19.4.2001 Suomen Koripalloliiton liittohallitus on Helsingissä 18.4. pitämässään kokouksessa tiukentanut koripallosarjojen ulkomaalaiskiintiöitä. Miesten ja naisten mestaruussarjoissa palataan yhden pelikauden jälkeen vanhaan käytäntöön.
Miesten SM-Koriksessa saa kaudella 2001-02 pelata kaksi vahvistusta Euroopan Unionin (EU) ja Euroopan talousalueen (ETA) ulkopuolelta. Käytännön tasolla päätöksen myötä esimerkiksi liettualais-, venäläis- ja jugoslavialaispelaajat lukeutuvat jatkossa joukkueiden ns. ulkomaalaiskiintiöön. Naisten SM-sarjassa saa jatkossa pelata yksi EU- ja ETA-alueen ulkopuolinen pelaaja.
- Asia ei ole helppo, sillä EU- ja ETA-säädökset ohjaavat edelleen toimintaa. Viime kädessä pallo jää ulkomaalaisvahvistuksia hankittaessa seuroille, kommentoi Koripalloliiton toiminnanjohtaja Pekka Litmanen tehtyä päätöstä.
Euroopan Unioniin kuuluvat Suomen lisäksi Belgia, Espanja, Hollanti, Irlanti, Iso-Britannia (Englanti, Skotlanti, Wales), Italia, Itävalta, Kreikka, Luxemburg, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa ja Tanska. Lisäksi joukkueet voivat jatkossakin vapaasti hankkia pelaajia Euroopan talousalueeseen kuuluvista maista, Islannista, Liechtensteinista ja Norjasta.
Pelikaudella 2000-01 Suomessa oli käytössä kansainvälisen koripalloliiton (FIBA) ulkomaalaissäädökset, joiden mukaan joukkueet pystyivät hankkimaan vapaasti vahvistuksia kaikista Euroopan 51 maasta. Kansainvälisissä seurajoukkuekilpailuissa kyseinen käytäntö pysyy jatkossakin, mutta Suomessa liittohallitus toivoo tehdyn päätöksen myötä, että lisää mahdollisuuksia avautuu suomalaisille koripallotoivoille.
Samaa asiaa tavoiteltiin myös, kun liittohallitus päätti rajoittaa divisioonatasojen ulkomaalaiskiintiöitä. Miesten I divisioonassa saa kaudella 2001-02 pelata yksi EU- ja ETA-maiden ulkopuolinen kansalainen entisen kahden asemesta. Naisten I divisioonassa saa jatkossa esiintyä vain EU- ja ETA-maista tulevia pelureita.
Liittohallitus teki myös periaatepäätöksen siitä, että mikäli karsintoja mestaruussarjoihin tai I divisioonaan suoritetaan, pelataan ne I divisioonaa koskevilla ulkomaalaissäädöksillä. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että karsintoihin päätyvät miesten SM-joukkueet voivat karsintasarjan otteluissa peluuttaa ainoastaan toista SM-runkosarjassa pelannutta EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tullutta vahvistustaan.
Koripalloliiton kilpailujärjestelmissä sarjatasot II divisioonasta VI divisioonaan luokitellaan harrastekoripalloksi, jossa ulkomaalaisvahvistusten määrää ei ole millään lailla rajoitettu. Kuitenkin jos esimerkiksi miesten II divisioonajoukkue karsii pääsystä I divisioonaan, joutuu se luopumaan yhtä lukuunottamatta kaikista mahdollisista ulkomaalaisistaan ottaen huomioon luonnollisesti EU- ja ETA-alueita koskevat säädökset.
Nuorten mestaruussarjoissa sovelletaan jatkossa yhden EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevan ulkomaalaisvahvistuksen sääntöä. Koska Suomessa pysyvästi asuvien mahdollisuuksia ei haluta rajoittaa, saa nuorten SM-sarjoissa lisäksi pelata ulkomaalaiset, jotka kuuluvat KELA:n hoitaman sosiaaliturvan piiriin ja joille on myönnetty ns. KELA-kortti.
