15.10.2004 Naisten valtakunnallinen I divisioona on pyörähtänyt käyntiin jo muutamalla ottelulla. Alkavalla kaudella sarja pelataan kymmenen joukkueen voimin ja jo kauden avajaispalaverissä kävi selkeästi ilmi, että I divisioonajoukkueet pyrkivät hakemaan menestystä tulevaisuudessa seurojen omien kasvattien avulla.
Kaikki joukkueet koostuvat pääsääntöisesti nuorista ja juniori-ikäisistä pelaajista, joiden matka lajin huipulle on vasta aluillaan. Harjoittelua ja seuratoimintaa mm. valmennuksen ja seuraorganisaation osalta oli useissa joukkueissa pyritty saamaan ammattimaisemmaksi ja määrätietoisemmaksi, mikä lupaa hyvää tulevaisuutta ajatellen. I divisioonan tehtävä nuorien lupaustemme koulijana selkeytyy näin ollen entisestään ja seuraesittelyjen perusteella voikin todeta, että pelaaminen I divisioonassa ei ole enää puuhastelua, vaan tavoitteellista toimintaa.
Valmentajille tehdyn kyselyn perusteella sarjaan lähtee muutama selkeä ennakkosuosikki, joiden povattiin kamppailevan noususta SM–sarjaan. Rajusti uudistunut Lappeenrannan Catz nousi ehkä suurimmaksi ennakkosuosikiksi, sillä joukkue sai mukaansa Viron maajoukkuepelaaja Siiri Liivandin, KELA–kortin saaneen venäläisen Jelena Reshetkon sekä paluun kentille tehneen kokeneen Annika Jaakkolan.
Tämä ryhmä höystettynä taitavilla junioreilla (A–tyttöjen SM–hopea 2004) sekä viime vuonna divisioonan parhaaksi valitulla Saara Poussalla tulee olemaan vaikeasti lyötävissä.
Lappeenrannan valmennusjohdon (Jelena Aleksandrova ja Mikko Tupamäki) mukaan joukkueen pelityyli on muuttunut radikaalisti kesän aikana ja ensisijaisena tavoitteena on saada joukkuepeli ja uusi pelisysteemi toimimaan.
Muiksi kärkijoukkueiksi veikattiin tasaisesti mm. Pinjaa, Hnmky:tä, sekä Honsua.
Jyväskyläläisen HoNsU:n joukkueen runko pysyi kohtuullisen samana kuin aikaisemmillakin kausilla, joten menestystä on jälleen odotettavissa Keski-Suomeenkin. Seuran taustaryhmä on "antanut luvan" sarjanousuun, joten kokeneen valmentajansa Ensio Helimäen johdolla HoNsU tulee kamppailemaan kärkisijoista.
Ainoa suurempi pelaajamenetys oli viime kauden parhaan pistenaisen ja levypallopelaajan Anna Lohmanin opettaminen pääsarjatasolla, ainakin toistaiseksi. Toisaalta lahjakkaita junioreita kuten Salla Viitanen ja Johanna Juka sekä Kaisa Lind on noussut mukaan ja lisäksi joukkueen pelin selkeä johtohahmo Riikka Leppä on mukana alusta asti, tosin viimeisimmät huhut kertovat loukkaantumisen pitävän Riikan sivussa jonkin aikaa. Kovuutta ja kokemusta joukkueeseen tuo myös Pia Kratsch.
FoKoPo ja ToPo ovat tulevalla kaudella mukana erittäin nuorilla joukkueilla, sillä suurin osa pelaajista molemmissa joukkueissa on vielä A–juniori-ikäisiä. ToPo:n A–juniorit voittivat viime keväänä ikäluokkansa Suomen mestaruuden, joten huonolle pohjalle ei pääkaupunkiseudulla tarvitse naiskoripalloilua rakentaa.
Sen sijaan jääkin nähtäväksi löytyykö joukkueesta vastuunkantajia tiukoissa peleissä hieman kokeneempia joukkueita vastaan. Joka tapauksessa ToPo:n ryhmä on hieno osoitus määrätietoisesta ja laadukkaasta juniorityöstä, sillä kaikki joukkueen pelaajat ovat ToPo:n kasvatteja.
