31.1.2020 11:15 Harri Vallila on Basket.fi:n Kuukauden korissydän -juttusarjan ensimmäinen persoona. Vallila on vuosikymmenen ajan ollut kameransa kanssa vangitsemassa peli-ilmeitä kuvien muodossa sarjatasosta riippumatta.
Harri Vallila on kameransa kanssa tuttu näky kenttien laidoilta. Kun nykyään juniorit näkevät Harrin kentän laidalla, pelin jälkeen ne rientävät gallerioista etsimään omia pelikuviaan. Niitä on matkan varrella kertynyt jo yli 320 000.
Vallilan, 54, koriskentälle veivät aikoinaan omat lapset, joista kaikki kolme pelaavat koripalloa. Kun Vallila 2010-luvun taitteessa alkoi katsomaan pelejä linssin läpi, alku ei ollut helppo. Pokkareilla ei kuvaamisesta meinannut tulla mitään.
- Päätin hankkia paremman kameran ja se tie vei mennessään, Vallila kertoo.
Ensimmäiset vuodet sujuivat pääasiassa omien lasten pelejä kuvaten. Vallila laittoi kuvat julkisesti näkyville nettiin ja samalla sana alkoi kiiriä. Hiljalleen tutut ja tuttujen tutut saivat houkuteltua Vallilan kuvaamaan heidän lastensa otteita kentällä.
- Koris on aina ollut lähellä sydäntäni, joten pyyntöihin oli helppo suostua.
Minulla ei ollut juurikaan kokemuksia kuvaamisesta. Kuvaamisharrastukseni oli sellaista, että perheen isä ottaa kuvia omaksi ja perheen iloksi. Menin kerran maisemakuvauskurssille. Huomasin, että vaikeampaa on saada paikallaan olevasta puusta kuva kuin kohti juoksevasta pelaajasta.
Kuvaamisen lisäksi Vallila on toiminut Koripalloliiton sarjavastaavana lähes 20 vuoden ajan. Joukkueenjohtajana hän on toiminut vielä pidemmän ajan; Kaikki alkoi Wartti Basketista, jonka jälkeen tie on vienyt HNMKY:aan sekä HBA:han seuran alkumetreillä.
Viime syyskauden lukemat ovat hurjia: 70 kuvattua peliä, 90 eri joukkuetta. Eri sarjatasoja on 26, kun laskuihin otetaan mukaan maajoukkueiden eri ikäluokat. Kun ottelun temposta ja tapahtumista riippuen kuvia tulee 500-1000 per ottelu, puhutaan hirmuisista määristä koriskuvia.
- Minua tietyllä tavalla harmittaa usein se, että tähtipelaajista julkaistaan paljon kuvia. Meillä on tuhansia nuoria, joista vain harvoista tulee tähtipelaajia. Omassa filosofiassani nämäkin nuoret ovat tähtiä ja ansaitsevat oman hetkensä valokeilassa, Vallila näkee.
Se näkyy myös siinä, että nuoret kyselevät Vallilan kuvien perään jatkuvasti.
Vallila saa parhaat onnistumisen tunteensa siitä, kun jokainen nuori pelaaja tai heidän vanhempansa löytävät omasta kullannupustaan kuvia koriskentällä.
- Kerran eräs isä pyysi pelikuvia tyttärestään. Lopulta toimitin hänelle yli 250 kuvaa, joista syntyi lopulta todella hieno kuvakirja. Hauskimpia ja tärkeimpiä palkintoja itselleni ovat ne lukuisat kohtaamiset pelaajien ja heidän valmentajiensa kanssa, Vallila muistelee.
Vallila on käyttänyt paljon itse keksimäänsä hashtagia #kuvattuiloonjaettuilo.
Hänen mukaansa onnistuneesta kuvasta löytyy pelaajan kasvojen ja pallon lisäksi myös tunnetta, ilmeitä.
Vaikka pääasiassa Vallila kuvaa pääkaupunkiseudulla, muuallakin hänet jo tunnistetaan. Ennen kuin kuvat ovat julki, pelaajilta saattaa ehtiä tulla jo kyselyitä kuvien perään.
Paras henkinen palkintoni itselleni on se kiitosviesti, jonka saan kuvista. Silloin tiedän, etten ole turhaan käyttänyt päivääni kuvaamiselle. Vaikka ottelu kestää vain pari tuntia, editointeineen yhden ottelun kuvaamiseen vierähtää kokonaisuudessa kuusikin tuntia.
Vallila lisää kaikki kuvat basketball.kuvat.fi -sivustollensa. Kuvia sivustolle on kertynyt jo yli 320 000. Vallila vertaa harrastustaan pullonkorkkien tai postimerkkien keräämiseen, toisille se saattaa näyttää jopa hulluutena.
Vaikka Vallilalle kaikki kuvat ovat tärkeitä, jotkin merkkaavat hänelle itselleni eniten.
- Kun vanhin poikani voitti A-poikien Suomen mestaruuden tai tyttäreni juhli Robert Pettersen Cupin mestaruutta. Tunnelataus noissa otteluissa on ymmärrettävästi ollut äärimmäinen vahva.
Vaikka Vallila pääsääntöisesti kuvaa nuorten edesottamuksia seura- ja maajoukkuetasolla, löytyy kuvagalleriasta yksi todellinen helmi kaikille Susijengin faneille.
