18.1.2022 10:51 Susijengi esitteli viime kesänä lauman uutena tulokkaana 198-senttisen ja 23-vuotiaan suomalaistaustaisen yhdysvaltalaislaiturin Jacob Grandisonin. Seniorikauttaan NCAA-liigassa pelaava Grandison on noussut viime kuukausina valokeilaan yliopistosarjan parhaimmistoon kuuluvan Illinoisin joukkueen paidassa.
Jacob Grandisonin tähtäimessä on pitkä ura susipaidassa. Kuvat: Basketball Japan & Illinois Athletics.
Tätä kirjoittaessa Illinois Fighting Illini majailee NCAA-liigan valtakunnallisessa rankingissa 23. sijalla, mitä voi pitää erinomaisena saavutuksena etenkin siihen nähden, että joukkue pelasi vuoden ensimmäisen viikon pahasti vajaamiehisenä.
Illinois ehti tahkota viisi perättäistä voittoa ja taivuttaa muun muassa Michiganin ja Nebraskan ennen kaatumistaan jatkoajalla saappaat jalassa valtakunnanrankingin 4. sijalla viihtyvälle Purduelle viime yönä Suomen aikaa.
- Meillä oli korona-aalto joukkueessa, mutta nyt olemme päässeet sataprosenttiseen kuntoon ja valmistautumaan loppukauteen, Grandison toteaa majapaikastaan Illinoisin Champaignista.
Illinoisin ykköstähtenä on tuikkinut 213-senttinen jamaikalaissentteri Kofi Cockburn 21,9 pisteen ja 12,3 levypallon keskiarvoillaan, senioritakamies Alfonso Plummer on kompannut 15,9 pisteen keskiarvollaan. Joukkueen tehotilastoissa kolmosviulua on soittanut monipuolinen Grandison, joka on kerännyt 11,7 pisteen, 3,9 levypallon ja 2,3 syötön ottelukohtaiset keskiarvot ja naulannut kolmosensa ällistyttävällä 48% tarkkuudella.
- Meillä klikkaa. Jokainen pelaaja tuntee roolinsa, tiedämme toistemme vahvuudet, osaamme auttaa toisiamme pääsemään omille paikoillemme, ”Jake” jatkaa.
Grandisonista on tullut kuin varkain joukkueensa luotettavin kolmen pisteen heittäjä. Hän viljelee kolmosia säästeliäästi – kaksi yritystä per peli – mutta miehen ottamista heitoista joka toinen putoaa naruihin.
- Olen aina pitänyt itseäni hyvänä heittäjänä, mutta viime kaudella tulin jengiin uutena pelaajana ja pelasin puolustusvoittoista duunariroolia. Oikeastaan tällä kaudella kansakunta vaan näkee sen, minkä olen aina tiennyt itse.
Jacob Grandisonin äiti Carina lähti nuorena naisena Helsingin Haagasta Yhdysvaltoihin vaihto-oppilaaksi ja tapasi Kaliforniassa tämän isän, James Grandisonin. Liitosta syntyi kaksi koripalloilevaa poikaa, Jacob ja Lucas.
High school -vuosinaan Jacob pelasi kykyjenetsijöiltä piilossa ja aloitti oman NCAA-taipaleensa piskuisessa Holy Crossin yliopistossa Massachusettsissa. Kahden Holy Crossin kauden aikana hänestä koulittiin joukkueen tähti, jonka käsissä pallo oli ratkaisuhetkillä ottelu toisensa jälkeen.
- Sain stipendin Holy Crossiin pari päivää viimeisen high school -kauteni päättymisen jälkeen. Kun joukkueen valmentaja eläköityi, päätin käyttää tilaisuuden hyväkseni ja asettua NCAA-liigan siirtoportaaliin, missä sain paljon tarjouksia.
Toisella kaudellaan Holy Crossissa Grandison upotti 13,9 pistettä ottelua kohden ja sai laukoa keskimäärin kaksitoista heittoa ottelussa. Holy Cross oli kuitenkin pieni yliopisto pienessä konferenssissa. Siirtyminen 31 kertaa NCAA:n lopputurnaukseen yltäneeseen Illinoisiin, joka on kätilöinyt NBA:han asti Nick Andersonin, Kendall Gillin ja Deron Williamsin, oli kuin olisi maailmaa vaihtanut.
- Holy Crossissa olin alusta asti korintekijän roolissa. Illinoisissa minun piti mukautua paljon korkeatasoisempaan koripalloon, tavallaan keksiä itsensä uudelleen.
Syksyllä 2020 Grandison pelasi hajaminuutteja, kunnes kauden edetessä ja konferenssipelien alkaessa hän sementoi paikkansa Fighting Illinin aloitusviisikossa.