FoKoPo:n kompastuskivenä saattaa niinikään olla joukkueen kokemattomuus, sillä kahdeksalle pelaajalle kauden avauspeli on uran ensimmäinen naisten sarjan ottelu. Forssassa on kuitenkin nostettu katseet eteenpäin ja tavoitteet asetettu enemmän tulevaisuuteen, sillä jo joukkueen 18 vuoden keski-ikä kertoo että suurta menestystä ei tällä kaudella välttämättä tavoitella. Forssassa ei ole vierasjoukkueen koskaan ollut helppo pelata, joten FoKoPo:n joukkue lähtee sarjaan yllätysvalmiina ja pyrkii aivan varmasti kiusaamaan "isompiaan".
Perinteinen koripalloseura Helsingin NMKY starttaa sarjaan myös nuorehkolla joukkueella ja perinteinen "namika–henki " pyritään herättämään myös naisten puolella miesten esimerkin mukaisesti.
Kuten toisessakin pääkaupunkilaisjoukkueessa ToPo:ssa, myös Namikan pelaajistossa vilisee nuorten maajoukkueisiin kuuluvia pelaajia, mm. 17–vuotiaiden maajoukkueen mukana Yhdysvalloissa asti vierailleet Emmi Palm ja Maija Alasentie.
HNMKY esitti vakuuttavia otteita harjoituspeleissään kaatamalla mm. Pussihukkien SM-sarjajoukkueen kotiturnauksessaan. Joukkueelta voidaankin tulevalla kaudella odottaa ennakkoluulotonta peliä ja ennen kaikkea kovaa tsemppiä. HNMKY:n päävalmentajan Jussi Laakson mukaan joukkueelta odotetaan "huikeaa asennetta sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita", joten Namikan pelit tuskin jättävät kylmäksi. Joukkueen materiaali on laaja sillä Laakson mukaan pelaajat kuhunkin otteluun valitaan parhaimmillaan 20 pelaajan joukosta.
Satakunnan panoksen suomalaiseen naiskoripalloon tuo Raumalta kotoisin oleva Kaaron Roima. Joukkueen valmentaja Kalle Rissanen totesi ennen kauden alkua että yhteisharjoituksista on ollut pelaajista pulaa ja se saattaa vaikuttaa joukkueen valmistautumiseen. Rissasen mukaan joukkueen pelaajat tuntevat kuitenkin toisensa pitkältä ajalta ja mikä tärkeintä, koris on Raumalla kivaa.
Tämä on nähty jo pelatuissa Suomen Cup –otteluissa, joissa KaaRo löi SM-sarjassa pelaavan Turun Riennon ja piti toista SM-sarjajoukkuettakin, Espoo Teamia tiukoilla. KaaRo:n heikkoutena voitaneen pitää pituuden puutetta, sillä joukkueensa toiseksi pisin pelaaja, Sanna Huuhka, on mitaltaan "vain" 176-senttinen, joten korinaluskamppailuissa joukkue joutunee usein koville.
Raholan Pyrkivä Tampereelta lähti kuin lähtikin lopulta mukaan sarjaan, vaikka kesällä näytti siltä, että valmentajapulan takia joukkue joutuisi jäämään pois. Joukkueen päävalmentajaksi astui Terhi Peltoniemi ja kakkosvalmentajan postia hoitaa yhä myös peliuraansa jatkava Riitta Lång. Joukkue ei ole osallistunut ennen kauden alkua turnauksiin, eikä harjoituspeleistäkään ole tietoa, joten RaPyä voidaan pitää hienoisena kysymysmerkkinä.
Itärajalta sarjaan lähtee mukaan jälleen yksi nuoriin tukeutuva joukkue, Joensuun Kataja, joka näytti kyntensä sarjakauden alla pudottamalla yhden divisioonasuosikin HoNsU:n ulos Suomen Cupista. Joensuun joukkueeseen kokemusta tuo SBG:n kasvatti Laura Toivonen, mutta muutoin joukkue koostuu alle 20.-vuotiaista pelaajista.
