3.10.2017 07:30 Lepopäivä oli vietetty ja vastassa 3.10.1967 Espanja, josta välipäivän lehtijutut kovin varoittivat. Kalevi Tuominen oli pohtinut, olisiko myös välipäivänä maanantaina kuitenkin pitänyt harjoitella, mutta pelaajat Pertti Laannin johdolla sanoivat menevänsä mieluummin vasta tiistaiaamuna herättelemään kroppaa.
Ville Vainio pysäyttämässä Espanjan 177-senttistä Francisco Buscatoa.
Kisojen välipäivänä rentouduttiin Yrjänkadun uimahallissa seuraavan päivän Espanja-ottelua odotellen.
Maanantaina oli käyty uimassa, saunassa, illallisella ja elokuvissa. Yrjönkadun uimahallia emännöi Kari ja Martti Liimon äiti, joka näin sai pojat kuin kotiin.
Jorma Pilkevaara joutui tekemään ylimääräisen ”voimaharjoituksen”: Skootterista loppui polttoaine, ja Pilkku joutui työntämään sitä muutaman kilometrin kun ei halunnut jättää kulkuvälinettään tien poskeen. Osa pelaajista vieraili työpaikallaan, jokunen koulussa. Ihan jouten ei oikein osattu olla.
Sarjajärjestelmä, jossa kaksi lohkon parasta pääsi pelaamaan mitaleista, kaksi seuraavaa sijoista 5-8, edelleen kaksi seuraavaa sijoista 9-12 ja vielä kaksi sijoista 13-16, puhutti paljon. Suomi voisi yhtä hyvin päästä mitalipeleihin tai joutua jumbolohkoon – sen verran tasaista oli.
Huolta ennen peliä tuntui aiheuttavan erityisesti espanjalaisten nopeus ja kimmoisuus. Yleisesti ihmeteltiin miten vain 177-senttinen takamies Francesco Buscato kykeni tiputtamaan pallon koriin - siis donkkaamaan. Myös nimet ”Härkä” Martinez ja Rodriquez mainittiin monessa ennakkojutussa pelottaviksi pistenikkareiksi. Espanja oli ennen peliä lohkon jumbo ja ilman voittoa. ”Paha merkki, ei psykologisesti hyvä juttu”, pohdiskeli Kalevi Tuominen.
Peli alkoi ja Espanja johti hetkessä 8-0 mutta Suomi ei lannistunut ja Ville Vainion tultua kentälle paranivat otteet, niinpä Suomi johti puoliajalla 41-36. Toisella puoliskolla Suomi johti pitkään mutta kun jakso oli loppupuolella olikin Espanja siirtynyt 60-59 johtoon. Silloin astui kentälle ”joku Lars Karell” ja hetkessä tilanne oli 67-60.
”Leka” heitti puolessatoista minuutissa 10 pistettä ja ratkaisi ottelun Suomelle. Hänen valintaansa joukkueeseen oli kritisoitu mutta ”nyt monet teknilliset puutteet on helppo unohtaa”, kaunistelivat kirjoittajat arvioitaan. Ja tosiaan, se lopputulos: Suomi voitti 76-69.
Jäähalli oli saatu viidenteen otteluun jo täyteen ja katsomossa mölysi noin 10 000 katsojaa ja ”sen verran jäi vielä uloskin”, naurahti Pop-Petteriksi popcorn-liiketoimiensa vuoksi ristitty Robert Petersen. Virallinen maksaneiden luku oli lopulta 7743, mikä oli suomalaisen koripallo-ottelun ennätys. Eikä Petteri ollut ihan väärässä – pääsyliput loppuivat kesken.
Kari Liimo heitti Espanjaa vastaan 17 pistettä, Ville Vainio 15, Pertti Laanti 14 ja Martti Liimo sekä Lars Karell 10 mieheen. Emiliano Rodriquez oli kuitenkin kentän korikunkku 22 pisteellään.
Voitto Espanjasta takasi Suomelle kaikkien aikojen parhaan EM-kisasijoituksen, koska se varmisti että Suomi pelaisi varmasti ainakin sijoista 5-8. Siihen ei joukkue halunnut tyytyä vaan valmennusjohto lähti suunnittelemaan juonia Jugoslavian kaatamiseksi. ”En osaa sanoa miten, mutta kyllähän te jo muutenkin olette saaneet lehtenne täyteen koripallosta”, iloitsi Kallu Tuominen. Espanjan huoltaja tuli lehdistötilaisuuteen myöhässä, pyysi anteeksi ja sanoi tarvinneensa rauhoittavan pillerin. ”Koko Suomen joukkue teki kovasti töitä.” Lyhyestä virsi kaunis!
