5.9.2017 Suomi sijoittui 1967 kotikisojen alkulohkossaan kolmanneksi ja matkasi jatkopeleihin Tampereelle. Siellä ratkottiin pelit sijoista 5-8.
Juttusarja: Koripallon EM-kisat 1967 Helsingissä ja Tampereella
Suomi sai jatkopeleissä vastaansa toisen lohkon nelosen eli Israelin. Lauantai-illan Israel-ottelusta Suomen ensimmäisessä jäähallissa, Tampereen Hakametsässä, tuli hieno ottelu, joka ei kuitenkaan tunnelmaltaan noussut suurten pelien joukkoon. ”Hakametsän 4000 katsojaa luulivat kai olevansa hautajaisissa, siksi hiljaista oli”, kirjoitti Heikki Kymäläinen.
Suomen pelaajista Jorma Pilkevaara teki peräti 22 pistettä, Kari Liimo heitti 15 ja Pertti Laanti 10. Kari Liimoa kehuttiin mutta myös arvosteltiin ja erityisesti kiinnitettiin huomiota hänen fyysiseen kuntoonsa, jonka vuoksi ”heittopeli ei ole kulkenut niin hyvin kuin olisi voinut odottaa”. Moni ei varmaan tiennyt, että Kari Liimo pelasi Israelia vastaan lievän aivotärähdyksen vaivaamana. Hän oli saanut lauantaiaamun harjoituksissa Jorma Pilkevaaran tyylipuhtaan ”kärkkärin” suoraan takaraivoonsa, putosi polvilleen ja menetti tajuntansa - mutta pelasi siitä huolimatta.
Suomen lopullinen EM-sijoitus ratkesi pelissä tuttua vastusta, Romaniaa vastaan. Alkulohkossa Suomi oli voittanut Romanian 57-51 ja samaa tietenkin toivottiin myös kisojen viimeisenä päivänä. Kalevi Tuominen määräsi aloitusviisikkoon Vainion, Pilkevaaran, Karellin, Laannin ja Martti Liimon. Alun jälkeen ote siirtyi Romanialle, joka johtikin puoliajalla 41-33.
Toisella jaksolla Suomi kiri kapteeni Pilkevaaran johdolla, mutta se ei aivan riittänyt. Loppulukemat olivat 71-64 Romanialle.
Suomi oli siis lopulta vuoden 1967 EM-kisoissa kuudes ja samalla paras ”länsimaa”. Lehdissä puhuttiin Länsi-Euroopan mestaruudesta, sillä Euroopan mestaruuden vei Neuvostoliitto, hopeaa sai Tshekkoslovakia ja pronssia Puola. Bulgaria oli neljäs ja Romania viides. Suomen taakse jäivät mm. Israel, Italia, Espanja ja Kreikka.
Kisojen all-stars viisikkoon valittiin Espanjan Emiliano Rodrquez, Neuvostoliiton Anatoli Polivoda ja Modeskas Paulauskas, Puolan Mietcyslav Lopatka sekä Jorma Pilkevaara. ”Pilkku” on edelleen ainoa vastaavan kunnian saanut suomalainen miespelaaja.
EM-kisat olivat suomalaiselle koripalloperheelle iso ponnistus, hyvää suhdetoimintaa mutta myös pettymys. Yleisö ei löytänyt areenoille ennen kuin kotijoukkue oli voittanut muutaman pelin. Pari kertaa Jäähalli oli loppuunmyyty, mutta taas finaalipäivänä oli tilaa vaikka kuinka.
Kuudes sija oli kaikkien aikojen paras ja samalla hyvä viesti olympiakomitean tukipäätöksiä tekeville. ”Mielestäni joukkue teki parempaa työtä kuin etukäteen oli syytä odottaa. Siksi pelaajia ja valmentajia on syytä kiittää”, summasi Pentti Salmi 50 vuotta sitten.
Kymmenen vuotta vuoden 1967 EM-kisojen jälkeen pelattiin taas Helsingissä. Toukokuussa Helsingin messukeskuksessa oteltiin kiivas karsintaturnaus, jossa Suomi voitti kahdeksasta pelistä viisi ja varmisti kisapaikkansa EM-lopputurnaukseen, joka pelattiin syyskuussa Belgiassa. Kaikkiaan mestaruudesta kamppaili tuolloin 12 joukkuetta.
