29.9.2017 Vuoden 1967 EM-kisojen toinen pelipäivä 29.9.1967 alkoi iloisissa tunnelmissa. Ankaraa kritiikkiä ennen kisoja suoltaneissa sanomalehdissä oltiin avausvoittoon tyytyväisiä, mutta jo toisessa tai viimeistään kolmannessa kappaleessa muistettiin mainita, että Hollanti oli Helsingin lohkon heikoin joukkue. Päivän vastus Romania olisi sen sijaan ihan muuta.
Joukkueen teippaaja Matti Turpeinen oli hankkinut ammattiosaamista Amerikasta saakka.
Avausottelussaan Espanjan 88-85 voittanut Romania oli selkeä ennakkosuosikki. Yleisesti lehdissä toivottiin perjantai-illan huumaa ja sellaista myös koettiin, kun Suomi voitti Romanian 57-51 (35-28) johdettuaan peliä kaiken aikaa!
Avausvoiton ansioista oli jäähalliin nyt saapunut jo yli 5000 katsojaa, jolle lehdistö antoi kiitoksen. ”Yleisön kannustus toi puolustukseen sellaista ryhtiä, ettei Romanian nopea peli missään vaiheessa onnistunut. ”
Kari Liimo heitti Romaniaa vastaan 16 pistettä, Pertti Laanti 10 ja Jorma Pilkevaara seitsemän. Kehuja saivat käytännössä kaikki, mutta erityisesti Lars Karellin ja Teijo Finnemanin ”raivokas puolustus” noteerattiin. Karell piti Romanian pelätyn Albun pois pahanteosta ja tälle kirjattiin vain kaksi pistettä. ”Jos Suomi jatkaa samaan malliin, on se mitaliehdokas”, arvioi Romanian valmentaja Popescu.
Pelin jälkeen Suomen pukukopissa vallitsi ”Geneven tunnelma” kun pelaajat niin rajusti halailivat toisiaan – jopa niin rajusti, että pukuhuoneen kattoon tuli jälkiä kun pitkien miesten päät siihen kolisivat.
Kalevi Tuominen sanoi, että pelin ratkaisi ”anna ja mene” - nopeasti kohti vastustajan koria, syöttö eteenpäin ja kovaa korin alle. Tuominen menetti pelissä miltei äänensä, kun karjui koko 40 minuuttia ohjeita. ”Paras maaottelumme kautta aikojen”, arvioi Kallu hikisenä taiston tauottua.
Hauskaa oli se asiantuntemus, jolla skribentit arvioivat pelin oikeudenjakajia: ”Ottelun tuomitsivat Hollannin Weber ja Neuvostoliiton Afanasjev, jotka onnistuivat tehtävässään tyydyttävästi.” Toki tuomarit puhuttivat muutenkin, vertasipa tshekkien huoltaja heitä jopa ranskalaisiin perunoihin: päältä kirkkaita ja kovia mutta sisältä pehmeitä. Meiltähän tämä käy!
Kaksi peliä oli takana ja Suomella kaksi voittoa. Fyysinen rasitus ja pikkuvammat kiusasivat mutta onneksi joukkueen vaihtopenkillä hääri voimistelunopettaja, teippauksen uranuurtaja (Matti) ”Tape-Turpeinen”. Hän osasi teipata pelaajat ennen jokaista tuimaa taistoa Amerikasta hankkimallaan ammattitaidolla. Oli ollut jo 1960-luvun alussa HKT:n mukana.
”Opin teippauksen taidon Ohion yliopistossa, jossa olin Asla-stipendiaattina vuonna 1960. Koulun professorien joukossa oli eräs ihan tavallinen Mr. Early Biggs mutta hän olikin sitten mato miehekseen, mitä teippaukseen tuli. Amerikasta tultuani tarjosin vapaaehtoisesti palveluksiani kaikille liitoille, mutta en kelvannut kenellekään. Vasta Moskovan EM-kisojen (1965) jälkeen otti Kalevi Tuominen minuun yhteyttä kuultuaan, että olin hoitanut Liimon veljesten jalat kuntoon.”
Sittemmin Matti Turpeinen kuului yhtä lailla myös jalkapallomaajoukkueen vakiokalustoon. Vuoden 1967 EM-joukkueen koripalloilijat nostavat hänet kiitollisuudella esiin vielä 50 vuotta tapahtuman jälkeen.
