29.9.2017 Vuoden 1967 EM-kisojen toinen pelipäivä 29.9.1967 alkoi iloisissa tunnelmissa. Ankaraa kritiikkiä ennen kisoja suoltaneissa sanomalehdissä oltiin avausvoittoon tyytyväisiä, mutta jo toisessa tai viimeistään kolmannessa kappaleessa muistettiin mainita, että Hollanti oli Helsingin lohkon heikoin joukkue. Päivän vastus Romania olisi sen sijaan ihan muuta.
Joukkueen teippaaja Matti Turpeinen oli hankkinut ammattiosaamista Amerikasta saakka.
Avausottelussaan Espanjan 88-85 voittanut Romania oli selkeä ennakkosuosikki. Yleisesti lehdissä toivottiin perjantai-illan huumaa ja sellaista myös koettiin, kun Suomi voitti Romanian 57-51 (35-28) johdettuaan peliä kaiken aikaa!
Avausvoiton ansioista oli jäähalliin nyt saapunut jo yli 5000 katsojaa, jolle lehdistö antoi kiitoksen. ”Yleisön kannustus toi puolustukseen sellaista ryhtiä, ettei Romanian nopea peli missään vaiheessa onnistunut. ”
Kari Liimo heitti Romaniaa vastaan 16 pistettä, Pertti Laanti 10 ja Jorma Pilkevaara seitsemän. Kehuja saivat käytännössä kaikki, mutta erityisesti Lars Karellin ja Teijo Finnemanin ”raivokas puolustus” noteerattiin. Karell piti Romanian pelätyn Albun pois pahanteosta ja tälle kirjattiin vain kaksi pistettä. ”Jos Suomi jatkaa samaan malliin, on se mitaliehdokas”, arvioi Romanian valmentaja Popescu.
Pelin jälkeen Suomen pukukopissa vallitsi ”Geneven tunnelma” kun pelaajat niin rajusti halailivat toisiaan – jopa niin rajusti, että pukuhuoneen kattoon tuli jälkiä kun pitkien miesten päät siihen kolisivat.
Kalevi Tuominen sanoi, että pelin ratkaisi ”anna ja mene” - nopeasti kohti vastustajan koria, syöttö eteenpäin ja kovaa korin alle. Tuominen menetti pelissä miltei äänensä, kun karjui koko 40 minuuttia ohjeita. ”Paras maaottelumme kautta aikojen”, arvioi Kallu hikisenä taiston tauottua.
Hauskaa oli se asiantuntemus, jolla skribentit arvioivat pelin oikeudenjakajia: ”Ottelun tuomitsivat Hollannin Weber ja Neuvostoliiton Afanasjev, jotka onnistuivat tehtävässään tyydyttävästi.” Toki tuomarit puhuttivat muutenkin, vertasipa tshekkien huoltaja heitä jopa ranskalaisiin perunoihin: päältä kirkkaita ja kovia mutta sisältä pehmeitä. Meiltähän tämä käy!
Kaksi peliä oli takana ja Suomella kaksi voittoa. Fyysinen rasitus ja pikkuvammat kiusasivat mutta onneksi joukkueen vaihtopenkillä hääri voimistelunopettaja, teippauksen uranuurtaja (Matti) ”Tape-Turpeinen”. Hän osasi teipata pelaajat ennen jokaista tuimaa taistoa Amerikasta hankkimallaan ammattitaidolla. Oli ollut jo 1960-luvun alussa HKT:n mukana.
”Opin teippauksen taidon Ohion yliopistossa, jossa olin Asla-stipendiaattina vuonna 1960. Koulun professorien joukossa oli eräs ihan tavallinen Mr. Early Biggs mutta hän olikin sitten mato miehekseen, mitä teippaukseen tuli. Amerikasta tultuani tarjosin vapaaehtoisesti palveluksiani kaikille liitoille, mutta en kelvannut kenellekään. Vasta Moskovan EM-kisojen (1965) jälkeen otti Kalevi Tuominen minuun yhteyttä kuultuaan, että olin hoitanut Liimon veljesten jalat kuntoon.”
Sittemmin Matti Turpeinen kuului yhtä lailla myös jalkapallomaajoukkueen vakiokalustoon. Vuoden 1967 EM-joukkueen koripalloilijat nostavat hänet kiitollisuudella esiin vielä 50 vuotta tapahtuman jälkeen.
Matti Turpeista kuvattiin aikajonglööriksi, koska ehtii leipätyönsä - Meilahden yhteiskoulun voimistelunopettaja - lisäksi valmentaa huippu-uimareita kuten Marju Tillyä ja Ulla Patrikkaa. Lisäksi hän oli uimahyppääjien fysiikkavalmentaja ja myöhemmin myös lajin TV-kommentaattori.
Kaksi peliä, kaksi voittoa ja edessä jo seuraavana päivänä ottelu Puolaa vastaan. Pertti Laanti uskoi omiinsa: ”Leipäähän sekin syövät, teemme heistäkin selvää jälkeä, ainakin sillä mielellä lähdemme areenalle.”
Lue myös:
Kari Liimo olisi poissa kokoonpanosta ja peli alkaisi tavallista aikaisemmin (15.30), jotta joukkueet ehtisivät Helsinkiin seuraamaan loppuottelua sekä osallistumaan päättäjäisiin.
Lepopäivä oli vietetty ja vastassa 3.10.1967 Espanja, josta välipäivän lehtijutut kovin varoittivat. Kalevi Tuominen oli pohtinut, olisiko myös välipäivänä maanantaina kuitenkin pitänyt harjoitella, mutta pelaajat Pertti Laannin johdolla sanoivat menevänsä mieluummin vasta tiistaiaamuna herättelemään kroppaa.
