8.8.2018 15:17 Komeettamaisen nousun kotimaisen koripallon tuomarien eliittiin tehnyt nokialaislähtöinen Ville Selkee, 26, kotiutui heinäkuussa 17-vuotiaiden poikien MM-kisoista Argentiinasta. Selkee vihelsi arvokisoissa täydet seitsemän peliä ja sai todeta omin silmin koripallon olevan kansainvälisesti valtavassa kasvussa.
Ville Selkee on jo kokenut konkari Korisliigan tasolla. Kuva: Ville Vuorinen / Korisliiga.
Kohoaminen nuorten MM-kisojen tuomarikaartiin tuli Selkeelle yllätyksenä. Vaikka Selkee on viheltänyt miesten ja naisten kotoisissa pääsarjoissa jo pitkään, hän debytoi kansainvälisillä kentillä vasta pelikaudella 2017-18.
- Keväällä olin juuri tullut viheltämästä FIBA Europe Cupin pudotuspelejä ja todennut itsekseni, että kylläpä oli hyvä kausi, kun tuli paljon luottamusta ja hyviä matseja. Yhtäkkiä tulikin tieto, että minut on valittu MM-kisatuomarien joukkoon, Selkee kertoo.
Korisliigan pudotuspelit olivat vielä täydessä käynnissä, kun valmistautuminen Argentiinassa pelattaviin U17 MM-kisoihin alkoivat. Jos satunnaiselle katsojalle saattaa tulla mieleen, että tuomarit eivät harjoittele omaa osuuttaan pelissä, on mielijohde täysin väärä.
- Valmistautuminen alkoi FIBA:n valvomalla etäjaksolla, johon kuuluivat tarkasti monitoroitu fyysinen harjoittelu sekä nettisivuille koostetun materiaalin tenttaus. Materiaali sisälsi osiot niin psykologisesta valmennuksesta, pelitilanteista kuin säännöistäkin, jatkaa Selkee.
- Vielä kolme päivää ennen kisoja järjestettiin paikan päällä kisoja edeltävä klinikka, jossa tuomarien oli läpäistävä tietyt fyysiset testit sekä kirjallinen koe. Seula oli todella tiukka.
FIBA on kuluneen vuosikymmenen aikana tehnyt nuorten maanosakohtaisista arvokisoista suoranaisen tuotteen laatustandardeineen. Vielä suurempi vaihde isketään silmään joka toinen vuosi järjestettävissä MM-kisoissa.
- Kaikki oli aivan viimeisen päälle järjestettyä aina ottelutapahtumista majoituksiin ja kuljetuksiin. Fasiliteetit olivat huippuluokkaa, mikä oli tietysti odotettavissa Argentiinan kaltaiselta koripallomaalta. Tietenkin Argentiinassahan oli kesä-heinäkuun taitteessa jotakuinkin Suomen lokakuun ilmasto, joten halleissa oli aavistuksen vilpoisaa, jatkaa Selkee.
Yhdeksänpäiväiset kisat sisälsivät seitsemän peli- ja kaksi lepopäivää. Jokainen tuomari sai viheltää täydet seitsemän peliä ja jonkinlaista osviittaa omasta työskentelystään tuomarit saivat päätöspäivän aattona, jolloin tuomarit loppupeleihin nimettiin. Selkee sai kunnian huipentaa kisat 5. sijasta käytyyn otteluun Turkin ja Australian välillä.
MM-kisatavan mukaisesti kisoihin osallistui maita kaikista koripalloa pelaavista maanosista sekä tuomareita kaikista maanosista. Selkee kertoo vakuuttuneensa siitä, kuinka laadukasta koripalloa pelataan lajin emämaan Yhdysvaltojen ja perinteisen menestyjän Euroopan ulkopuolella – sekä minkälainen kollegiaalinen kunnioitus vallitsee tuomarien kesken.
- Lähdin kisoihin valmiina todistamaan, että nuorta suomalaispoikaa katsellaan vähän epäillen, mutta mitään sellaista ei tapahtunutkaan, päinvastoin, Selkee hymyilee.