Joukkueen pelaajista Sanna Kinnusella ja Tiina Aaltosella on varsin vahvoja näyttöjä naisten I divisioonasta edelliseltä kaudelta, jolloin tytöt pelasivat lainassa joitakin pelejä Lappeenrannan Catzin joukkueessa. Tämä kokemus saattaa osoittautua elintärkeäksi divarin sarjapisteistä taistellessa, sillä totuus on että suurin osa joukkueista on materiaaliltaan vielä kovin kokematon naisten sarjan peleissä. Täytyy myös muistaa, että pitkä bussimatka Joensuuhun saattaa viedä monelta joukkueelta parhaimman terän, joten ainakin kotipeleissä Joensuu saattaa olla kova pala purtavaksi.
Yhtenä alkavan kauden mysteerijoukkueena voidaan pitää Pinjaa Espoosta. Kaikki tietävät espoolaisen juniorimyllyn laadun, mutta joukkueen pelaajista ei vielä ole virallisia tietoja ilmoitettu.
Huhujen mukaan Pinjalla saattaa olla kasassa kuitenkin todella iskukykyinen joukkue, sillä nimet Mia Liimo, Anja Suomalainen, Susa Vartiainen (os. Strömberg), Pipsa Koivisto ja Maija Salaspuro ovat vilahdelleet keskusteluissa mukana. Näin ollen voidaankin olettaa, että Pinja kamppailee todennäköisesti kärkisijoista tulevalla kaudella, sillä tasokkaita naispelaajia Espoon suunnalla löytyy runsaasti.
Ainoana kysymysmerkkinä lieneekin se, miten joukkue on rakennettu kautta ajatellen, onko kasassa nippu hyviä yksilöitä vai harjoittelemalla yhteen hitsattu joukkue?
Puhuttaret Vantaalta lähtee sarjaan laajalla materiaalilla, sillä joukkue ilmoittaa pelaajamääräkseen peräti 19 tyttöä. Suurin osa pelaajista on vantaalaisten oman juniorimyllyn satoa, mutta vahvistuksia on tullut mukaan muualtakin, mm. lahjakas takapelaaja Saana Pirilä TikS:stä.
Joukkueessa on mukana runsaasti kaudella 2003-2004 B–tyttöjen Suomen mestaruuden voittaneita pelaajia, joten jälleen kerran voitaneen puhua todellisesta nuorisojoukkueesta.
Varmaa on se, että Puhuttarien peleistä ei vauhtia puutu, tästä pitää huolen nuorten ja innokkaiden pelaajien lisäksi valmennuskaksikko Markus Makkonen ja Mikko Mantere. Ainoastaan Essi Partia, Riikka Kaarnakorpi, sekä Elina Koskinen ovat pelaajia, jotka eivät ikänsä puolesta enää mahdu A–junioreihin ja heistäkin joukkueen "nestori" Kaarnakorpi on vasta täyttänyt 22 vuotta. Puhuttarien päätavoitteena lieneekin kokemuksen kartuttaminen ja nuorien lupausten kehittäminen tulevia vuosia varten, tosin joukkueen tavaramerkit aggressiivinen puolustus ja huikea pelitempo saattavat yllättää monet jo tulevalla kaudella.
Kaiken kaikkiaan naisten I divisioonasta on odotettavissa erittäin mielenkiintoinen sarja, sillä joukkueet ovat täynnä nuoria ja nälkäisiä pelaajia, jotka varmasti haluavat näyttää osaamisensa naistenkin tasolla. Sarjaa tulee todennäköisesti leimaamaan myös otteluiden tasaisuus ja lukuisat yllätykset, mikä lisää ennestäänkin I divisioonan viihdearvoa tulevalla kaudella. Toivoa sopii että myös yleisö löytäisi katsomoihin otteluita seuraamaan, sillä suomalaisen naiskoripalloilun tulevaisuuden huippupelaajia löytyy tänä vuonna I divisioonasta ehkä enemmän kuin koskaan aikaisemmin.
Mikko Tupamäki
Kirjoittaja on Catzin apuvalmentaja ja Koris.netin vapaaehtoistoimittaja