30.1.2020 13:15 Sisäjoukkuepelien lajiliitot julkistivat tänään lajien olosuhteiden nykytilaa sekä lajien yhteiskunnallista merkitystä käsittelevän keskustelupaperin. Hanno Möttölä näkee nykyisen hallitilanteen huolestuttavana.
Hanno Möttölä oli yksi neljästä panelistista Helsingin Musiikkitalolla lajiliittojen keskustelupaperin julkistamistilaisuudessa järjestetyssä paneelikeskustelussa. Möttölän lisäksi keskusteluun osallistui salibandylegenda Tero Tiitu, Palloliiton olosuhdepäällikkö Tero Auvinen sekä käsipalloseura Dickenin toiminnanjohtaja Anna Airava.
Aula Researchin toteuttaman tutkimuksen mukaan kuntapäättäjät tunnistavat palloiluolosuhteiden heikon nykytilan. Osana selvitysprojektia toteutettuun kyselyyn vastanneista kuntapäättäjistä 59 prosenttia on sitä mieltä, että heidän kuntaansa tarvitaan uusi palloiluhalli. Yli 100 000 asukkaan kuntien liikuntavaikuttajista peräti 73 prosenttia haluaa kuntaansa uuden, tämän päivän standardit täyttävän palloiluhallin.
Panelistit ilmaisivat yhteisen huolensa nykytilanteeseen.
- Helsinkiläinen pääsarjajoukkue ei pysty pelaamaan omassa kaupungissaan Salibandyliigan otteluita, se kertoo tilanteesta oleellisen, Tero Tiitu viittasi Salibandyliigan ottelunsa Vantaalla pelaavaan EräViikinkeihin.
- Joudumme tällä hetkellä toimimaan tiloissa, jotka ovat suunniteltu koululiikuntaan varten, vaikka sisäpalloiluseurat ovat talviaikaan yksi suurimmista tapahtumajärjestäjistä, Palloliiton Tero Auvinen kommentoi nykytilannetta.
- Esimerkiksi Helsingissä ei ole kansainvälisten vaatimusten täyttämää hallia. Meillä olisi seurana potentiaalia kasvaa, mutta nyt joudumme joskus nuorille myymään ei-oota, kun hallien seinät tulevat vastaan. Meillä on vaikeaa tarjota tasapuolisia ja fiksuja olosuhteita nuorille niin, että treenimatkat olisivat inhimillisiä, avasi Dickenin toiminnanjohtaja Anna Airava.
Hanno Möttölä ilmaisi huolensa koripallon harjoitus- ja pelipaikkojen suhteen. Sisäjoukkuepelien - futsalin, koripallon, käsipallon, lentopallon ja salibandyn – lajiliitot perustivat yhteisen olosuhdeasiantuntijaryhmän, jonka tarkoituksena on tukea palloiluhallien rakennus- ja korjausprojekteja suunnittelevia kuntavaikuttajia ja paikallistasolla toimivia laji-ihmisiä. Koripalloliitosta mukana on kilpailujohtaja Tom Westerholm.
Möttölä näkee, että olosuhdeasiatuntijaryhmälle on tarvetta:
- Kun Vantaan Energia Areenaa rakennettiin, minulta pyydettiin mielipiteitä. Heille oli silloin uutta, että katsomot pitäisi olla neljällä sivulla. Lähtökohtahan on ylipäätänsä se, että urheilija tuntee olevansa näyttämöllä eikä pelaamassa seinän vieressä.
- Korisliigassa olemme tällä hetkellä tilanteessa, että joku myy pullaa ja makkaraa pöydällä, joka on kannettu hallin käytävälle. Se luo kotikutoisen fiiliksen ja se voisi tapahtua viikonloppuna junnupeleissä, mutta ei ammattilaisurheilussa.
Möttölä nostaa yhden esimerkin esikuvien merkityksestä.
- On muistettava, että nuoria harrastajia motivoi esikuvat. On eri asia nuorelle, pelaako seuran edustusjoukkue 3000 henkeä vetävässä hallissa vai koulun jumppasalissa. Nuorta urheilijaa motivoi urheilemaan sellainen edustusjoukkue, jonka pelit ovat viikosta toiseen hienoja kulttuuritapahtumia hienoissa puitteissa. Kisahallin 60-70 vuotta vanhat vaneriseinät häviävät nuorten silmissä kilpailun uudemmille halleille, Möttölä avaa.
- On eri asia kuunnella musiikkiesitystä hienolla Musiikkitalolla kuin samaa esitystä koulun jumppasalissa.
Koripalloliiton liittokokous käsitteli perjantaina liiton edellistä tilikautta. Koripalloliiton puheenjohtajana 2013–19 toiminut Antti Zitting valittiin liiton kunniapuheenjohtajaksi. Heidi Adler valittiin ehdollepanotoimikunnan puheenjohtajaksi.
Kesällä käynnistyneen Rohkaisijat-hankkeen keskeinen viesti lapsille ja nuorille on, että että he eivät ole yksin. Nyt 100 nopeinta vanhempaa voi pyytää lapselleen henkilökohtaisen rohkaisun Susijengin tai Susiladiesin tähdeltä.
Koripalloliiton strategia muuttuu nyt konkreettisiksi teoiksi. Kehitystyöryhmissä pääset mukaan rakentamaan tulevaisuuden suomikorista – hae mukaan 31.10. mennessä!
Koripalloliiton tuoreen strategian kuvittanut Antti Kyrö piilottaa muihinkin suunnittelutöihinsä korisviittauksia.
Suomen Koripalloliiton uusi, rullaava strategia on julkaistu. Uudistettu strategia toimii koko koripalloyhteisön suunnannäyttäjänä ja käytännön työn tukena – rakentuen yhteiseen tahtotilaan kasvattaa ja kehittää lajia kaikilla tasoilla.
Koripalloliiton tilastopalvelu toimii kaudella 2025–2026 viime kauden tavoin. Vuosikymmenien aikana kerätty historiadata ei vielä yhdisty kuluvan kauden tilastoihin, mutta aineisto on tallessa ja kehitystyö jatkuu.
Tule mukaan rakentamaan suomalaisen koripallon tulevaisuutta!
Jos Susijengi ylitti EM-kisoissa odotukset, niin tekivät myös koululaiset Miljoona koria! -haasteessa. EM-kisojen aikana tavoiteltu miljoonan korin määrä tuplaantui, kun 1000 luokkaa ympäri Suomen otti haasteen vastaan.
Samalla kun Susijengi on raivannut tietään EM-kisoissa, yli 20 000 koululaista on tukenut joukkuetta heittämällä koreja ympäri Suomen kouluja. Miljoonan korin tavoite saavutettiin keskiviikkona 10.9.
Suomen kouluissa eletään vahvasti mukana EM-kisahuumassa. Susijengin ja Susiladiesin sekä Koripalloliiton jäsenseuroineen heittämä miljoonan korin haaste on temmannut mukaansa jo yli 12 000 koululaista.