Puola-tappio oli nollattu ja Suomi oli valmis uuteen haasteeseen. Neljännen pelin jälkeen olisi tarjolla lepopäivä, joten bensaa ei tarvitsisi säästää – vaikkei moiseen paljon mahdollisuuksia ollut aiemminkaan.
Suomi sai historiansa ensimmäiset koripallon EM-kisat pelimenestyksen ja hyvin suhteiden ansiosta.
Kansainvälinen koripalloliitto FIBA on vahvistanut vuoden 2022 EM-kisojen pelipäivät. Tulevat kisat käynnistyvät Susijengin osalta Prahassa vajaan 16 kuukauden kuluttua, perjantaina 2. syyskuuta, Israel-kohtaamisella. Susijengi pelaa seitsemään päivään viisi ottelua ja huipentaa alkulohkonsa Hollantia vastaan.
Susijengin EM-kisaputki jatkuu syyskuussa 2022 Tshekin pääkaupungissa Prahassa, joka isännöi ensi vuoden EM-kisojen alkulohko D:ta. Suurta määrää sinivalkoisia faneja tuekseen odottava Susijengi kohtaa Prahassa Puolan, Israelin, Hollannin sekä suursuosikki Serbian ja isäntämaa Tshekin.
Kansainvälinen koripalloliitto FIBA järjestää huomenna torstaina 29.4. EM-arvontatilaisuuden, jossa selviävät Susijengin vuoden 2022 EM-alkulohkokaupunki kuin alkulohkon vastustajatkin. Suora lähetys Berliinissä järjestettävästä tilaisuudesta käynnistyy klo 14 Suomen aikaa.
Kansainvälinen koripalloliitto FIBA on julkaissut vuoden 2022 EM-kisojen alkulohkojen arvontakorit. Helmikuun EM-karsintaikkunassa molemmat ottelunsa voittanut Susijengi sijoitettiin samaan arvontakoriin EM-kisaisäntien Saksan ja Georgian kanssa, mikä tarkoittaa, että Susijengi faneineen matkustaa ensi vuonna Prahan tai Milanon EM-kisanäyttämölle.
Koripalloilija hae mukaan saamaan tukea opiskeluun, työelämään tai koripallouraan. Tutustu myös tapahtumatarjontaan, jossa kerrotaan mm. ulkomaille lähtömahdollisuuksista.
Historiallisen ensimmäisen alumnivuoden kunniaksi aloitettiin perinne palkita kiertopalkinnolla alumnitoimintaa edistäneitä henkilöitä. Vuoden 2020 korisalumnit ovat Pirta Mikkola ja Mikko Simon.
Koripallomuseoyhdistyksen hallinnoima suomalaisen koripalloilun Hall of Fame täydentyy kymmenellä uudella lajilegendalla, jotka poikkeusolosuhteiden takia julkaistiin poikkeuksellisesti Ylen suorassa TV-lähetyksessä Susijengin ja Serbian välisessä ottelussa.
Get Back in the Game! Koripalloyhteisön alumni-verkosto tuo uusilla ohjelmilla lajia rakastavat takaisin koripallon pariin.
Koko korisperheen kotibileissä tarjolla haastatteluja, korisviihdettä, tietovisailuja ja kuulumisia Susijengin pelaajilta.
Maajoukkuekapteeni Shawn Huff, sekä lajilegendat Heli Toikka ja Pertti Laanti, avaavat toiminnan taustoja.
Koripallomuseoyhdistyksen hallinnoima suomalaisen koripalloilun Hall of Fame täydentyy kahdeksalla uudella lajilegendalla, jotka julkistettiin Koripalloliiton 80-vuotisjuhlaturnauksessa pelatussa Suomi-Venäjä-ottelussa.
Tulevana lauantaina on Helsingissä tarjolla Koripalloliiton 80-vuotisjuhlavuoden merkeissä monipuolinen lajikulttuuria esittelevä ohjelma kaikenikäiselle korisväelle. Pääosin ohjelma on ilmaista sisältäen mm. virtuaalikoripalloa, luentoja, ystävien tapaamista, juhlajulistenäyttelyn ja huipennukseksi Arvoseminaarin.
Suomen Koripalloliitto järjestää yhteistyössä Suomen Koripallomuseon kanssa Arvokas iltapäivä -seminaarin lauantaina 17.8. Tapahtuman tuotto menee Koripallomuseon työhön sekä We deliver -rahastoon, jonka avulla tuetaan vähävaraisten perheiden koripalloharrastusta.
Tiistaina oli historiallinen tapahtuma koripallossa ja kenties suomalaisessa urheilussa, kun korisalumnit ja -nuoret kohtasivat ensimmäistä kertaa. Tällä viikolla on myös avattu verkkoalusta, jossa nuorten avuntarve ja alumnien osaaminen/auttamishalu voivat kohdata.
Tiistaina 26.3. järjestetään Helsingissä "noin" A-junioreille (16-22v) seurarajat ylittävä tapahtuma, jossa on infoa opiskeluihin, mahdollisuuksiin työhön tai pelaamiseen ulkomailla, kesätöihin, pätkätöihin ja moniin eri alumnien osaamisalueisiin liittyen. Myös kaikki korisalumnitoiminnasta kiinnostuneet - tervetuloa mukaan!
Koripalloliitto viettää alkaneena vuonna 80-vuotisjuhlaansa. Koripallomuseo on aktiivisesti mukana juhlavuodessa, johon kuuluu valtakunnallisen julistenäyttelyn toteuttaminen.