Katso myös mm.:
Kari Liimo olisi poissa kokoonpanosta ja peli alkaisi tavallista aikaisemmin (15.30), jotta joukkueet ehtisivät Helsinkiin seuraamaan loppuottelua sekä osallistumaan päättäjäisiin.
Puola-tappio oli nollattu ja Suomi oli valmis uuteen haasteeseen. Neljännen pelin jälkeen olisi tarjolla lepopäivä, joten bensaa ei tarvitsisi säästää – vaikkei moiseen paljon mahdollisuuksia ollut aiemminkaan.
Vuoden 1967 EM-kisojen toinen pelipäivä 29.9.1967 alkoi iloisissa tunnelmissa. Ankaraa kritiikkiä ennen kisoja suoltaneissa sanomalehdissä oltiin avausvoittoon tyytyväisiä, mutta jo toisessa tai viimeistään kolmannessa kappaleessa muistettiin mainita, että Hollanti oli Helsingin lohkon heikoin joukkue. Päivän vastus Romania olisi sen sijaan ihan muuta.
Suomi sai historiansa ensimmäiset koripallon EM-kisat pelimenestyksen ja hyvin suhteiden ansiosta.
Susijengin EM-puolivälierissä kukistanut Espanja seppelöitiin Euroopan mestarina myöhään sunnuntai-iltana, kun joukkue päihitti EM-finaalissa Ranskan 88–76 (47–37). Pronssiottelussa Saksa nujersi Puolan, joka jäi puolestaan alkulohkossa Susijengin jalkoihin. Susijengi sijoittui EM-kisoissa lopulta seitsemänneksi, joka on kaikkien aikojen toiseksi korkein suomalaissijoitus.
Suomen, Kyproksen ja Latvian kumppani vuoden 2025 koripallon EM-kisojen neljäntenä isäntämaana on valittu. FIBA Euroopan hallitus vahvisti lauantaina, että kisojen neljännen alkulohkon isäntämaaksi on nimetty Puola, jonka maajoukkue pelaa paraikaa EM-mitalipeleissä ensimmäistä kertaa 51 vuoteen.
Lauri Markkasen paluu maajoukkuepaitaan, Shawn Huffin ja Petteri Koposen viimeinen susikesä, Miro Littlen debyytti. Lassi Tuovin paikka uutena päävalmentajana. Neljä perättäistä MM-karsintavoittoa, ikimuistoinen EM-alkulohko Prahassa ja riemukas neljännesvälierävoitto Berliinissä. Elä ikimuistoinen susikesä 2022 kuvin, tekstein ja videopätkin uudelleen!
Vuoden 2022 EM-kisat huipentuvat tulevana viikonloppuna, kun Saksa, Ranska, Espanja ja yllätysjoukkue Puola jakavat himoitut EM-mitalit keskenään. Suomi-koriksen historiaa puolivälieräpaikallaan tehnyt Susijengi sai tuoreen päävalmentajansa Lassi Tuovin mukaan merkittävää pääomaa pitkästä, yhtenäisestä ja monivaiheisesta maajoukkuekesästä.
Susijengin paikka miesten koripallohistorian ensimmäisissä EM-mitalipeleissä oli omissa käsissä. Susijengi vei tiistain puolivälierän avauspuoliskolla Espanjaa mielin määrin, mutta joutui toisella puoliskolla myöntämään Hernangomezin veljesten johtaman ja puolustuksensa intensiteettiä parantaneen Espanjan paremmakseen 100–90 (43–52).
Susijengi ja Espanja ovat historian saatossa kohdanneet miesten maaotteluissa 17 kertaa, joista kaksi ottelua on päättynyt suomalaisvoittoon – viimeksi Helsingin EM-kotikisoissa 1967. Nykyjengiläisillä on jäänyt ennen kaikkea mieleen EM-jatkosarjakohtaaminen Ljubljanassa 2013 sekä 20-vuotiaiden miesten vuoden 2016 EM-kisojen jatkoaikavoitto Helsingissä.