- Tein pieniä asioita, jotka auttavat joukkuetta voittamaan. Luin peliä, opiskelin joukkuekavereita ja vastustajia, otin oman tilani. Se kokemus kehitti minua molemmissa päissä kenttää ja auttoi minua kehittymään fiksummaksi, kypsemmäksi pelaajaksi.
Viime kaudella Grandison sovitteli ensimmäistä kertaa ylleen sinivalkopaitaa, kun hän liittyi Susijengin harjoituksiin Helsingin Mäkelänrinteessä. Helsingin helteessä vietetyn viikon jälkeen tie vei Tokion kautta Okinawalle kolmen maan kansainväliseen turnaukseen, jossa vastaan asettuivat Belgia, Unkari ja Japani.
Mitä pidempi aika susikesästä 2021 on kulunut, sen voimakkaammin Grandison kokee sen vaikuttaneen häneen.
- Susijengin kanssa viettämäni viikot olivat upea tilaisuus, silmiä avaava kokemus. Maajoukkueen kanssa treenaaminen ja pelaaminen antoi minulle valtavasti itseluottamusta ja valmisti minua rooliini Illinoisissa tällä kaudella.
Jacob itse naurahtaa sille tosiasialle, että Okinawassa pelatussa turnauksessa hän kivitti kaikki seitsemän ottamaansa kolmen pisteen heittoyritystä.
- Sain koutseilta palautetta, että minun on oltava varmempi heittäjä. Otin sen haasteena ja se auttoi minua saavuttamaan tämänhetkisen tasoni.
Viime kesänä Grandison opiskeli Susijengin koko tarinan B-divisioonasta Koperiin, Bilbaoon ja Helsingin EM-alkulohkoon asti. Samalla hän tietää, että 2010-luvulla ikimuistoisiin tekoihin yltänyt kokenut susikaarti on saanut rinnalleen vuosituhannen taitteessa syntyneiden uusien susien joukon, joka ottaa alati vahvempaa sijaa joukkueessa.
- Elias, Edon, Micke, Olli (Nkamhoua)… ne on mun jäbiä kaikki. Me pidetään yhteyttä Snapchatissa, heitetään läppää, koko jengi on täynnä hyviä tyyppejä ja he kaikki tulevat menestymään urallaan, olen ihan varma siitä.
Grandisonin silmiin syttyy kiilto, kun puhe siirtyy tulevaan kesään 2022 kaksine MM-karsintaikkunoineen ja Prahan ja Berliinin EM-kisoineen. Tuolloin nuoren kaartin lisäksi häntä odottavat susipaidassa sen ykkösrivin pelaajat Lauri Markkasesta Sasu Saliniin sekä fanaattisuudestaan tunnetut susifanit.
- Äiti on superylpeä. En usko, että äiti koskaan ajatteli poikansa edustavan joku päivä Suomea maajoukkuetasolla. Tässä sitä kuitenkin ollaan ja tuskin maltan odottaa tilaisuutta pelata susifanien edessä.
Shawn Hopkins pelasi ensimmäisen kautensa ammattilaisen Islannissa Stjarnanin joukkueessa. Vaikka joukkueen taival päättyi pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella, niin Hopkins oli kokonaisuudessaan tyytyväinen kauden antiin.
Mestarien liiga huipentuu viikonloppuna Bilbaossa pelattavaan Final Four -lopputurnaukseen. Susijengin pelaajista pokaalia havittelevat Sasu Salin ja Elias Valtonen.
Itävallan liigassa pudotuspelit käynnistyvät suomalaisten osalta sunnuntaina. Anton Mirolybovin ja Aleksi Koskisen valmentama hallitseva mestari Swans Gmunden kohtaa Flyers Welsin ja Aapeli Alasen St. Pölten Grazin.
Ranskassa vietetään viikonloppuna cupin finaalitapahtumaa, jossa ratkotaan cup-voittajat. Lassi Tuovin valmentama Strasbourg kohtaa lauantaisessa finaalissa Pau-Lacq-Orthezin.
Jo aiemmin West Virginian yliopistoon sitoutunut Rekolan Urheilijoiden kasvatti Fede Federiko, 20, siirtyykin tulevaksi kaudeksi Pittsburghin yliopistoon. Viime kesänä Susijengissä debytoinut 211-senttinen Federiko pelasi viime kaudella junior college -tasolla ja vaihtaa nyt kirjansa Yhdysvaltain yliopistoliiga NCAA:han.
