11.10.2017 Maaottelu

EM-kilpailut 1977 ja tie sinne Suomen karsintojen kautta

Kymmenen vuotta vuoden 1967 EM-kisojen jälkeen pelattiin taas Helsingissä. Toukokuussa Helsingin messukeskuksessa oteltiin kiivas karsintaturnaus, jossa Suomi voitti kahdeksasta pelistä viisi ja varmisti kisapaikkansa EM-lopputurnaukseen, joka pelattiin syyskuussa Belgiassa. Kaikkiaan mestaruudesta kamppaili tuolloin 12 joukkuetta.

5.9.2017 Maaottelu

Historiakatsaus: Jatkopelit varmistivat Suomelle historiallisen sijoituksen

Suomi sijoittui 1967 kotikisojen alkulohkossaan kolmanneksi ja matkasi jatkopeleihin Tampereelle. Siellä ratkottiin pelit sijoista 5-8.

4.9.2017 Maaottelu

Historiakatsaus: 1967 EM-kisojen alkusarjan pelit tarjoilivat voitonhuumaa, kirveleviä tappioita ja riehuvia katsojia

Suomi napsi tärkeitä päänahkoja 1967 kotikisojen alkulohkossa. Yllättävä käänne nähtiin pelissä Jugoslaviaa vastaan.

Näytä lisää uutisia

Finnish Basketball Hall of Fame

Koripallomuseo täynnä tarinoita!

Finnish Basketball Hall of Fame on kunnianosoitus kaikille suomalaisessa koripalloilussa mukana oleville ja olleille. Keskeistä on yhteisölähtöisyys ja halu tuottaa lisäarvoa kanssamme toimiville yhteisöille ja henkilöille.

Kokonaisuus jakautuu kolmeen osa-alueseen:
1. Museo- ja näyttelytoiminta
2. Kunniagalleria
3. Alumnitoiminta

Sosiaalinen media

Valmentaja Kallu Tuominen ja maajoukkueen kapteeni Raimo Lindholm keskustelevat 1957 taktillisista kysymyksistä Järvenpäässä valmennusleirin aikana.

RT @Koripallomuseo: Hall of Fame-legenda Anssi Rauramo (s.8.7.1952): - SM-sarjassa 576 ottelua, joissa 10622 pistettä, neljä mestaruutta. -…

Hall of Fame-legenda Anssi Rauramo (s.8.7.1952): - SM-sarjassa 576 ottelua, joissa 10622 pistettä, neljä mestaruutta. - 151 maaottelua, joissa 1379 pistettä. #respect https://t.co/iy8wcSom8m

Hall of Fame-legenda Anssi Rauramo (s.8.7.1952): - SM-sarjassa 576 ottelua, joissa 10622 pistettä, neljä mestaruutta. - 151 maaottelua, joissa 1379 pistettä. Koripallouran alku: "Koulun valinnan voi sanoa ratkaisseen myös lajivalintani siirryttyäni kansakoulusta Munkkiniemen Yhteiskouluun, joka oli Suomen johtava koriskoulu. Oppikouluun mentiin silloin 11-vuotiaana ja olenkin aloittanut sen ikäisenä koripallon. Olin tähän asti harrastanut jalkapalloa, yleisurheilua ja uintia. Koulun traditio oli hyvin voimakas koripallossa. Koulu oli ylpeä joukkueestaan. Koulun toinen liikunnanopettaja Pubi Nohynek oli hyvässä ja pahassa todellinen lajifanaatikko. Joukkueen pelaajat olivat suuria idoleita. Minulle tultiin yhtenä päivänä sanomaan, että ToPo:n harjoitukset on sinä päivänä tiettyyn aikaan ja sinne on tultava. Siitä alkoi sitten taival ToPo:ssa. KiPo oli alkuvaiheessa toinen seura joka toimi alueella. Molemmat olivat hyviä junioriseuroja ja ToPo:n ja KiPo:n seurojen yhdistyessä voitimmekin sekä B, että A-nuorten Suomen mestaruudet melko selkeästi. Koulun joukkueeseen pääsin vasta lukion toiseksi viimeisellä luokalla. En ollut mitenkään erityisen hyvä junioripelaaja. Minulla ei ole yhtään nuorten maaotteluakaan pelattuna. Koris oli kuitenkin minun juttuni. Se oli minulle pitkän aikaa melkein ainoa syy tallustella päivittäin kouluun. Koulun joukkue harjoitteli lähes joka päivä koulun jälkeen. Uran yksi kulmakivi, josta on vähän puhuttu, on se, että harjoittelin periaatteessa viisi tuntia päivässä viimeisenä kouluvuotena. Ensin harjoitteli koulun joukkue, sitten ToPo:n A-juniorit ja lopuksi ToPo:n miesten joukkue. Sen jälkeen kaikki tapahtuikin nopeasti. Olin 19-vuotiaana miesten maajoukkueessa pelaamatta juniorimaaotteluja, ja olinkin maajoukkueessa aika pitkään. Olen pohtinut, että onko niin, että ylivalmennamme junioreita silloin, kun juniorit eivät vielä ole siihen valmiita. Pelasin kuitenkin itse monipuolisesti eri lajeja 15-vuotiaaksi asti. Rupesin treenaamaan korista tosissani vasta, kun fyysiset edellytykset olivat valmiit harjoittelemaan kovaa. Olenkin joskus sanonut seminaarissa, että alle 10-vuotiaita ei pitäisi päästää urheiluseuroihin lainkaan. Kehityin vasta 16-17-vuotiaana pelaajana fyysisesti. Vuonna 1970 nousin ainoana pelaajana miesten joukkueeseen A-juniori-ikäryhmästämme. Juniorivalmentajamme oli sitä mieltä, että junnujoukkue olisi pitänyt pitää kokonaisuudessaan yhdessä. En koskaan unohda sitä hetkeä Palokunnan kentällä, kun valmentaja kysyi, kiinnostaisiko paikka miesten joukkueessa. Aina oli ollut suuri haaveeni pelata Jorma Pilkevaaran viitoittamalla tiellä ToPo:n miesten joukkueessa. Valmentajista Nohinek on opettanut minulle perustaidot ja Matti Airas on opettanut, mitä tarkoittaa kun pelataan koripalloa, eli taktiikan ja filosofian ajatusmaailmoineen. Koripallon perusfilosofia ei ole loppujen lopuksi kovin monimutkaista. Se on vaikeaa, jos se on vaikeaa, mutta itselleni se oli helppoa. Pitää tietää missä on peliväline ja pelikaverit, sekä ymmärtää mitä pelikaverit ajattelevat. Pitkin uraa minulla oli onni pelata useiden pelikavereiden kanssa, joiden peliymmärrys oli korkealla."