Matti Turpeista kuvattiin aikajonglööriksi, koska ehtii leipätyönsä - Meilahden yhteiskoulun voimistelunopettaja - lisäksi valmentaa huippu-uimareita kuten Marju Tillyä ja Ulla Patrikkaa. Lisäksi hän oli uimahyppääjien fysiikkavalmentaja ja myöhemmin myös lajin TV-kommentaattori.
Kaksi peliä, kaksi voittoa ja edessä jo seuraavana päivänä ottelu Puolaa vastaan. Pertti Laanti uskoi omiinsa: ”Leipäähän sekin syövät, teemme heistäkin selvää jälkeä, ainakin sillä mielellä lähdemme areenalle.”
Lue myös:
Kari Liimo olisi poissa kokoonpanosta ja peli alkaisi tavallista aikaisemmin (15.30), jotta joukkueet ehtisivät Helsinkiin seuraamaan loppuottelua sekä osallistumaan päättäjäisiin.
Lepopäivä oli vietetty ja vastassa 3.10.1967 Espanja, josta välipäivän lehtijutut kovin varoittivat. Kalevi Tuominen oli pohtinut, olisiko myös välipäivänä maanantaina kuitenkin pitänyt harjoitella, mutta pelaajat Pertti Laannin johdolla sanoivat menevänsä mieluummin vasta tiistaiaamuna herättelemään kroppaa.
Puola-tappio oli nollattu ja Suomi oli valmis uuteen haasteeseen. Neljännen pelin jälkeen olisi tarjolla lepopäivä, joten bensaa ei tarvitsisi säästää – vaikkei moiseen paljon mahdollisuuksia ollut aiemminkaan.
Suomi sai historiansa ensimmäiset koripallon EM-kisat pelimenestyksen ja hyvin suhteiden ansiosta.
Naisten maajoukkue viettää juhlavuotta, kun ensimmäisestä maaottelusta tuli kesällä kuluneeksi 70 vuotta. Nyt on aika kerätä ihmiset tärkeän asian äärelle, kun Koripallomuseo järjestää naiskorisseminaarin. Seminaarin jälkeen käynnistyy Susiladiesin EM-karsintaottelu Liettuaa vastaan.
Susijengin EM-puolivälierissä kukistanut Espanja seppelöitiin Euroopan mestarina myöhään sunnuntai-iltana, kun joukkue päihitti EM-finaalissa Ranskan 88–76 (47–37). Pronssiottelussa Saksa nujersi Puolan, joka jäi puolestaan alkulohkossa Susijengin jalkoihin. Susijengi sijoittui EM-kisoissa lopulta seitsemänneksi, joka on kaikkien aikojen toiseksi korkein suomalaissijoitus.
Suomen, Kyproksen ja Latvian kumppani vuoden 2025 koripallon EM-kisojen neljäntenä isäntämaana on valittu. FIBA Euroopan hallitus vahvisti lauantaina, että kisojen neljännen alkulohkon isäntämaaksi on nimetty Puola, jonka maajoukkue pelaa paraikaa EM-mitalipeleissä ensimmäistä kertaa 51 vuoteen.
Lauri Markkasen paluu maajoukkuepaitaan, Shawn Huffin ja Petteri Koposen viimeinen susikesä, Miro Littlen debyytti. Lassi Tuovin paikka uutena päävalmentajana. Neljä perättäistä MM-karsintavoittoa, ikimuistoinen EM-alkulohko Prahassa ja riemukas neljännesvälierävoitto Berliinissä. Elä ikimuistoinen susikesä 2022 kuvin, tekstein ja videopätkin uudelleen!
Vuoden 2022 EM-kisat huipentuvat tulevana viikonloppuna, kun Saksa, Ranska, Espanja ja yllätysjoukkue Puola jakavat himoitut EM-mitalit keskenään. Suomi-koriksen historiaa puolivälieräpaikallaan tehnyt Susijengi sai tuoreen päävalmentajansa Lassi Tuovin mukaan merkittävää pääomaa pitkästä, yhtenäisestä ja monivaiheisesta maajoukkuekesästä.
Susijengin paikka miesten koripallohistorian ensimmäisissä EM-mitalipeleissä oli omissa käsissä. Susijengi vei tiistain puolivälierän avauspuoliskolla Espanjaa mielin määrin, mutta joutui toisella puoliskolla myöntämään Hernangomezin veljesten johtaman ja puolustuksensa intensiteettiä parantaneen Espanjan paremmakseen 100–90 (43–52).