Nuo 1977 EM-karsintojen ottelut päättyivät seuraavasti:
14.5. Suomi – Itävalta 82-78
15.5 Suomi – Ranska 78-85
16.5 Suomi – Romania 69-68
17.5 Suomi – Turkki 68-57
18.5 Suomi – Kreikka 79-85
20.5 Suomi – Puola 96-94
21.5 Suomi – Hollanti 57-61
22.5 Suomi – Unkari 70-66
Belgian EM-lopputurnauksessa Suomi oli lopulta 10:s voitettuaan vain Ranskan 73-72.
Suomen veivät 1977 EM-kisoihin Heikki Kasko, Mikko Koskinen, Jarmo Laitinen, Risto Lignell, Klaus Mahlamäki, Raimo Mäntynen, Keijo Pitkänen, Anssi Rauramo, Erkki Saaristo, Kalevi Sarkalahti, Veli-Pekka Sirola, Tapio Sten, Heikki Taponen ja Antti Zitting – nykyinen koripalloliiton puheenjohtaja.
Suomi siis onnistui omissa turnauksissaan 50 ja 40 vuotta sitten. Se kai velvoittaa myös 2017.
Lue juttusarjan aiemmat osat:
Kymmenen vuotta vuoden 1967 EM-kisojen jälkeen pelattiin taas Helsingissä. Toukokuussa Helsingin messukeskuksessa oteltiin kiivas karsintaturnaus, jossa Suomi voitti kahdeksasta pelistä viisi ja varmisti kisapaikkansa EM-lopputurnaukseen, joka pelattiin syyskuussa Belgiassa. Kaikkiaan mestaruudesta kamppaili tuolloin 12 joukkuetta.
Suomi napsi tärkeitä päänahkoja 1967 kotikisojen alkulohkossa. Yllättävä käänne nähtiin pelissä Jugoslaviaa vastaan.
Suomi sai historiansa ensimmäiset koripallon EM-kisat pelimenestyksen ja hyvin suhteiden ansiosta.
Kari Liimo olisi poissa kokoonpanosta ja peli alkaisi tavallista aikaisemmin (15.30), jotta joukkueet ehtisivät Helsinkiin seuraamaan loppuottelua sekä osallistumaan päättäjäisiin.
Vuoden 1967 EM-kisoissa vain kahdelle lohkon parhaalle joukkueelle tarjottiin mahdollisuutta pelata mitaleista. Jugoslavialle kärsityn tappion jälkeen Suomen tilanne oli kahden tappion myötä tässä mielessä vaikea, muttei vielä mahdoton.
Siitä keskiviikosta 4.10.1967 tuli päivä, jota ei ole kaikilta osin mukava muistella. Katsomoväkivalta ja riehuminen olivat aika lailla uutta, eikä eturintamassa ole hyvä olla. Vaan kaikkeen Suomessakin pystytään, jos sikseen tulee. Mitä siis oikein tapahtui?
Lepopäivä oli vietetty ja vastassa 3.10.1967 Espanja, josta välipäivän lehtijutut kovin varoittivat. Kalevi Tuominen oli pohtinut, olisiko myös välipäivänä maanantaina kuitenkin pitänyt harjoitella, mutta pelaajat Pertti Laannin johdolla sanoivat menevänsä mieluummin vasta tiistaiaamuna herättelemään kroppaa.
Puola-tappio oli nollattu ja Suomi oli valmis uuteen haasteeseen. Neljännen pelin jälkeen olisi tarjolla lepopäivä, joten bensaa ei tarvitsisi säästää – vaikkei moiseen paljon mahdollisuuksia ollut aiemminkaan.
Peli päivässä, ei kuitenkaan sentään kaksi parhaassa, mutta kolmas peli kolmeen päivään joka tapauksessa, kun Suomen vastustajaksi lauantai-iltana asettui Puola.
Vuoden 1967 EM-kisojen toinen pelipäivä 29.9.1967 alkoi iloisissa tunnelmissa. Ankaraa kritiikkiä ennen kisoja suoltaneissa sanomalehdissä oltiin avausvoittoon tyytyväisiä, mutta jo toisessa tai viimeistään kolmannessa kappaleessa muistettiin mainita, että Hollanti oli Helsingin lohkon heikoin joukkue. Päivän vastus Romania olisi sen sijaan ihan muuta.