Mielenkiintoista! "Uusi Ilmailumuseo on kaikkien yhteinen kansainvälinen kohtaamispaikka, joka kertoo tarinaa ilmailusta, kehityksestä ja ihmisistä. Uusi Ilmailumuseo yhdistää erilaisia toimintoja ja toimijoita joustavalla ja ennennäkemättömällä tavalla." https://t.co/wKSUwv82FC

Museoista on kulttuuriperinnön tallentamisen ohessa paljon muuhunkin. https://t.co/NgwROjqSsZ

1961 Jugoslavia / Belgrad: Raimo Lindholm, Timo Lampen, Seppo Kuusela, Raimo Vartia, Arvo Jantunen, Uolevi Manninen, Rauno Ailus, Pertti Laanti, Martti Liimo, Kari Liimo, Toni Bärlund, Lauri Nurma. Valmentaja: Kalevi Tuominen

HNMKY - vuoden 1956 junioreiden Suomen mestari. Ratkaisevaa osaa joukkueen työskentelyssä esittivät Oksava, Suhonen ja Aalto. Pyrinnön (2.) pelaaja-aines on erinomainen, pituutta on junioriyhdistelmäksi aivan tarpeeksi, mutta henk.koht. tekniikassa on vielä kehittämisen varaa. Parviainen ja Laitala olleet epätasaisesta yhdistelmästä tehokkaimmat. KTP (3.) puolusti mestaruuttaan, mutta Bärlundin tilalle ei keskushyökkääjäksi ollut asettaa yhtä tehokasta miestä. Silti kuului Toikka joukkueen parhaimmistoon.

Radiokaupunki Lahti mestaruussarjaan 60v sitten.

RT @Koripallomuseo: Viime viikon eurooppalaisen museokonferenssin yksi mieleenjäänyt nyanssi turkkilaisen museonjohtajan kanssa. Hän ei mil…

Viime viikon eurooppalaisen museokonferenssin yksi mieleenjäänyt nyanssi turkkilaisen museonjohtajan kanssa. Hän ei millään voinut ymmärtää, että Koripallomuseolla on Suomessa raha-/resurssipula. Suomi, urheilu, museo ja raha olivat hänen mielestään kiistaton kombinaatio. #museot

RT @Jyri_Lohikoski: "Meillä alkaa olla sellaisia palasia tässä, että voimme jossain vaiheessa puhua olympiakisaunelmasta. Ehkä ei vielä vuo…

1953 Neuvostoliitto / Moskova EM-kisojen avajaiset.

RT @kaustoFI: Jatkolohkon tilanne: Ranska 6/0 Tshekki 5/1 Venäjä 3/3 Suomi 3/3 Bosnia 2/4 Bulgaria 2/4 Kolme parasta kisoihin. Pidä Venäjä…

RT @_jakesnake_: "An impressive turnout of 12,183 at the Helsinki Arena set a new attendance record for European Qualifiers..." #Susijengi…