Uudet säädökset astuvat voimaan seuraavan kilpailuvuoden alusta eli 1.7.2001 ja ne ovat voimassa toistaiseksi.
Tulevalla kaudella pelataan 19-vuotiaiden (A-nuoret) ja 16-vuotiaiden (B-nuoret) valtakunnalliset sarjat, joiden karsinnat muuttuvat cup-muotoiseksi. Sarjojen muutoksiin liittyvään kokoonpanotietoon on tehty päivitys 4.7.2017.
Koripalloliiton hallitus on päättänyt liiton vapaakorttikäytännön muuttamisesta siten, että vapaakortin saajien määrää karsitaan. Toive vapaakorttien määrän vähentämiseen on lähtenyt erityisesti seuroilta.
NBA:sta ja Euroliigasta liikkeelle lähteneet reilun pelin säännöt rantautuvat kauden 2012/13 aikana myös suomalaiseen koripalloon kansainvälisen koripalloliiton FIBA:n linjausten mukaisesti. Uusilla sääntötarkennuksilla halutaan rohkaista pelaajia, valmentajia sekä erotuomareita kitkemään peliin kuulumatonta huonoa käytöstä ottelutapahtumista.
Kansainvälisen koripalloliiton (FIBA) tekemät sääntömuutokset astuivat voimaan Suomessa kaikilla sarjatasoilla 1.7.2010. Kauden kynnyksellä ja otteluiden käynnistyessä on aika kerrata muutokset. Tähän artikkeliin on koottu tuhti paketti, johon koottu niin koosteet kuin yksityiskohtaisemmatkin tiedot.
Suomen Koripalloliitto palauttaa Suomen mestaruuskilpailun 13-14-vuotiaille eli C-nuorille 15 vuoden tauon jälkeen. C-nuorten SM-tittelistä kilpaillaan jo pelikaudella 2010-11. Edellisen kerran kyseisen ikäluokan Suomen mestaruudesta on pelattu vuonna 1996.
Kansainvälinen koripalloliitto, FIBA, on muuttanut koripallokenttää koskevia sääntöjään. Sääntöuudistuksen myötä useampi kentällä olevien rajamerkintöjen paikka muuttuu. Suomessa uudet kentän viivoja koskevat säännöt tulevat voimaan 1.7.2010 alkaen.
Suomen Koripalloliitto on vahvistanut kansainvälisen koripalloliiton (FIBA) tekemien sääntömuutosten käyttöönottoaikataulun Suomessa. Tulkintatarkennukset astuvat voimaan kotimaan parketeilla 1.7.2008, koripallokentän viivoja oleellisesti muuttavat sääntömuutokset puolestaan 1.7.2012.
Kansainvälisen koripalloliiton (FIBA) hallitus on hyväksynyt historiallisia muutoksia pelisääntöihin. Syksyllä 2008 sääntöihin tulee lähinnä tulkintatarkennuksia, mutta vuonna 2012 voimaan astuu muutoksia, jotka muuttavat pelikenttää oleellisesti. FIBA on päättänyt mm. siirtää kolmen pisteen viivaa puolella metrillä taaksepäin.
Suomen Koripalloliiton hallitus on pystyttänyt työryhmän valmistelemaan tukun pelikaudesta 2007-08 voimaantulevia uudistuksia kilpailusääntöihin, sarjamääräyksiin ja ohjeistuksiin, joilla mm. estettäisiin pääsarjajoukkueiden suuri pelaajavaihtuvuus sekä varmistettaisiin nuorten suomalaispelaajien entistäkin joustavampi siirtyminen sarjatasolta toiselle.
