17.5.1999 Kansainvälisen koripalloliiton FIBA:n Euroopan pysyväiskonferenssi kokoontui Maltalla 15.-16. toukokuuta. Kokouksessa olivat paikalla 41 maan koripalloliittojen edustajat Euroopan 50:stä jäsenmaasta.
Maltalla tehtiin mullistavia päätöksiä varsinkin koskien Euroopan alueen seurajoukkuekilpailuita. Seuraavassa päätöksistä merkittävimmät.
Pysyväiskonferenssi totesi FIBA:n hallituksen päätöksen koskien pelaajien maailmanlaajuista vapaata liikkumista, mutta ilmaisi samalla huolensa siitä, että päätös saattaa heikentää huomattavasti maajoukkueita sekä ponnisteluja kehittää nuoria eurooppalaisia pelaajia.
FIBA:n hallituksen 4.-5.5. tekemän päätöksen mukaisesti pelaajamarkkinat vapautuvat 1. heinäkuuta 2000 maailmanlaajuisesti kansainvälisiä seurajoukkuekilpailuita koskien. FIBA:n hallitus jätti kuitenkin päätöksessään takaoven aluekohtaisille lisärajoituksille ja Euroopan pysyväiskonferenssi päätti käyttää tätä mahdollisuutta. Se päätti Euroopassa vapaata liikkumista koskevat periaatteet, jotka ovat 1.7.2000 alkaen seuraavat:
Päätökset koskevat siis vain kansainvälisiä seurajoukkuekilpailuita. Jokainen jäsenmaa voi tehdä kansallisia sarjojaan koskevia lisämääräyksiä.
Esimerkki: Jos Suomi ottaa säännöt sellaisenaan käyttöönsä, voi SM-sarjajoukkueessa pelata esimerkiksi 10 venäläistä pelaajaa, mutta vain kaksi amerikkalaista.
Toukokuun alussa pitämässään kokouksessa FIBA:n hallitus päätti myös, että koripallokansalaisuuden saamiseen liittyvä kolmen vuoden karenssiaika poistetaan. Kyseinen odotusaika on koskenut pelaajia, jotka ovat vaihtaneet maan kansalaisuutta, mutta ovat joutuneet odottamaan kolme vuotta ennen kuin ovat voineet edustaa uuden kotimaansa maajoukkuetta virallisissa kilpailuissa.
Euroopan pysyväiskonferenssi päätti Maltan kokouksessaan pyyttää FIBA:n hallitusta tutkimaan mahdollisuutta pitää sittenkin kolmen vuoden karenssiaika voimassa.
Miesten kansainvälisiä seurajoukkuekilpailuita on Euroopassa kolme; hierarkiajärjestyksessä Euroliiga, EuroCup (nyk. Saporta Cup) sekä Korac Cup. Naisten koripalloilussa kilpailuita on puolestaan kaksi; Euroliiga ja Ronchetti Cup.
Pysyväiskonferenssi päätti hyväksyä seuraavat muutokset koskien Euroopan sisäisiä kansainvälisiä seurajoukkuekilpailuita, jotka tulevat voimaan pelikaudelle 2000-2001.
Euroliigan televisiointi- ja markkinointioikeudet keskitetään ja niitä tulee hallinnoimaan Euroliigalle perustettava toimisto.
Euroliigaan osallistuu kaudella 2000-2001 nykyisen lailla 24 joukkuetta, mutta pelioikeuksien saajat määriteltiin uudestaan. Ensi kauden jälkeen paikat jaetaan siten, että kauden 1999-2000 Euroliiga-finalistit (2) saavat automaattisesti paikan seuraavan vuoden Euroliigaan. Lisäksi 12 parhaiten rankattua maata saavat kukin yhden paikan. Neljä parhaiten rankattua saavat vielä yhdet lisäpaikat. Myös EuroCupin neljän parhaimman joukkueen edustamat maat ansaitsevat paikat liigaan, joiden lisäksi FIBA:n komissio myöntää viimeiset kaksi paikkaa.
Huomattavaa on se, että yhden maan maksimikiintiö Euroliigassa on kuitenkin kolme joukkuetta.
EuroCupissa, joka nykyisin kantaa nimeä Saporta Cup, on viime vuosina pelannut 48 joukkuetta. Kaudelle 2000-2001 joukkueiden määrä supistetaan 24:een, jotka jaetaan neljään kuuden joukkueen lohkoon. Pudotuspeleihin selviytyy lohkojen neljä parasta.
Paikat EuroCupiin jaetaan siten, että 18 parhaiten rankattua maata saavat yhden joukkueen mukaan. Euroliigassa 3. ja 4. sijoittuneiden joukkueiden maille sekä Korac Cupissa neljän parhaimman joukkoon selviytyneiden joukkueiden maille annetaan kullekin yhdet paikat EuroCupiin.