- Oma koripalloilullinen perspektiivini puolestaan avartui esimerkiksi viheltäessäni erinomaisen iranilaisen erotuomarin kanssa. Keskustellessa opin paljon uutta iranilaisesta koripallokulttuurista ja ymmärsin, kuinka laadukasta työtä meille tutumpien maiden ulkopuolella tehdään. Yhdysvallat ja Eurooppa tulevat varmasti olemaan huipulla vielä pitkään, mutta Aasia, Afrikka ja Oseania saavuttavat etumatkaa.
17-vuotiaiden maailmanmestaruuden voitti Yhdysvallat, joka päihitti finaalissa Ranskan 95-52.
Suomalaisessa koripallossa kirjoitettiin perjantaina jälleen kerran historiaa, kun erotuomari Pekka Saros, 54, tuomitsi jo uransa 1000. Korisliiga-ottelun. Hämeenlinnassa asuva forssalaislähtöinen Saros on viheltänyt pääsarjaa yhtäjaksoisesti jo syksystä 1987.
Erotuomari Jaakko Kauniston tuomaripolku alkoi alle kymmenvuotiaana, kun serkku antoi pillin käteen Vimpelin liikuntahallissa. Tyttöjen pelistä puuttui toinen tuomari, ja Kaunistolle annettiin neuvoksi viheltää, jos näkee jotain, mikä ei hänen mielestään kuulu korikseen. Se oli sysäys yli 25 vuoden mittaiselle matkalle.
Kymmenen Espanjan ACB-kauden jälkeen Sasu Salin pelaa ensimmäistä kauttaan kakkostason Estudiantesissa. Uuden sarjatason lisäksi Salin on saanut totuttautua suurkaupungin sykkeeseen.
Lotta-Maj Lahtinen pelaa jo kolmatta kauttaan Espanjan kovassa LF Endesassa. Täksi kaudeksi hän siirtyi Araskin joukkueeseen ja on aloittanut kauden erinomaisesti.
Ilari Seppälä on aloittanut toisen kautensa Unkarin liigassa pelaavan Kecskemetin joukkueessa. Täksi kaudeksi hän sai tuttua seuraa, kun Okko Järvi siirtyi joukkuekaveriksi.
Elina Koskimies siirtyi yhden Suomessa vietetyn kauden jälkeen takaisin ulkomaille palaten tuttuun maahan Saksaan. Seura on kuitenkin uusi, kun hän teki sopimuksen Saarlouis Royalsin kanssa.
Aatu Kivimäki täydensi Mestarien liigan vahvaa suomalaispanosta, kun hänen seuransa Patrioti Levice voitti oman karsintalohkonsa dramaattisten vaiheiden jälkeen. Samalla joukkue sai hyvän startin keskiviikkona alkavaan sarjakauteen.
Susijengin kapteeni Sasu Salin osaa kertoa viidentoista maajoukkuevuoden ja 161 miesten maaottelun kokemuksella, että tänään sunnuntaina Riian Areenalla pelataan ennenkokemattomista asioista. Salin, 34, uskoo, että Riikaan saapuneiden faniensa tuella Susijengillä on mahdollisuus päättää EM-kisat historialliseen suoritukseen.
Koripalloliiton valmennuksen johtaja ja Susijengi-ilmiön isä Henrik Dettmann, 67, kuvailee perjantaisen EM-semifinaalin aamuna suomalaisen koripallon olevan ainutlaatuisessa tilanteessa. Kun Susijengin ja Saksan väliseen otteluun on enää muutama tunti aikaa, Dettmannilla on yksi kehotus suomalaisen koripallon ystäville: nauttikaa!
Yksi suomalaisen koripallon historian suurimmista otteluista pelataan tänään keskiviikkona Riian Xiaomi Areenalla, kun Susijengi kohtaa EM-puolivälierässä Georgian. Susijengin keulakiviin lukeutuva Mikael Jantunen, 25, kertoo odottaneensa mahdollisuutta pelata mitalipelipaikasta aina Berliinin vuoden 2022 EM-puolivälierän jälkeen.