Suomen Koripalloliiton koulutus- ja nuorisoyksikkö on päättänyt, että nuorten SM-sarjat pelataan myös kaksi seuraavaa pelikautta nykyisellä sarjajärjestelmällä. Näiden pelikausien aikataulut julkistetaan huhtikuun loppuun mennessä.
Kansainvälinen koripalloliitto on päättänyt ottaa nais- ja tyttökoripalloilussa käyttöön nykyistä pienemmän pallon. Kansainvälisillä kentillä käyttöönotto tapahtuu 1.10.2004. Suomen Koripalloliiton liittohallitus on päättänyt, että Suomessa pelattavissa naisten sekä A- ja B-tyttöjen sarjoissa pallo nro 6 otetaan käyttöön 1.7.2004 alkaen.
Kansainvälinen koripalloliitto FIBA on muuttanut koripallon pelisääntöjä, jotka Suomen Koripalloliiton liittohallitus on päättänyt ottaa käyttöön 1.8.2003 alkaen. Keskeisimmät sääntömuutokset koskevat 24 sekunnin sääntöä, aikalisiä ja ylösheittoja.
Suomen Koripalloliiton hallituksen lisäksi koolla on ollut kevätkokoukseensa Espooseen kokoontunut liittovaltuusto. Valtuusto käsitteli kokouksessaan Koripalloliiton viime vuoden toiminnan, asetti talouden raamit ensi vuodelle ja hyväksyi liudan sääntömuutoksia.
Suomen Koripalloliiton liittohallitus on kokouksessaan päättänyt supistaa SM-sarjojen ja I divisioonien EU- ja ETA-alueiden ulkopuolisten ulkomaalaisvahvistusten määrää pelikaudelle 2003-04. Lisäksi liittohallitus päätti supistaa miesten SM-Koriksen joukkuemäärää kahden vuoden aikajänteellä.
Suomen Koripalloliiton liittovaltuusto on päättänyt kasvattaa A-nuorten SM-sarjoihin osallistuvien ikäluokkien ylärajaa. Pelikaudella 2002-03 A-nuorten mestaruussarjoissa saa pelata vuonna 1984 ja myöhemmin syntyneet pelaajat.
Suomen Koripalloliiton liittovaltuusto on hyväksynyt kasvattajapalkkiopykälän osaksi Koripalloliiton kilpailusääntöjä. Karanteenit ja kasvattajarahapykälät poistettiin muutamia vuosia sitten säännöistä Euroopan Unionin kiellettyä työvoiman vapaan liikkumisen rajoittamisen. Tuoreeltaan käydyssä liikuntapoliittisessa keskustelussa on kuitenkin katsottu, että kohtuullinen kasvattajapalkkio huippu- ja kilpaurheilussa on hyväksyttävä ja mahdollinen.
Suomen Koripalloliiton liittohallitus kokoontui Helsingissä perjantaina 12.5. Kokouksen merkittävin päätös oli se, että pelisääntöihin tulevat muutokset otetaan käyttöön Suomessa jo 1. heinäkuuta alkaen, kun kansainvälisesti säännöt muuttuvat vasta Sydneyn olympialaisten jälkeen (1.10.).
Kansainvälisen koripalloliiton (FIBA Europe) hallitus myönsi Suomelle 18-vuotiaiden poikien EM-kilpailujen järjestelyoikeuden. Kisat pelataan heinä-elokuun taitteessa 2024.
Suomi tarvitsee lisää liikettä. Tulevissa eduskuntavaaleissa ja sen jälkeen laadittavassa hallitusohjelmassa linjataan liikunnasta ja urheilusta seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Liikunta- ja urheiluyhteisön yhteisenä tavoitteena on, että liikkeen, liikunnan ja urheilun lisääminen nousevat hallitusohjelman yhdeksi avaintavoitteeksi.
Suomen urheilun eettinen keskus SUEK teki dopingtestejä vuonna 2022 enemmän kuin vuotta aiemmin. Koripallo oli kahdeksanneksi testatuin laji.