Kolme vuotta sitten pelatuissa Kiinan MM-kisoissa maailmanmestaruutta juhlinut Espanja saapuu tiistain puolivälierässä Susijengiä vastaan miehistöllä, joka on nuorentunut ja uudistunut sitten edellisten arvokisojen, mutta pelaa espanjalaisen koripallokoulukunnan hyveiden mukaan: älykkäästi, tehokkaasti ja joukkueella.
Uransa ensimmäisiä EM-kisoja pelaava Tampereen Pyrinnön kasvatti Miro Little, 18, nousi neljännesvälierävoitossa Kroatiaa vastaan esille juuri silloin, kun häntä tarvittiin eniten. Little hyökkäsi rohkeasti korille, puolusti Kroatian pelinrakentajia antaumuksella ja tyylitteli turnauksen parhaan ottelunsa tilanteessa, jossa tehtiin suomalaista koripallohistoriaa.
Jos Kroatia todellakin taktikoi Susijengin EM-neljännesvälierävastustajakseen, olisi sen kannattanut miettiä kahdesti. Lauri Markkanen rynni tauluun 43 pistettä, Sasu Salin ja Edon Maxhuni löysivät heittoranteensa ja roolipelaajat Henri Kantosesta Miro Littleen näyttivät parastaan, kun Susijengi eteni historiallisesti Euroopan kahdeksan parhaan joukkoon!
Viisi vuotta kestänyt odotus on ohi ja Susijengillä on jälleen edessään EM-kisojen neljännesvälieräkoitos. Vastaansa Berliinin Mercedes-Benz Arenalla käytävässä neljännesvälieräottelussaan Susijengi saa Kroatian. Tuore päävalmentaja Lassi Tuovi näkee iltapäivän koitoksen sekä tunnustuksena että välietappina.
Keittiöpsykologian lyhyelläkin oppimäärällä on selvää, että Kroatia saapuu sunnuntain neljännesvälierään latautuneena. Susijengi on kaatanut Kroatian alle vuoden sisään niin koti- kuin vieraskentälläkin. Kolmella erinomaisella kansainvälisellä pelaajalla vahvistunut Kroatia on ollut EM-kisoissa vakuuttava ja on taatusti vaarallinen, jos saa pelata omaa peliään.
Prahan EM-alkulohko on mennyttä päivää ja kuusitoista jäljellä olevaa EM-kisajoukkuetta kotiutuneet Berliiniin, missä ratkotaan koripallon vuoden 2022 Euroopan mestaruus. Nuoresta lupauksesta Susijengin luottopelaajaksi varttunut Elias Valtonen, 23, kertoo nauttineensa joka ainoasta hetkestä arvokisanäyttämöllä ja uskoo Susijengin tekevän sunnuntaina historiaa.
Kun vuoden 2022 EM-kisojen alkulohkon kaikki viisi ottelua on pelattu, on Susijengin Lauri Markkanen jättänyt jäljensä kisojen tilastoihin nousemalla kärkikahinoihin niin piste- kuin vapaaheittotarkkuustilastoissa. Koko joukkueen tasolla Susijengi on EM-kisojen tarkin vapaaheittäjä sekä kolmanneksi tarkin kolmen pisteen heittäjä.
Torstai-iltana Berliiniin saapuneen Susijengin vastustaja sunnuntain EM-neljännesvälierässä on selvinnyt. Prahan D-lohkon toiseksi sijoittunut Susijengi saa vastaansa Milanossa pelatun C-lohkon kolmanneksi sijoittuneen Kroatian. Joukkueet kohtaavat Berliinin Mercedes-Benz Arenalla sunnuntaina.
Susijengin aika Prahassa sai voitokkaan päätöksen torstai-iltapäivänä, kun lohkojumbo Hollanti kaatui O2 Arenalla pistein 88–67 (48–31). Susijengi dominoi kenttätapahtumia joukkuepuolustuksellaan ja kolmen pisteen heittopelillään ja piti huolen siitä, etteivät oranssipaitojen korisepät saaneet tilaisuutta syttyä liekkeihin.
Susijengi ja Hollanti ovat kohdanneet miesten maajoukkuetasolla viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana vain kerran. Viime kaudella Belgian ja Hollannin yhteisliigassa pelanneet Topias Palmi, Edon Maxhuni ja Mikael Jantunen kuitenkin tietävät omakohtaisen kokemuksen pohjalta, mitä torstai-iltapäivällä on tiedossa.