Susijengi ja Espanja ovat historian saatossa kohdanneet miesten maaotteluissa 17 kertaa, joista kaksi ottelua on päättynyt suomalaisvoittoon – viimeksi Helsingin EM-kotikisoissa 1967. Nykyjengiläisillä on jäänyt ennen kaikkea mieleen EM-jatkosarjakohtaaminen Ljubljanassa 2013 sekä 20-vuotiaiden miesten vuoden 2016 EM-kisojen jatkoaikavoitto Helsingissä.
Kolme vuotta sitten pelatuissa Kiinan MM-kisoissa maailmanmestaruutta juhlinut Espanja saapuu tiistain puolivälierässä Susijengiä vastaan miehistöllä, joka on nuorentunut ja uudistunut sitten edellisten arvokisojen, mutta pelaa espanjalaisen koripallokoulukunnan hyveiden mukaan: älykkäästi, tehokkaasti ja joukkueella.
Uransa ensimmäisiä EM-kisoja pelaava Tampereen Pyrinnön kasvatti Miro Little, 18, nousi neljännesvälierävoitossa Kroatiaa vastaan esille juuri silloin, kun häntä tarvittiin eniten. Little hyökkäsi rohkeasti korille, puolusti Kroatian pelinrakentajia antaumuksella ja tyylitteli turnauksen parhaan ottelunsa tilanteessa, jossa tehtiin suomalaista koripallohistoriaa.
Jos Kroatia todellakin taktikoi Susijengin EM-neljännesvälierävastustajakseen, olisi sen kannattanut miettiä kahdesti. Lauri Markkanen rynni tauluun 43 pistettä, Sasu Salin ja Edon Maxhuni löysivät heittoranteensa ja roolipelaajat Henri Kantosesta Miro Littleen näyttivät parastaan, kun Susijengi eteni historiallisesti Euroopan kahdeksan parhaan joukkoon!
Viisi vuotta kestänyt odotus on ohi ja Susijengillä on jälleen edessään EM-kisojen neljännesvälieräkoitos. Vastaansa Berliinin Mercedes-Benz Arenalla käytävässä neljännesvälieräottelussaan Susijengi saa Kroatian. Tuore päävalmentaja Lassi Tuovi näkee iltapäivän koitoksen sekä tunnustuksena että välietappina.
Keittiöpsykologian lyhyelläkin oppimäärällä on selvää, että Kroatia saapuu sunnuntain neljännesvälierään latautuneena. Susijengi on kaatanut Kroatian alle vuoden sisään niin koti- kuin vieraskentälläkin. Kolmella erinomaisella kansainvälisellä pelaajalla vahvistunut Kroatia on ollut EM-kisoissa vakuuttava ja on taatusti vaarallinen, jos saa pelata omaa peliään.
Prahan EM-alkulohko on mennyttä päivää ja kuusitoista jäljellä olevaa EM-kisajoukkuetta kotiutuneet Berliiniin, missä ratkotaan koripallon vuoden 2022 Euroopan mestaruus. Nuoresta lupauksesta Susijengin luottopelaajaksi varttunut Elias Valtonen, 23, kertoo nauttineensa joka ainoasta hetkestä arvokisanäyttämöllä ja uskoo Susijengin tekevän sunnuntaina historiaa.
Kun vuoden 2022 EM-kisojen alkulohkon kaikki viisi ottelua on pelattu, on Susijengin Lauri Markkanen jättänyt jäljensä kisojen tilastoihin nousemalla kärkikahinoihin niin piste- kuin vapaaheittotarkkuustilastoissa. Koko joukkueen tasolla Susijengi on EM-kisojen tarkin vapaaheittäjä sekä kolmanneksi tarkin kolmen pisteen heittäjä.
Torstai-iltana Berliiniin saapuneen Susijengin vastustaja sunnuntain EM-neljännesvälierässä on selvinnyt. Prahan D-lohkon toiseksi sijoittunut Susijengi saa vastaansa Milanossa pelatun C-lohkon kolmanneksi sijoittuneen Kroatian. Joukkueet kohtaavat Berliinin Mercedes-Benz Arenalla sunnuntaina.
Susijengin aika Prahassa sai voitokkaan päätöksen torstai-iltapäivänä, kun lohkojumbo Hollanti kaatui O2 Arenalla pistein 88–67 (48–31). Susijengi dominoi kenttätapahtumia joukkuepuolustuksellaan ja kolmen pisteen heittopelillään ja piti huolen siitä, etteivät oranssipaitojen korisepät saaneet tilaisuutta syttyä liekkeihin.