21.3.2005 Salon Vilpasta koripallon Sparliigassa edustaneesta Tim Kisneristä tuli SM-historian ensimmäinen pelaaja, joka on saman kauden aikana voittanut sekä sarjan korintekijä- että syöttötilaston. 182-senttinen Kisner teki Sparliigan runkosarjassa keskimäärin 28,3 pistettä ja jakeli 5,52 koriinjohtanutta syöttöä.
Kisnerille ei pistetilastossa löytynyt uhkaajaa. Kakkoseksi tulleen Pyrbasketin Lamont Turnerin keskiarvo oli yli neljä pistettä heikompi, 23,9 pistettä. Syöttötilastossa uhka oli tilastoissa näkymätön - kirjaimellisesti. Joensuun Katajan konkaritakamies Jyri Lehtonen kirjautti syöttökeskiarvokseen 6,26 ”passia” ottelua kohden, jolla olisi ykköstila irronnut. Lehtonen pelasi kuitenkin vain 23 runkosarjan 36 ottelusta. Näin hän ei täyttänyt keskiarvoin ilmaistavien paremmuustilastojen kriteeriä, jonka mukaan pelaajalla täytyy olla 2/3 joukkueensa otteluista pelattuna.
SM-historiassa vain kaksi pelaajaa on aiemmin voittanut sekä piste- että syöttötilaston, mutta ei koskaan saman kauden aikana. Gerald Lee oli sarjan korintekijäykkönen kaudella 1974-75 (27,6 pistettä) ja syöttötilaston kärki kaudella 1992-93 (4,22). Ron Rutland puolestaan vei nimiinsä pistetilaston kaudella 1995-96 (29,3) ja syöttötilaston vuotta myöhemmin (5,56).
Sunnuntaina päättyneen runkosarjan paras kotimainen korintekijä oli Lappeenrannan NMKY:n Pasi Riihelä. Hän oli avittamassa joukkuettaan runkosarjan voittoon tekemällä 18,6 pistettä ottelua kohden. Sillä heltisi tilaston 13. sija. Viime kaudella Riihelä oli lähellä jopa korintekijätilaston voittoa keskiarvollaan 23,8. Tällä kaudella hän ei ole joutunut kantamaan yhtä suurta vastuuta pisteidenteosta, vaan taakkaa on jaettu useimmille hartioille. Lappeenrannan tasaisuutta kuvastaa hyvin se, että Riihelän edellä paremmuustilaston sijoilla 11-12 olivat joukkuekaverit Matthew Williams (18,8) ja Andre Foreman (18,6).
Sarjan levypallokuninkaan tittelin vei toistamiseen urallaan Luke Lloyd. Kauden sensaatioksi noussutta Aura Basketia edustava Lloyd napsi 15,0 irtopalloa ottelua kohden. Edellinen ykköstila miehen tilillä oli kaudelta 2000-01, jolloin Lloyd edusti UU-Korihaita.
Sarjanousijana peräti runkosarjan kolmoseksi kiilanneen Aura Basketin pelaajalle meni myös riistotilaston kärkipaikka. Sarjan ahnain pallorosvo oli loistavaa tulokaskautta pelaava Juha Sten, joka vei pelivälineen vastustajan käsistä keskimäärin 3,73 kertaa. Noteeraus on paras 15 vuoteen ja historian neljänneksi paras. Parempaan on pystynyt vain Gerald Lee kausina 1986-87 (4,33), 1988-89 (3,80) ja 1989-90 (3,75). Sten on lisäksi vasta toinen suomalaissyntyinen riistotilaston voittaja. Ensimmäisenä tittelin nappasi niinikään turkulainen takamies, Teemu Rannikko kaudella 1999-2000.
Torjuntatilaston vei nimiinsä Lappeenrannan Andre Foreman, joka esti näyttävillä ”blokeillaan” vastustajan korintekoaikeet 1,92 kertaa ottelua kohden.
Keskiarvoilla mitattavien tilastojen lisäksi Sparliigassa listataan paremmuustilasto tarkimmista heittäjistä. Sarjan parhaimmisto niin vapaaheitoissa kuin kahden ja kolmen pisteen heitoissakin koostui suomalaispelaajista. Edellisen kerran vastaava tapahtui kaudella 1995-96.
KTP Basketin Roope Mäkelän käsi oli vakain vapaaheittoviivalta. Mäkelä upotti vaparinsa 90,8 prosentin tarkkuudella (129/142). Hänen kannassaan lähimpänä oli Katajan maajoukkuetakamies Jyri Lehtonen, 86,8 prosenttia (99/114).
Kahden pisteen heitoissa tarkin oli Porvoon Tarmon, Lehtosen tavoin maajoukkueessa oleva, Petri Virtanen. Hänen 188 kakkosestaan tiensä perille löysi 119 eli 63,3 prosenttia. Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että Virtanen heitti onnistumisistaan huolimatta lähes sata heittoa enemmän (282) kolmen pisteen viivan takaa.
Kolmosten ykkönen oli Kouvojen Jani Hiltunen, joka pommitti kaukoheitoistaan sisään 49,5 prosenttia (45/91). Kakkosena tilastossa oli KTP:n Pasi Heinonen 48,4 prosentin tarkkuudellaan (46/95).
Ylemmän jatkosarjan voittanut Salon Vilpas eteni toisena joukkueena välieriin. Ottelusarja Pyrintöä vastaan päättyi salolaisten voittoon 4-1. Ratkaiseva voitto irtosi kotiyleisön edessä.
Kauhajoki saapui puolivälieriin jatkosarjojen toiselta sijalta mutta kärsi kriittisellä hetkellä loukkaantumisvaikeuksista. Seitsemänneltä paikalta ponnistanut Kataja voitti pelit 4–0.
Suomen Koripalloliiton liittohallitus hyväksyi kokouksessaan Korisliigan seurakokouksen esityksen uudeksi sarjajärjestelmäksi, joka astuu voimaan kilpailuvuodelle 2026–27. Nykyisestä jatkosarjamallista luovutaan ja tulevalla kaudella Korisliigassa pelataan 34 ottelun runkosarja, 10 joukkueen pudotuspelit ja lisäksi Suomen Cup palaa kilpailukalenteriin.
Salon Vilpas, KTP-Basket, Korihait ja Kataja Basket ovat kaikki saavuttaneet kolme voittoa omissa puolivälieräsarjoissaan ja voivat edetä jo seuraavan ottelukierroksen jälkeen.
Seagulls kavensi puolivälierät KTP:tä vastaan 2–1:een, kun taas Katajan ja Kauhajoen välinen kamppailu johti 3–0-tilanteeseen. Katajalla on mahdollisuus paketoida sarja jo torstaina.
Korihaiden ja Hongan välisessä pudotuspelisarjassa jokainen ottelu on toistaiseksi päättynyt kotivoittoon.
Tampereen Pyrintö otti puolivälierien ensimmäisen voittonsa vain yhden pisteen erolla ja vieraskentällä.
Vain yksi Korisliigan neljästä puolivälieräsarjasta on parhaillaan tasoissa. Lopuissa tilanne on 2–0, joskaan ei poikkeuksetta ennakkosuosikin hyväksi.
Tampereen Pyrinnön ja Salon Vilppaan toisesta puolivälieräkohtaamisesta tuli huomattavasti tiukempi trilleri kuin ensimmäisestä.
Kataja Basket nappasi vierasvoiton Kauhajoelta heti puolivälierien käynnistykseksi. KTP-Basket sen sijaan puolusti kotikenttäänsä onnistuneesti, vaikka haastajat pääsivät kahden pisteen päähän.