5.9.2016 Suomen Koripallomuseo aloittaa valtakunnallisen esinekeruun Opetus- ja kulttuuriministeriön hanketuella tarkoituksena tallentaa kokoelmiin suomalaista koripallokulttuuriperintöä tulevia sukupolviakin ajatellen. Koripallon alkuvuosikymmenten ja erityisesti menestysvuosikymmenen 1960-luvun esineluovuttajat ja muistotiedon omaavat alkavat kadota. Samalla katoaa merkittävä määrä esineistöä ja esineistöön/valokuviin liittyvää metadataa. Tämän kulttuuriperinnön tallentaminen on nyt ajankohtaista ja tärkeää.
Hankkeen tarkoituksena on kerätä esineistöä, valokuvia ja liikkuvaa kuvaa (esim. kaitafilmit) kokoelmiin erityisesti koripallon alkutaipaleilta Suomessa 1960-luvulle saakka. Näiden vuosikymmenten esineistöä on hävinnyt valtavasti ja vastaavasti esineisiin ja kuviin liittyvät ns. metadatatiedot (mikä esine on, missä käytetty, keitä on kuvassa, jne.) on kadonnut samalla.
Suomalaisen koripallohistorian säilymisen kannalta esineiden tallentaminen museokokoelmaan on tärkeää, jotta menneestä ajasta voidaan kertoa myös tuleville sukupolville autenttisten esineiden ja kuvien myötä. Museolla on käytössään esineiden pitkäaikaissäilytykseen soveltuvat tilat, joissa esine on suojassa mm. uv-säteilyltä ja ilman epäpuhtauksilta.
- 1960-luvulta ja sitä vanhemmat koripalloon liittyvät esineet kiinnostavat erityisesti.
- Harjoitusvälineet, peliasut, kengät, maskotit, valmennusesineet, toimitsijoihin liittyvät laitteet, tuomari ja komissaariesineet, peleihin liittyvät muistot (esim. liput, oheistuotteet), jne.
- Tärkeää olisi tallentaa myös erilaisia ilmiöitä ja aikakausia (esim. mainosten ja amerikkalaisten tulo, seurojen omat ilmiöt, persoonat, laji kehitysharppaukset, jne.).
- 1960-luvun ja sitä vanhemmat kuvat erityiskohteena.
- Kerättäisiin mielellään kokoelmia, ei pelkästään yksittäisiä kuvia.
- On mahdollista digitoida kuvat ja luovuttaa alkuperäisversiot takaisin.
- Kuvissa oltava kuvaaja tiedossa ja hänen lupa luovuttaa kuva kokoelmaan ja museokäyttöön (tekijänoikeus 50v kuvanottohetkestä).
- 1960-luvun ja sitä vanhemmat filmit erityiskohteena.
- Itsekuvatut (ei televisiotallenteet), esim. kaitafilmit.
- Voidaan mahdollisesti digitoida kokoelmaan ja palauttaa alkuperäinen versio takaisin.
- Kuten valokuvassa huomioitava tekijänoikeus.
Nyt on viimeisiä hetkiä kerätä lajin alkuvuosikymmenten tarina talteen! Aineistoja käytetään myös hyödyksi museon näyttelyitä tehtäessä.
Ota yhteyttä, jos haluat luovuttaa esineistöä tai haluat tietää hankkeesta lisää.
Tällä viikolla alkaa Koripallomuseon huipputärkeä "Kohtaamisia"-hanke, jossa Opetus- ja kulttuuriministeriön tuella vahvennetaan pahimmassa drop out-iässä olevien lasten/nuorten laji-/seuratietoutta ja -juuria.
Suomen Koripallomuseo avaa näyttelyn Helsinkiin, Malmille, tiistaina 23.8. kello 10.00. Näyttelyssä esitellään suomalaisen koripalloilun Hall of Fame, maajoukkueiden historiaa, fanikulttuuria ja kolme vuosittain vaihtuvaa pääkaupunkilaisseuraa. Ensimmäisenä kautena kolme seuraa ovat: HNMKY, Honka ja MaSu.
Suomen Koripallomuseo on saanut Opetus- ja kulttuuriministeriöstä tuen hakemalleen hankkeelle, jonka avulla on tarkoitus mm. pyrkiä vaikuttamaan drop out-ilmiön vähentymiseen seuroissa. Hankkeen on tarkoitus kestää 2016-2017.
Suomen Koripalloliitolla on kevätliittokokouksen päättämä määrä alueita, joiden toimintaa ohjaa kunkin alueen aluekokous, johon on osallistumisoikeus kaikilla kyseisellä alueella toimivilla seuroilla. Alueet toimivat liiton alueellisina rekisteröimättöminä yhteistyöeliminä.
19-vuotiaiden tyttöjen ja poikien SM-karsintojen sekä 16-vuotiaiden valtakunnallisen I divisioonan karsinnan lohkot on tehty rankingien mukaisesti ja lohkoille on arvottu järjestäjät. Samalla on vahvistettu 15-vuotiaiden Robert Petersen Cupin sekä 17-vuotiaiden valtakunnallisten I divisioonien pelaamistavat.
Kevätkauden sarjailmoittautumiset alueen sarjoihin on avattu eLSA-sarjanhallintajärjestelmässä. Ilmoittautuminen kevätsarjaan on mahdollista 3.12.2023 asti. Vain kokonaan uudet joukkueet ilmoittautuvat järjestelmän kautta, sarjaa vaihtavat joukkueet ilmoittavat sarjavaihdoksesta sarjan järjestäjälle.
Kaudella 2023-24 Koripalloliiton sarjanhallinnan käyttöliittymiä on edelleen olemassa kaksi; tilastointia vaativat sarjat hallinnoidaan vanhemmassa FIBA Organizer -sarjanhallintaympäristössä. Kaikki muut sarjat hallinnoidaan jo tutuksi tulleessa eLSA-sarjanhallintajärjestelmässä.
Kevätkauden sarjailmoittautumiset on avattu eLSA-sarjanhallintajärjestelmässä, joka on käyttöliittymältään sama kuin eSCO-pöytäkirjasovellus. Järjestelmät helpottavat joukkueen yhteyshenkilön kauden aikaista otteluiden hallintaa. Ilmoittautuminen kevätsarjaan on mahdollista 4.12.2022 asti.
Kaudella 2022–23 Koripalloliiton sarjanhallinnan käyttöliittymiä on olemassa kaksi. Tilastointia vaativat sarjat hallinnoidaan edelleen tutussa FIBA Organizer -sarjanhallintaympäristössä. Kaikki muut sarjat siirtyvät uuteen sarjanhallintajärjestelmään, jonka käyttöliittymä seura-, joukkue- ja erotuomarikäyttäjille näkyy eLSA-nimisenä palveluna.
Alueelliset viranomiset ovat tehneet tai ovat tekemässä rajoituspäätöksiä, jotka vaikuttavat Suomen Koripalloliiton alaisten sarjojen otteluiden järjestämiseen. Näitä päätöksiä ovat tartuntatautilain 58 g mukaisesti joukkueurheiluun, ryhmäliikuntaan, kontaktilajien harrastamiseen ja muuhun vastaavaan urheiluun tai liikuntaan käytettävien sisätilojen sekä kuntosalien ja muiden vastaavien sisäliikuntatilojen sulkeminen viranomaisen määräämäksi ajaksi. Suljettavaksi määrättyjä tiloja voi kuitenkin käyttää vuonna 2004 syntyneiden ja sitä nuorempien lasten ja nuorten ohjattuun harrastustoimintaan sekä ammattiurheiluun.