Montpellierissä vuoden 2015 EM-kisoissa Susijengi kaatoi Venäjän Petteri Koposen onnistuneella kolmen pisteen heitolla. Vallila sai ikuistettua tuon hetken omalla kamerallaan.
- Se oli tietyllä tapaa yhteisön mukana elämistä. Kuvasta näkyy, kun pallo sujahtaa sukasta läpi ja vastustajan toimihenkilö katsoo korin takana tilannetta epäuskovan näköisenä.
- Eikä minulla ollut oikeuksiakaan kuvata tuossa ottelussa, vaan vein kameran salaa sinne, Vallila paljastaa.
Yksi Vallilan suosikkikuvista on miesten I divisioonan ottelu HBA:n ja HNMKY:n välillä. Hän sai ikuistettua hetken, jossa Perttu Blomgrenin kyynärpää uppoaa Mikael Kauhasen suuhun.
- Yhden asian olen vuosien varrella huomannut. Jos kuvaan aikuisten maaotteluita, kuvasivustolle ei tule niin isoa piikkiä kuin yksittäisistä junnupeleistä.
Nuorille koripalloilijoille Harri Vallilasta ja hänen kuvistaan on tullut tärkeä osa koripalloa ja heidän nuoruusvuosiaan. Ne valokuvat kulkevat pelaajien matkassa lopun elämän, rakkaudesta lajiin.
Voit ilmiantaa Kuukauden korissydämeksi henkilöä tämän linkin kautta.
Pekka Paulomäki on Basket.fi:n Kuukauden korissydän -juttusarjan neljäs persoona. Hän on kiitollinen karkkilalaiselle koripalloyhteisölle, joka nosti hänet takaisin jaloilleen.
Tapio ”Tapsa” Riutta on Basket.fi:n Kuukauden korissydän -juttusarjan kolmas persoona. Kataja Basketin huoltajana vapaa-aikaansa viettävälle Riutalle koripallo on henkireikä, jonka merkitys on hänelle korvaamaton.
Aulikki Koskinen on Basket.fi:n Kuukauden korissydän -juttusarjan toinen persoona. Koskinen toimii joukkueenjohtajana Tampereen Pyrinnön minipojissa ja pitää huolen, että pelaajat ovat oikeaan aikaan oikeassa paikassa – ilman, että tavarat olisivat hukassa.
Edon Maxhuni siirtyi helmikuun alussa italialaisjoukkue Scafatiin. Susijengin takamies haluaa auttaa joukkuetta säilyttämään paikkansa Serie A1:ssä.
Anniina Äijäsen Treviso on vahvassa myötätuulessa Italian Serie A2:ssa, kun joukkue liitää tällä hetkellä kahdeksan ottelun voittoputkessa. Roosa Lehtoranta pääsi puolestaan juhlimaan Saksan cupin voittoa.
Petteri Koponen, 36, otti ensimmäisen todellisen loikan valmennustöihin tällä kaudella, kun hän toimi Australian NBL:ssä pelaavan New Zealand Breakersin päävalmentajana. Kyseessä oli Koposen ensimmäinen päävalmentajapesti ammattilaisjoukkueen peräsimessä.
Karkkilan koripallokaupungista ponnistavan Aatu Kivimäen, 27, edellisestä miesten maaottelusta on ehtinyt vierähtää vuosi, ja silloinkin vastassa oli Tanska. Kuluneen vuoden aikana Saksan Bundesliigan Tübingenista Slovakian mestari Patrioti Leviceen siirtynyt Kivimäki luottaa siihen, että samat reseptit, joilla Tanska peitottiin vuosi sitten Espoo Metro Areenalla, pätevät myös tänä iltana Kööpenhaminassa.
Elias Valtonen, 25, on viimeisen parin vuoden aikana vakiinnuttanut asemansa paitsi Susijengin puolustuspään liimana, myös Espanjan ACB-liigassa. Vaikka Valtosen ja Susijengin suuryllätys EM-rankingin kärkijoukkue Serbiaa vastaan kuivui perjantaina kasaan viime minuuteilla, Euran Veivin kasvatti uskoo eilisen toimineen erinomaisena valmistavana harjoituksena paitsi maanantain Tanska-otteluun, myös ensi kesään.
Perjantai-iltana Espoo Metro Areenassa kiehuu, kun Susijengi kohtaa EM-karsintojen päätösottelussaan Euroopan rankingin #1 joukkue Serbian yli 5500 katsojan edessä. Perjantaina nähdään kentällä myös yksi susidebyytti, kun viime kaudet Korihaiden korinalustoja dominoinut Sipoon Hukkabasketin kasvatti Mikael Aalto, 208 cm ja 30 vuotta, juoksee parketille koko uransa ensimmäisessä maaottelussa.
Susijengin kokeneeseen osastoon kuuluva Ilari Seppälä, 31, teki susidebyyttinsä verrattain myöhäisessä iässä, mutta on 2020-luvun edetessä vakiinnuttanut paikkansa joukkueessa pelinrakentajana ja ”isojen pelien miehenä”. Viidenkymmenen pelatun A-maaottelun haamurajan kynnykselle päässyt Seppälä keskittyy tällä hetkellä mahdollisuuteen pelata terveenä ja toivoo voivansa olla joukkueen käytettävissä pitkään.