Yhden maan maksimikiintiö EuroCupissa on kuitenkin kaksi joukkuetta.
Nykyisin Korac Cupiin ilmoittautuneiden joukkueiden määrä on yhdellä karsintakierroksella supistettu 64:een, jotka ovat jatkossa jaettu 16:sta neljän joukkueen alkulohkoon.
Pelikaudella 2000-2001 Korac Cupiin voi ilmoittautua maksimissaan 128 joukkuetta, joille järjestetään kaksi karsintakierrosta siten, että karsintakierrosten jälkeen jäljelle jää 32 joukkuetta. Joukkueet jaetaan jatkossa kahdeksaan neljän joukkueen alkulohkoon.
Yhden maan maksimikiintiö Korac Cupissa on joka tapauksessa neljä joukkuetta. Lisäksi maiden maksimikiintiö kaikissa kolmessa seurajoukkuekilpailuissa yhteensä on seitsemän.
Euroliigaan osallistuu kaudella 2000-2001 nykyisen mallin mukaisesti 16 joukkuetta, mutta pelioikeuksien saajat määriteltiin uudestaan. Ensi kauden jälkeen paikat jaetaan siten, että kauden 1999-2000 Euroliiga-finalistit (2) saavat automaattisesti paikan seuraavan vuoden Euroliigaan. Lisäksi 10 parhaiten rankattua maata saavat kukin yhden paikan. Kaksi parhaiten rankattua saavat vielä yhdet lisäpaikat. Myös Ronchetti Cupin kahden parhaimman edustamat maat ansaitsevat paikat liigaan.
Myös liigan pelitapa koki muutoksen. Kaudella 2000-2001 joukkueet jaetaan neljään neljän joukkueen alkulohkoon (nyk. kaksi kahdeksan joukkueen), joiden jatkoonpääsijät pelaavat kaksi pudotuspelikierrosta (nyk. yksi kierros).
Yhden maan maksimikiintiö Euroliigassa on kuitenkin kolme joukkuetta.
Pelikaudella 2000-2001 Ronchetti Cupiin voi ilmoittautua maksimissaan 164 joukkuetta, joille järjestetään yksi karsintakierros siten, että karsintakierroksen jälkeen jäljelle jää 32 joukkuetta. Joukkueet jaetaan jatkossa kahdeksaan neljän joukkueen alkulohkoon.
Yhden maan maksimikiintiö Ronchetti Cupissa on kuitenkin viisi joukkuetta. Lisäksi maiden maksimikiintiö kahdessa seurajoukkuekilpailuissa yhteensä on joka tapauksessa viisi.
Kansainvälinen koripalloliitto FIBA on muuttanut koripallon pelisääntöjä, jotka Suomen Koripalloliiton liittohallitus on päättänyt ottaa käyttöön 1.8.2003 alkaen. Keskeisimmät sääntömuutokset koskevat 24 sekunnin sääntöä, aikalisiä ja ylösheittoja.
NBA:sta ja Euroliigasta liikkeelle lähteneet reilun pelin säännöt rantautuvat kauden 2012/13 aikana myös suomalaiseen koripalloon kansainvälisen koripalloliiton FIBA:n linjausten mukaisesti. Uusilla sääntötarkennuksilla halutaan rohkaista pelaajia, valmentajia sekä erotuomareita kitkemään peliin kuulumatonta huonoa käytöstä ottelutapahtumista.
Suomen Koripalloliiton liittohallitus kokoontui Helsingissä perjantaina 12.5. Kokouksen merkittävin päätös oli se, että pelisääntöihin tulevat muutokset otetaan käyttöön Suomessa jo 1. heinäkuuta alkaen, kun kansainvälisesti säännöt muuttuvat vasta Sydneyn olympialaisten jälkeen (1.10.).
Kansainvälisen koripalloliiton FIBA:n hallitus kokoontui 2.-3. joulukuuta Münchenissä, Saksassa. Kokouksessaan se vahvisti tukun sääntömuutoksia, jotka astuvat voimaan Sydneyn olympialaisten jälkeen eli 1.10.2000 alkaen.
Kansainvälisen koripalloliiton FIBA:n hallitus kokoontui 4.-5.5. Barcelonassa. Kokouksessaan se teki tukun tärkeitä päätöksiä, joista merkittävin on pelaajamarkkinoiden vapauttaminen maailmanlaajuisesti koskien kansainvälisiä seurajoukkuekilpailuita. Myös koripallosääntöjä rukattiin uusiksi.
Suomen Koripalloliiton liittovaltuusto on tehnyt päätöksen, jonka mukaisesti Suomessa pelattavien sarjojen pistelasku muuttuu. Pelikaudesta 2000-2001 alkaen kaikilla sarjatasoilla voitosta saa kaksi pistettä eikä tappiosta enää pisteitä jaeta.
