkueena oikein hyvin. Meillä on yhä hyökkäyspäässä hyviä ja huonoja päiviä, mutta puolustuksessa olemme onnistuneet pitämään toteutuksemme korkealaatuisena.
Aiemmin urallaan Belgian ja Kyproksen pääsarjoissa pelannut Morrison on päässyt Korisliigan lisäksi kokeilemaan taitojaan Euroopan kolmostasolla, EuroChallengessa. Morrisonin mukaan Korisliiga ja EuroChallenge ovat kovimmat sarjat, joissa hän on NCAA:n jälkeen pelannut.
– Pidän Korisliigan pelityylistä. Joka joukkue valmistautuu peleihinsä huolella ja pelaa älykästä, organisoitua koripalloa. Puolustukseen ja strategiaan panostetaan paljon, tuumaa sentteri.
– EuroChallenge on taas omanlaisensa haaste. Tiedämme kohtaavamme illasta toiseen joitain tämän maanosan parhaita joukkueita, mikä motivoi entisestäänkin parempiin suorituksiin.
Floridan aurinkoon tottuneelle ja vasta ensimmäisiä kausiaan Euroopassa pelaavalle Morrisonille Suomen sääolosuhteet ovat olleet haastavanlaiset, mutta ammattilainen suhtautuu edessä olevaan talveen terveellä optimismilla.
– Onhan tämä ihan uusi kokemus, että herään päivätorkuilta valmistautumaan harjoituksiin puoli kolmen aikaan, ja ulkona on jo pimeää. Se tuo ekstramotivaatiota hankkia voittoja europeleissä – jos pääsisi vaikka tammikuussa pelaamaan ottelun Kreikassa tai Turkissa parinkymmenen asteen lämmössä, sillä jaksaisi jo aika pitkään, Morrison hekottaa.
Omiin esityksiinsä Morrison kertoo olevansa suhteellisen tyytyväinen. Nöyränä ja oppimishaluisena harjoittelijana tunnettu sentteri kiittää ennen kaikkea joukkuetta ympärillään pehmeästä alusta.
– Kataja Basket on todella tiivishenkinen ja materiaaliltaan leveä porukka, joka on täynnä loistavia koripalloilijoita. On helppo tehdä työnsä kun tietää, että jos minulla onkin vaikea päivä hyökkäyspäässä, joku toinen on valmis nousemaan esille ja minä voin keskittyä screenien tekoon ja levypallopelaamiseen.
Morrison mainitsee erityisesti nimeltä Katajan juonikkaat takamiesvelhot Teemu Rannikon ja Petri Virtasen, joiden nappisyötöistä murjotuista alley-oop-donkeista Morrison on kasvattanut pistetiliään 4-6 pisteellä ottelua kohden.
– Tässä joukkueessa paljon on kiinni vain siitä, että on oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Alley oopien suhteen meidän pitää vain alkaa keksiä jotain uutta, koska marraskuun edetessä vastustajien valmentajat ovat alkaneet huutaa ”alley-oop” jo kymmenisen sekuntia ennen syötön lähtöä, Morrison naurahtaa.
Kataja kohtaa tiistaina EuroChallengen alkulohkon neljännessä ottelussaan Ranskan liigaa pelaavan Cholet’n, ja hakee itsenäisyyspäivänä Korisliigassa revanssivoittoa Tapiolan Hongasta. Matka kevään ratkaisupeleihin on pitkä, ja Morrison kertoo aikovansa nauttia joka hetkestä.
– Olen todennut Suomen erinomaiseksi maaksi kehittyä koripalloilijana. Tahdon pelata joukkueeni kanssa voitosta ottelusta toiseen ja olen ihan varma siitä, että kunhan opimme tuntemaan toisemme vieläkin paremmin ja saamme sairastuvan tyhjäksi, olemme mestaruuskelpoinen ryhmä. Vielä on varaa parantaa.
Alexander Madsen edusti viime kaudella katalonialaisseura Lleidaa, joka lähti ACB-liigaan sarjanousijana. Joukkue onnistui uusimaan paikkansa sarjassa, mutta Madsenin kauteen mahtui omat haasteensa.
Susijengin takamies Edon Maxhunilla oli tapahtumarikas kausi. Hän aloitti kauden Ranskassa, käväisi Italiassa ja päätti sen Turkissa.
Elias Valtonen pelasi hyvän kauden Espanjan ACB-liigan Granadassa, vaikka joukkueen kausi päättyi harmillisesti putoamiseen. Seuraavaksi Valtonen suuntaa katseensa kohti elokuun EM-kotikisoja.
Sara Bejedin ensimmäiseen ammattilaisvuoteen mahtui ylä- ja alamäkiä. Hän uskoo debyyttikauden oppien kantavan tulevaisuudessa.
Helmi Tulosen, 26, kausi Italian Serie A1:ssä päättyi ikävästi putoamiseen. Henkilökohtaisella tasolla Tulonen pelasi kuitenkin jälleen hyvän kauden.
Perttu Blomgrenin, 23, toiseen kauteen Euroopan korisparketeilla mahtui paljon. Hän aloitti kauden Sarajevossa, Bosniassa ja päätti sen Latvian liigan finaaleissa Ventspilsin riveissä. Susijengiläisistä Severi Kaukiainen pääsi juhlimaan Viron mestaruutta ja valittiin pudotuspelien MVP:ksi.
Remu Raitanen pääsi kauden aikana kokemaan Slovakian ja Islannin erilaisen koripallotavat ja -kulttuurit. Vuosi oli Raitaselle kaikkinensa antoisa.
Roosa Lehtorannan ja Saarlouis Royalsin hieno kausi Saksan Bundesliigassa tuli päätökseen, kun joukkue hävisi finaaleissa Kelternille. Kokonaisuudessaan kausi oli kuitenkin positiivinen finaalitappiosta huolimatta.
Lotta-Maj Lahtisella oli monivaiheinen kausi, joka alkoi Belgiassa ja päättyi Espanjassa. Kokonaisuudessaan Lahtinen näkee ottaneensa pelaajana taas askeleita eteenpäin.
Pelaamisen lisäksi Olivier Nkamhoua on myös järjestämässä koripalloleiriä isänsä kotikylässä Kamerunissa. Toukokuussa järjestettävä leiri pidetään nyt toisen kerran.