30.1.2020 10:40 Sisäjoukkuepelien - futsalin, koripallon, käsipallon, lentopallon ja salibandyn - lajiliitot ovat julkistaneet lajien olosuhteiden nykytilaa sekä lajien yhteiskunnallista merkitystä käsittelevän keskustelupaperin opetus- ja kulttuuriministeriön tukemana.
Lajiliitot ovat yhteistyössä suunnitelleet valmiit konseptit harraste- ja nuorisoliikunnan sekä pääsarjatason palloiluhalleille. Konseptien tarkoituksena on toimia tukena hallihankkeita suunnitteleville kunnille. Konseptit julkaistaan 30.1.2020 ”Treeni- ja pelipaikat kuntoon” -keskustelupaperissa, jonka lajiliitot ovat toteuttaneet yhteistyössä tutkimusyritys Aula Researchin kanssa.
Suomessa on suuri pula laadukkaista palloiluhalleista niin harraste- kuin pääsarjatasolla. Palloiluhallien määrä on harrastajamäärien kehitykseen nähden liian pieni ja monet nykyisistä halleista eivät täytä 2020-luvun laatuvaatimuksia. Lajeja joudutaan harrastamaan monilla paikkakunnilla puutteellisissa olosuhteissa, ja huipputasonkin otteluita pelataan vielä koulujen jumppasaleissa.
”Sisäjoukkuepeleillä on yli 125 000 rekisteröityä harrastajaa ja ilman lisenssiä pelaavia harrastajia on moninkertainen määrä. Pelaajamäärät tulevat kasvamaan tulevaisuudessa entisestään erityisesti suurissa kaupungeissa ja myös kuntapäättäjät tunnistavat tämän. On erittäin tärkeää, että kunnat panostavat entistä enemmän sisäjoukkuepelien olosuhteisiin, jotta kunnallisista palloiluolosuhteista riippuvaiset urheiluseurat pystyvät liikuttamaan nuoria potentiaalinsa mukaisesti”, toteaa Koripalloliiton toimitusjohtaja Ari Tammivaara.
Myös kuntapäättäjät tunnistavat palloiluolosuhteiden heikon nykytilan. Osana selvitysprojektia toteutettuun kyselyyn vastanneista kuntapäättäjistä 59 prosenttia on sitä mieltä, että heidän kuntaansa tarvitaan uusi palloiluhalli. Yli 100 000 asukkaan kuntien liikuntavaikuttajista peräti 73 prosenttia haluaa kuntaansa uuden, tämän päivän standardit täyttävän palloiluhallin.
Hallikonseptit ja lajiliittojen olosuhdeasiantuntijaryhmä tukevat palloiluhallihankkeiden suunnittelua
Palloiluhallihankkeet ovat kunnilta merkittäviä taloudellisia satsauksia. Huolellinen suunnittelutyö ja hallin käyttäjien kuuleminen on olennaisen tärkeää, jotta lopputuloksesta tulee laadukas ja kalliilta korjaustöiltä vältytään. Sisäjoukkuepelien lajiliitot ovat ryhtyneet historialliseen yhteistyöhön palloiluhalleja suunnittelevien kuntavaikuttajien tukemiseksi.
Lajiliitot ovat suunnitelleet yhteistyössä 2020-luvun vaatimukset täyttävät hallikonseptit harrastetason ja pääsarjatason palloiluhalleille. Hallikonseptit tuovat yksityiskohtaisesti ja selkeästi esiin eri sisäjoukkuepelien tarpeet sekä harraste- ja nuorisoliikuntaan että pääsarjatason ottelutapahtumiin tarkoitetuissa palloiluhalleissa.
Lajiliitot ovat myös perustaneet yhteisen olosuhdeasiantuntijaryhmän, jonka tarkoituksena on tukea palloiluhallien rakennus- ja korjausprojekteja suunnittelevia kuntavaikuttajia ja paikallistasolla toimivia laji-ihmisiä.