Vuoden 1967 EM-kisat saatiin järjestää oivalliseen aikaan, olihan takana hieno jakso: vuoden 1964 olympiakarsinnat kesäkuussa Genevessä, pääsy olympiakisoihin Tokioon ja hyvät pelit siellä, toki myös seuraavan vuoden EM-kisat.
Susijengin EM-taival sai päätöksensä Istanbulin yössä neljännesvälieriin, kun avausneljänneksellä tulikuumana heittänyt Italia karkasi 57-70 (29-48) -voittoon. Susijengi kiri italialaisten kahteenkymmeneen pisteeseen venyneen johdon kalkkiviivoilla vielä yhdeksään pisteeseen, mutta sen lähemmäksi Suomi ei yltänyt.
Suomen EM-alkulohko Helsingissä päättyi voitokkaasti kahden maan joukkueiden ja fanien ottaessa mittaa toisistaan Hartwall Arenalla. Sitkeä Islanti piinasi Susijengiä pitkään, kunnes päätösneljänneksellä Suomi veti ohitse 83-79 (42-40) -voittoon Sasu Salinin johdolla. Suomen EM-pelit jatkuvat viikonloppuna neljännesvälierissä Italiaa vastaan Istanbulissa.
Susijengi varmisti menolippunsa Istanbuliin EM-jatkosarjaan Hartwall Arenalla Suomen maajoukkuehistorian ennätysyleisön 12 327 katsojan edessä. Susijengi repi aikaisen johdon Petteri Koposen ilmiömäisellä pelillä Kreikasta, joka hiipi päätösneljänneksen aikana vielä neljän pisteen päähän, kunnes lopullisen niitin EM-kisojen kolmannelle voitolle 77-89 (33-45) löi ”Taikuri” Teemu Rannikko.
Susijengi tarjosi jälleen EM-kotikisoissa kuin käsikirjoitetun jännitysnäytelmän, jossa tunneskaalat aaltoilivat edestakaisin epätoivosta riemunkiljahduksiin. Susijengi oli jo sillassa loppuunmyydyssä Helsinki Areenassa Puolaa vastaan, mutta nousi ällistyttävästi kahdesti jatkoajalle ja lopulta voittoon 90-87 (36-32, 66-66, 78-78) kenraali Petteri Koposen ja superlupaus Lauri Markkasen johdolla.
Suomen EM-kotikisojen kiihkeä lauantai-ilta jäi palkinnotta Helsinki Areenalla 11 963 katsojan edessä. Ensimmäisellä puoliajalla kymmenen pisteen taakse ajautunut Susijengi äityi kotiyleisön ulvonnan ja Areenan perusteita rymistäneen kannustuksen myötä mielettömään kiriin, mutta kalkkiviivoilla Slovenia oli etevämpi voittaen 78-81 (42-52).
Susijengin EM-kotikisat Helsingissä alkoivat jymypaukulla, kun infernaaliseen kannustukseen äitynyt 12 167 -päinen 6. pelaaja huudatti Suomen ilmiömäiseen jatkoaikavoittoon tähtisikermä Ranskasta 84-86 (33-32, 72-72). Suomen sankarit olivat Jamar Wilson, joka nosti Susijengin voittoon viisi sekuntia ennen summeria ja Sasu Salin, joka onnistui häiritsemään Nando de Colon heittoyrityksen vajaaksi.
Suomen 16-vuotiaiden tyttöjen maajoukkue varmisti paikkansa B-divisioonan EM-kisojen kahdeksan parhaan joukkoon selättämällä Norjan selkeästi 23-58 (11-42). Suomen 16-vuotiaat pojat voittivat EM-kisojen viimeisessä ottelussaan Venäjän.
Suomen 16-vuotiaiden tyttöjen maajoukkue kärsi hyökkäysongelmista B-divisioonan EM-kisoissa, mutta onnistu kaikesta huolimatta kaatamaan Viron selkein numeroin 54-28 (34-14). Suomen 16-vuotiaiden poikien maajoukkue taas hävisi Saksalle EM-kisoissa.
Suomen 16-vuotiaiden poikien maajoukkue hävisi EM-kisoissa Italialle loppunumeroin 49-65 (19-35). Tappion vuoksi Suomi pelaa EM-kisojen sijoista 13.-16.