Kansainvälisen koripalloliiton (FIBA) tekemät sääntömuutokset astuivat voimaan Suomessa kaikilla sarjatasoilla 1.7.2010. Kauden kynnyksellä ja otteluiden käynnistyessä on aika kerrata muutokset. Tähän artikkeliin on koottu tuhti paketti, johon koottu niin koosteet kuin yksityiskohtaisemmatkin tiedot.
Kansainvälinen koripalloliitto, FIBA, on muuttanut koripallokenttää koskevia sääntöjään. Sääntöuudistuksen myötä useampi kentällä olevien rajamerkintöjen paikka muuttuu. Suomessa uudet kentän viivoja koskevat säännöt tulevat voimaan 1.7.2010 alkaen.
Koripallokausi 2015-2016 käynnistyy 1.7.2015 ja samalla tulevat myyntiin uuden kauden koripallolisenssit. Seuraavassa pikaohjeet lisenssin lunastamiseen.
Kansainvälisen koripalloliiton (FIBA) hallitus on hyväksynyt historiallisia muutoksia pelisääntöihin. Syksyllä 2008 sääntöihin tulee lähinnä tulkintatarkennuksia, mutta vuonna 2012 voimaan astuu muutoksia, jotka muuttavat pelikenttää oleellisesti. FIBA on päättänyt mm. siirtää kolmen pisteen viivaa puolella metrillä taaksepäin.
Kansainvälinen koripalloliitto on päättänyt ottaa nais- ja tyttökoripalloilussa käyttöön nykyistä pienemmän pallon. Kansainvälisillä kentillä käyttöönotto tapahtuu 1.10.2004. Suomen Koripalloliiton liittohallitus on päättänyt, että Suomessa pelattavissa naisten sekä A- ja B-tyttöjen sarjoissa pallo nro 6 otetaan käyttöön 1.7.2004 alkaen.
Suomen Koripalloliiton hallituksen lisäksi koolla on ollut kevätkokoukseensa Espooseen kokoontunut liittovaltuusto. Valtuusto käsitteli kokouksessaan Koripalloliiton viime vuoden toiminnan, asetti talouden raamit ensi vuodelle ja hyväksyi liudan sääntömuutoksia.
Tampereen Pyrintö on Suomen toiminnallisin koripalloseura. Pelikauden 1998-99 Kultainen Kori -seurakilpailussa Pyrintö kukisti pahimman kilpakumppaninsa Helsingin NMKY:n kahdella toimintapisteellä.
Suomen Koripalloliiton kaikissa virallisissa sarjoissa siirrytään syksystä 2013 alkaen keskitettyyn erotuomarimaksujärjestelmään.
Hyvinkäällä kokoontunut Suomen Koripalloliiton valtuusto teki tukun päätöksiä, jotka edistävät liiton toimintaa ohjaavaa iskulausetta ”enemmän ja parempia pelaajia”. Valmentajien koulutustasovaatimusten hyväksymisen lisäksi liittovaltuusto teki päätöksen nuorten pelaajien entistä vapaammasta liikkumisesta.
Kaikkien Koripalloliiton alueiden kilpailutoiminnan aikuisten ja nuorten ilmoittautuminen on avattu joukkueille.
Suomen Koripalloliitto palauttaa Suomen mestaruuskilpailun 13-14-vuotiaille eli C-nuorille 15 vuoden tauon jälkeen. C-nuorten SM-tittelistä kilpaillaan jo pelikaudella 2010-11. Edellisen kerran kyseisen ikäluokan Suomen mestaruudesta on pelattu vuonna 1996.
Suomen Koripalloliitto on vahvistanut kansainvälisen koripalloliiton (FIBA) tekemien sääntömuutosten käyttöönottoaikataulun Suomessa. Tulkintatarkennukset astuvat voimaan kotimaan parketeilla 1.7.2008, koripallokentän viivoja oleellisesti muuttavat sääntömuutokset puolestaan 1.7.2012.
Suomen Koripalloliiton hallitus on pystyttänyt työryhmän valmistelemaan tukun pelikaudesta 2007-08 voimaantulevia uudistuksia kilpailusääntöihin, sarjamääräyksiin ja ohjeistuksiin, joilla mm. estettäisiin pääsarjajoukkueiden suuri pelaajavaihtuvuus sekä varmistettaisiin nuorten suomalaispelaajien entistäkin joustavampi siirtyminen sarjatasolta toiselle.
Suomalainen koripallo on ollut viime vuodet valtavassa nosteessa. Suomi on noussut maailman rankinglistalla viidessä vuodessa 51 sijaa. Lisenssipelaajien määrä on kasvanut edellisestä vuodesta noin 11 prosenttia. Toiminta on muuttunut kaikilla tasoilla ammattimaisemmaksi. Suomen Koripalloliiton budjetti on kuluvan kauden aikana noin 7 milj. € ja EM –kisavuonna 2017 sen arvioidaan olevan noin 11 milj. €.