Lajiliittojen näkemyksen mukaan jokaisessa Suomen kunnassa on oltava sisäjoukkuepelien harraste- ja nuorisoliikunnan edellytykset täyttävä halli ja kaikilla pääsarjatason joukkueiden paikkakunnilla pitäisi olla vähintään yksi pääsarjatason ottelutapahtumien vaatimukset täyttävä halli. Lisäksi Suomessa pitäisi olla 2-3 kansainväliset maaottelustandardit täyttävää palloiluhallia, joihin mahtuu 5000-6000 katsojaa.
Tutustu keskustelupaperiin tästä >
Lisätietoja:
Ari Tammivaara, toimitusjohtaja, Koripalloliitto, ari.tammivaara@basket.fi, 044-550 7707
Jari Kinnunen, yhteiskuntasuhdejohtaja, Salibandyliitto, jari.kinnunen@salibandy.fi, 0400 529 000
Mikko Kaitanen, Senior Analyst, Aula Research, mikko.kaitanen@aularesearch.fi, 050 4122 752
Joukkuepelien lajiliitot Suomessa ovat muodostaneet yhteisen näkemyksen siitä, millaista on laadukas lasten valmentaminen. Katso herättelevä video ja poimi tärpit tekemiseen!
Suomalaisen koripallon eläessä jo nyt vahvaa nousukautta liiton strategiatyö etenee seuraavaan vaiheeseen. Kuusi kehitysohjelmaa ja niiden työryhmät aloittivat työnsä etäyhteydellä järjestetyssä 17.12. kick off -tilaisuudessa. Tavoitteena on jalkauttaa kesällä voimaan tullut strategia käytännön toimenpiteiksi ja varmistaa, että korisbuumi jatkuu – yhteistyössä seurojen, suomalaisen yhteiskunnan ja kansainvälisen koripalloyhteisön kanssa.
Suomessa toimii tällä hetkellä kahdeksan FIBA-lisensoitua erotuomaria, jotka viheltävät kansainvälisissä otteluissa viikoittain. Tie FIBA-tuomariksi on vaativa ja vaatii poikkeuksellista sitoutumista jo puhtaasti matkustusmäärän vuoksi. Palkintona on paikka kansainvälisen huippu-urheilun sydämessä.
Suomalainen koripallovuosi tarjosi unohtumattomia hetkiä, ja nyt kaksi niistä tavoittelee Vuoden sykähdyttävimmän urheiluhetken titteliä Urheilugaalassa 2026. Valinta ratkaistaan yleisöäänillä, joten jos korishetket sykähdyttivät tänä vuonna, nyt on aika käydä äänestämässä!
Kesällä käynnistyneen Rohkaisijat-hankkeen keskeinen viesti lapsille ja nuorille on, että että he eivät ole yksin. Nyt 100 nopeinta vanhempaa voi pyytää lapselleen henkilökohtaisen rohkaisun Susijengin tai Susiladiesin tähdeltä.
Koripalloliiton strategia muuttuu nyt konkreettisiksi teoiksi. Kehitystyöryhmissä pääset mukaan rakentamaan tulevaisuuden suomikorista – hae mukaan 31.10. mennessä!
Koripalloliiton tuoreen strategian kuvittanut Antti Kyrö piilottaa muihinkin suunnittelutöihinsä korisviittauksia.
Suomen Koripalloliiton uusi, rullaava strategia on julkaistu. Uudistettu strategia toimii koko koripalloyhteisön suunnannäyttäjänä ja käytännön työn tukena – rakentuen yhteiseen tahtotilaan kasvattaa ja kehittää lajia kaikilla tasoilla.
Koripalloliiton tilastopalvelu toimii kaudella 2025–2026 viime kauden tavoin. Vuosikymmenien aikana kerätty historiadata ei vielä yhdisty kuluvan kauden tilastoihin, mutta aineisto on tallessa ja kehitystyö jatkuu.
Suomen Koripalloliitto hakee osaajia nuorten maajoukkueiden valmennus- ja tukitehtäviin kaudelle 2026.