Kuukauden korissydän #1: Harri Vallilalle kuvattu ilo on jaettu ilo

31.1.2020 11:15 Harri Vallila on Basket.fi:n Kuukauden korissydän -juttusarjan ensimmäinen persoona. Vallila on vuosikymmenen ajan ollut kameransa kanssa vangitsemassa peli-ilmeitä kuvien muodossa sarjatasosta riippumatta.

Harri Vallila on kameransa kanssa tuttu näky kenttien laidoilta. Kun nykyään juniorit näkevät Harrin kentän laidalla, pelin jälkeen ne rientävät gallerioista etsimään omia pelikuviaan. Niitä on matkan varrella kertynyt jo yli 320 000. 

Vallilan, 54, koriskentälle veivät aikoinaan omat lapset, joista kaikki kolme pelaavat koripalloa. Kun Vallila 2010-luvun taitteessa alkoi katsomaan pelejä linssin läpi, alku ei ollut helppo. Pokkareilla ei kuvaamisesta meinannut tulla mitään.

- Päätin hankkia paremman kameran ja se tie vei mennessään, Vallila kertoo.

Ensimmäiset vuodet sujuivat pääasiassa omien lasten pelejä kuvaten. Vallila laittoi kuvat julkisesti näkyville nettiin ja samalla sana alkoi kiiriä. Hiljalleen tutut ja tuttujen tutut saivat houkuteltua Vallilan kuvaamaan heidän lastensa otteita kentällä. 

- Koris on aina ollut lähellä sydäntäni, joten pyyntöihin oli helppo suostua.

 

Minulla ei ollut juurikaan kokemuksia kuvaamisesta. Kuvaamisharrastukseni oli sellaista, että perheen isä ottaa kuvia omaksi ja perheen iloksi. Menin kerran maisemakuvauskurssille. Huomasin, että vaikeampaa on saada paikallaan olevasta puusta kuva kuin kohti juoksevasta pelaajasta.

Kuvaamisen lisäksi Vallila on toiminut Koripalloliiton sarjavastaavana lähes 20 vuoden ajan. Joukkueenjohtajana hän on toiminut vielä pidemmän ajan; Kaikki alkoi Wartti Basketista, jonka jälkeen tie on vienyt HNMKY:aan sekä HBA:han seuran alkumetreillä.

 

Vallila haluaa antaa kaikille mahdollisuuden olla valokeilassa

Viime syyskauden lukemat ovat hurjia: 70 kuvattua peliä, 90 eri joukkuetta. Eri sarjatasoja on 26, kun laskuihin otetaan mukaan maajoukkueiden eri ikäluokat. Kun ottelun temposta ja tapahtumista riippuen kuvia tulee 500-1000 per ottelu, puhutaan hirmuisista määristä koriskuvia.

- Minua tietyllä tavalla harmittaa usein se, että tähtipelaajista julkaistaan paljon kuvia. Meillä on tuhansia nuoria, joista vain harvoista tulee tähtipelaajia. Omassa filosofiassani nämäkin nuoret ovat tähtiä ja ansaitsevat oman hetkensä valokeilassa, Vallila näkee.

Se näkyy myös siinä, että nuoret kyselevät Vallilan kuvien perään jatkuvasti. 

Vallila saa parhaat onnistumisen tunteensa siitä, kun jokainen nuori pelaaja tai heidän vanhempansa löytävät omasta kullannupustaan kuvia koriskentällä.

- Kerran eräs isä pyysi pelikuvia tyttärestään. Lopulta toimitin hänelle yli 250 kuvaa, joista syntyi lopulta todella hieno kuvakirja. Hauskimpia ja tärkeimpiä palkintoja itselleni ovat ne lukuisat kohtaamiset pelaajien ja heidän valmentajiensa kanssa, Vallila muistelee. 

Vallila on käyttänyt paljon itse keksimäänsä hashtagia #kuvattuiloonjaettuilo. 

Hänen mukaansa onnistuneesta kuvasta löytyy pelaajan kasvojen ja pallon lisäksi myös tunnetta, ilmeitä.

Vaikka pääasiassa Vallila kuvaa pääkaupunkiseudulla, muuallakin hänet jo tunnistetaan. Ennen kuin kuvat ovat julki, pelaajilta saattaa ehtiä tulla jo kyselyitä kuvien perään.

Paras henkinen palkintoni itselleni on se kiitosviesti, jonka saan kuvista. Silloin tiedän, etten ole turhaan käyttänyt päivääni kuvaamiselle. Vaikka ottelu kestää vain pari tuntia, editointeineen yhden ottelun kuvaamiseen vierähtää kokonaisuudessa kuusikin tuntia.

 

Ne ikimuistoisimmat otokset

Vallila lisää kaikki kuvat basketball.kuvat.fi -sivustollensa. Kuvia sivustolle on kertynyt jo yli 320 000. Vallila vertaa harrastustaan pullonkorkkien tai postimerkkien keräämiseen, toisille se saattaa näyttää jopa hulluutena.

Vaikka Vallilalle kaikki kuvat ovat tärkeitä, jotkin merkkaavat hänelle itselleni eniten.

- Kun vanhin poikani voitti A-poikien Suomen mestaruuden tai tyttäreni juhli Robert Pettersen Cupin mestaruutta. Tunnelataus noissa otteluissa on ymmärrettävästi ollut äärimmäinen vahva.

Vaikka Vallila pääsääntöisesti kuvaa nuorten edesottamuksia seura- ja maajoukkuetasolla, löytyy kuvagalleriasta yksi todellinen helmi kaikille Susijengin faneille.

Montpellierissä vuoden 2015 EM-kisoissa Susijengi kaatoi Venäjän Petteri Koposen onnistuneella kolmen pisteen heitolla. Vallila sai ikuistettua tuon hetken omalla kamerallaan.

- Se oli tietyllä tapaa yhteisön mukana elämistä. Kuvasta näkyy, kun pallo sujahtaa sukasta läpi ja vastustajan toimihenkilö katsoo korin takana tilannetta epäuskovan näköisenä.

- Eikä minulla ollut oikeuksiakaan kuvata tuossa ottelussa, vaan vein kameran salaa sinne, Vallila paljastaa. 

Yksi Vallilan suosikkikuvista on miesten I divisioonan ottelu HBA:n ja HNMKY:n välillä. Hän sai ikuistettua hetken, jossa Perttu Blomgrenin kyynärpää uppoaa Mikael Kauhasen suuhun.

- Yhden asian olen vuosien varrella huomannut. Jos kuvaan aikuisten maaotteluita, kuvasivustolle ei tule niin isoa piikkiä kuin yksittäisistä junnupeleistä.

Nuorille koripalloilijoille Harri Vallilasta ja hänen kuvistaan on tullut tärkeä osa koripalloa ja heidän nuoruusvuosiaan. Ne valokuvat kulkevat pelaajien matkassa lopun elämän, rakkaudesta lajiin.

Voit ilmiantaa Kuukauden korissydämeksi henkilöä tämän linkin kautta.