Espanjan perinteinen ja arvostettu cup-kilpailu, Copa del Rey, pelataan loppuviikon aikana. Suomalaisedustuksesta vastaavat Teneriffan Sasu Salin ja Emir Sulejmanovic sekä Manresan Elias Valtonen.
Ensimmäistä kauttaan Espanjassa pelaava Elias Valtonen, 22, on ottanut nopeasti paikkansa Euroopan kovimmassa kansallisessa liigassa.
Ilari Seppälä, 28 aloitti kolmannen vuotensa ulkomailla tehtyään sopimuksen romanialaisen Arges Pitestin kanssa. Pienen loukkaantumisen jälkeen Susijengin MM-karsintajoukkueeseen valittu Seppälä on päässyt jälleen tositoimiin.
Viime kauden päätteeksi Korisliigan parhaaksi pelaajaksi valittu Okko Järvi, 25, koki kauden jälkeen, että on aika kokeilla jotain uutta. Järvi teki jo alkukesästä sopimuksen belgialaisen Phoenix Brysselin kanssa ja siirtyi ensimmäistä kertaa urallaan ulkomaan kentille.
Edon Maxhuni, 23, johdatti Pärnun viime kaudella Viron liigan hopealle ja täksi kaudeksi hän siirtyi Hollannin viime kauden hopeajoukkue Heroes Den Boschin joukkueeseen. Maxhuni on ottanut alkukaudesta heti ison ja johtavan roolin joukkueessa.
Mikael Jantunen, 21, jätti USA:n yliopistokentät taakseen kahden vuoden jälkeen ja otti ensimmäisen askeleen ammattilaisurallaan tehtyään sopimuksen Belgian hallitsevan mestari Filou Oostenden kanssa. Jantunen on ollut tyytyväinen kauden alkuun.
Alexander Madsen aloittaa Latvian mestari VEF Riiassa kolmannen kautensa. Vielä viime kaudella nelos- ja vitospaikan välillä sukkuloinut Madsen lähtee kauteen nyt selkeänä sentterinä.
Aatu Kivimäki, 24, otti ensimmäisen askeleensa ulkomaan kentille tänä kesänä, kun hän siirtyi Saksan ProA:ssa pelaavan Tigers Tübingenin riveihin. Kivimäkeä odottaa iso rooli Daniel Janssonin ja Hussain Dassoukin valmentamassa joukkueessa.
Elias Valtonen otti ison hyppäyksen urallaan, kun hän teki kesällä kolmivuotisen sopimuksen kivikovassa Espanjan liigassa pelaavan Manresan kanssa. Valtonen on osoittanut harjoitusotteluissa olevansa valmis tulevaan haasteeseen.
Sasu Salin pelasi viime kaudella yhden uransa parhaimmista kausista ja pääsi ensimmäistä kertaa maistamaan Espanjan liigan välierien tunnelmaa. Tällä kaudella Salin haluaa voittaa jotain ja ensimmäisen kerran siihen on mahdollisuus jo viikonloppuna.
Susijengi on saanut vahvuuteensa tervetulleen paluumuuttajan, kun Salon Vilppaan kasvatti ja tuore Espanjan kakkosliigan mestari Roope Ahonen, 31, on vetänyt susipaidan ylleen kolmen vuoden tauon jälkeen. Kuin varkain eurokenttien konkariksi varttunut Ahonen kertoo palavansa halusta tuoda taitonsa ja kokemuksensa maajoukkueen käyttöön.
Ranskan pelikentillä nähtiin menneellä kaudella yhteensä neljä suomalaispelaajaa. ProB:ssä Ilari Seppälä ja Henri Kantonen pelasivat Aix-Mauriennen riveissä ja Carl Lindbom pelasi samassa sarjassa Antibes Sharksin joukkueessa. NM1:ssä Marius van Andringa vietti kauden Lorientin paidassa.
Sasu Salinin kausi Espanjan liigassa Teneriffan kanssa päättyi välierään. Vaikka joukkue ei päässyt taistelemaan mestaruudesta, niin kausi oli kokonaisuudessaan sekä Salinille että Teneriffalle positiivinen.
Lassi Tuovin Strasbourg sijoittui Ranskan ProA:n runkosarjassa kolmanneksi ja pääsee hyvistä lähtökohdista maanantaina alkaviin pudotuspeleihin. Tapahtui viimeisen viikon loppurutistuksessa miten tahansa, on Strasbourgin kausi ollut jo menestys.
Anton Mirolybovin ja Aleksi Koskisen valmentama sekä Daniel Dolencin edustama Swans Gmunden pääsi juhlimaan kauden päätteeksi Itävallan mestaruutta. Mirolyboville ja Dolencille mestaruus merkitsi paljon ja tuntui hyvältä.