Anssi Rauramo edusti ToPo:a 1970-1989, lukuunottamatta kausia 1973-74 ja 1974-75, jotka hän oli Hongassa.Otteluita Korisliigassa 576 ja pisteitä 10620 (18,4/ottelu). Hän oli Korisliigan paras pisteiden tekijä kaudella 1971-72, jonka jälkeen amerikkalaispelaajat alkoivat hallita ykköstilaa (poikkeuksena Tapio Sten 1979-80). Rauramo muistelee: "Sarja oli tuohon aikaan 18 ottelun mittainen ja se joukkue kenellä oli eniten pisteitä, voitti mestaruuden. Kehitykseni oli nopeaa. Ensimmäinen vuoteni oli jo kohtuullinen, mutta seuraavalla kaudella voitinkin jo korikuninkuuden. Ja v.1971 pelasin ensimmäisen miesten maaottelunikin. Ensimmäinen otteluni oli HKT:tä vastaan, jossa pelasi Liimon veljekset, Laanti, Vartia, Finneman. Sydän hiukan pamppaili nuorella pojalla ToPo:n ruskeassa mainoksettomassa paidassa, joka muuten on seinälläni nykyäänkin. Tuohon aikaan nuoren pelaajan oli erilaista mennä edustusjoukkueeseen kuin nykyään. Pukuhuoneessa piti lähes nostaa käsi ylös, jos halusi sanoa jotain. Muistan kun tulin mestaruussarjaottelun puoliajalle, ja pelikaveri oli röökillä pukuhuoneemme sisäpuolella. Se tuntui silloinkin kummalliselta. Silloin kannettiin vanhempien pelaajien kassit, jos nämä halusivat. Huumori oli reilua, mutta rankkaa. Sitä piti vaan kestää. Toki samalla pelikavereilta tuli nopeasti palautus maanpinnalle, jos joku pelaajista alkoi leijua. Kari-Pekka Klinga, joka tuli 1980, eli 10 vuotta jälkeeni edustusjoukkueeseen, onkin sanonut, että hänen yksi suurista opeistaan on ollut se, että hän on saanut olla pukukopissa sellaisten pelaajien kuin Monni Sarkalahti, Anssi Rauramo, Veli-Pekka Sirola ja Leon Huff. Nykyäänhän tuo on valmentajien tehtävä yksinoikeudella. Ennen aikalisällä kuunneltiin valmentajan jutut ja kentälle mennessämme sovimme, mitä teemme seuraavaksi. Otettiinhan sitä joskus valmentajan kanssa yhteen, kun tehtiinkin kentällä jotain muuta kuin hän oli opastanut. Vuonna 1973 ToPo putosi Suomi-sarjaan. Kun olin tehnyt päätöksen kehittyä koripalloilijana ja edetä maajoukkueuralla, siirryin Honkaan pelaamaan, joka oli itselleni todella kova paikka. Pelasin kaksi kautta Hongassa sillä seurauksella, että Munkkiniemessä osa ihmisistä lopetti moikkaamasta. Palattuani ToPo:on takaisin seuran noustua samat ihmiset tulivat halaamaan minua. Meidän piti Hongassa periaatteessa voittaa mestaruus molempina vuosina, mutta emme pärjänneet jostain syystä. ToPo:ssa uudet ihmiset ottivat johdon ja kehitti uuden konseptin discoineen. Pärjäsimme jo ensimmäisenä vuotena kohtalaisen heikolla ryhmällä keskinkertaisesti, mutta jo 1977 olimme pronssilla ja 1978 voitimme kahdentoista vuoden tauon jälkeen mestaruuden, vaikka Honka olikin suosikkina sarjassa. Tietääkseni se on ensimmäinen kerta, kun Suomessa on mestaruuden kunniaksi leikattu korisukka irti. ToPo oli pitkään pelannut omilla kasvateilla, mutta 1978 joukkueessa oltiin jo lähdetty markkinoille. Joukkue oli kilpailukykyinen, muttei vielä mitenkään erityisen hyvä. Kaudella 1980-1981 mestarijoukkue oli jo aika suvereeni. Eero Saarinen oli valmentajanamme, jonka kanssa aloitettiin oikeasti treenaamaan. Keväällä 1983 pelattiin huikeaa finaalisarjaa ToPo-Pantterit. Olimme kaksi viimeistä joukkuetta, jotka olimme selvinneet playoffeihin."

RT @TommiLanki: Kasvava maailmanlaajuinen trendi urheilutapahtumarintamalla on ns. masterstapahtumien voimakas lisääntyminen eri lajeissa.…

Neuvostoliiton maajoukkueen virolaistähtiä EM-kisajoukkueessa 1967.

Budapestin Papp on ponnistanut heittoon, mutta kärsivä ilme kielii, että Jarmas ja Tuominen ovat estäneet virheellisesti heimoveljeään. Takana jännittää Euroopan eräs "pivot-kuninkaista" Ziros. Kuva on otettu 1957 Tampereen kaupunkikoukkueen vieraillessa Puolassa.

2.2.1957 Opetusministeri Virolaista lähestyttiin kirjeellä, jossa ehdotettiin mm. sisäurheilutilojen saamista urheiluseurojen käyttöön iltaisin ja vuokra-avustuksia.