3.10.2017 07:30 Lepopäivä oli vietetty ja vastassa 3.10.1967 Espanja, josta välipäivän lehtijutut kovin varoittivat. Kalevi Tuominen oli pohtinut, olisiko myös välipäivänä maanantaina kuitenkin pitänyt harjoitella, mutta pelaajat Pertti Laannin johdolla sanoivat menevänsä mieluummin vasta tiistaiaamuna herättelemään kroppaa.
Ville Vainio pysäyttämässä Espanjan 177-senttistä Francisco Buscatoa.
Kisojen välipäivänä rentouduttiin Yrjänkadun uimahallissa seuraavan päivän Espanja-ottelua odotellen.
Maanantaina oli käyty uimassa, saunassa, illallisella ja elokuvissa. Yrjönkadun uimahallia emännöi Kari ja Martti Liimon äiti, joka näin sai pojat kuin kotiin.
Jorma Pilkevaara joutui tekemään ylimääräisen ”voimaharjoituksen”: Skootterista loppui polttoaine, ja Pilkku joutui työntämään sitä muutaman kilometrin kun ei halunnut jättää kulkuvälinettään tien poskeen. Osa pelaajista vieraili työpaikallaan, jokunen koulussa. Ihan jouten ei oikein osattu olla.
Sarjajärjestelmä, jossa kaksi lohkon parasta pääsi pelaamaan mitaleista, kaksi seuraavaa sijoista 5-8, edelleen kaksi seuraavaa sijoista 9-12 ja vielä kaksi sijoista 13-16, puhutti paljon. Suomi voisi yhtä hyvin päästä mitalipeleihin tai joutua jumbolohkoon – sen verran tasaista oli.
Huolta ennen peliä tuntui aiheuttavan erityisesti espanjalaisten nopeus ja kimmoisuus. Yleisesti ihmeteltiin miten vain 177-senttinen takamies Francesco Buscato kykeni tiputtamaan pallon koriin - siis donkkaamaan. Myös nimet ”Härkä” Martinez ja Rodriquez mainittiin monessa ennakkojutussa pelottaviksi pistenikkareiksi. Espanja oli ennen peliä lohkon jumbo ja ilman voittoa. ”Paha merkki, ei psykologisesti hyvä juttu”, pohdiskeli Kalevi Tuominen.
Peli alkoi ja Espanja johti hetkessä 8-0 mutta Suomi ei lannistunut ja Ville Vainion tultua kentälle paranivat otteet, niinpä Suomi johti puoliajalla 41-36. Toisella puoliskolla Suomi johti pitkään mutta kun jakso oli loppupuolella olikin Espanja siirtynyt 60-59 johtoon. Silloin astui kentälle ”joku Lars Karell” ja hetkessä tilanne oli 67-60.
”Leka” heitti puolessatoista minuutissa 10 pistettä ja ratkaisi ottelun Suomelle. Hänen valintaansa joukkueeseen oli kritisoitu mutta ”nyt monet teknilliset puutteet on helppo unohtaa”, kaunistelivat kirjoittajat arvioitaan. Ja tosiaan, se lopputulos: Suomi voitti 76-69.
Jäähalli oli saatu viidenteen otteluun jo täyteen ja katsomossa mölysi noin 10 000 katsojaa ja ”sen verran jäi vielä uloskin”, naurahti Pop-Petteriksi popcorn-liiketoimiensa vuoksi ristitty Robert Petersen. Virallinen maksaneiden luku oli lopulta 7743, mikä oli suomalaisen koripallo-ottelun ennätys. Eikä Petteri ollut ihan väärässä – pääsyliput loppuivat kesken.
Kari Liimo heitti Espanjaa vastaan 17 pistettä, Ville Vainio 15, Pertti Laanti 14 ja Martti Liimo sekä Lars Karell 10 mieheen. Emiliano Rodriquez oli kuitenkin kentän korikunkku 22 pisteellään.
Voitto Espanjasta takasi Suomelle kaikkien aikojen parhaan EM-kisasijoituksen, koska se varmisti että Suomi pelaisi varmasti ainakin sijoista 5-8. Siihen ei joukkue halunnut tyytyä vaan valmennusjohto lähti suunnittelemaan juonia Jugoslavian kaatamiseksi. ”En osaa sanoa miten, mutta kyllähän te jo muutenkin olette saaneet lehtenne täyteen koripallosta”, iloitsi Kallu Tuominen. Espanjan huoltaja tuli lehdistötilaisuuteen myöhässä, pyysi anteeksi ja sanoi tarvinneensa rauhoittavan pillerin. ”Koko Suomen joukkue teki kovasti töitä.” Lyhyestä virsi kaunis!
Katso myös mm.:
Kari Liimo olisi poissa kokoonpanosta ja peli alkaisi tavallista aikaisemmin (15.30), jotta joukkueet ehtisivät Helsinkiin seuraamaan loppuottelua sekä osallistumaan päättäjäisiin.
Puola-tappio oli nollattu ja Suomi oli valmis uuteen haasteeseen. Neljännen pelin jälkeen olisi tarjolla lepopäivä, joten bensaa ei tarvitsisi säästää – vaikkei moiseen paljon mahdollisuuksia ollut aiemminkaan.
Vuoden 1967 EM-kisojen toinen pelipäivä 29.9.1967 alkoi iloisissa tunnelmissa. Ankaraa kritiikkiä ennen kisoja suoltaneissa sanomalehdissä oltiin avausvoittoon tyytyväisiä, mutta jo toisessa tai viimeistään kolmannessa kappaleessa muistettiin mainita, että Hollanti oli Helsingin lohkon heikoin joukkue. Päivän vastus Romania olisi sen sijaan ihan muuta.
Suomi sai historiansa ensimmäiset koripallon EM-kisat pelimenestyksen ja hyvin suhteiden ansiosta.
Koripallomuseoyhdistyksen hallinnoima suomalaisen koripalloilun Hall of Fame täydentyy kahdeksalla uudella lajilegendalla, jotka julkistettiin Koripalloliiton 80-vuotisjuhlaturnauksessa pelatussa Suomi-Venäjä-ottelussa.
Tulevana lauantaina on Helsingissä tarjolla Koripalloliiton 80-vuotisjuhlavuoden merkeissä monipuolinen lajikulttuuria esittelevä ohjelma kaikenikäiselle korisväelle. Pääosin ohjelma on ilmaista sisältäen mm. virtuaalikoripalloa, luentoja, ystävien tapaamista, juhlajulistenäyttelyn ja huipennukseksi Arvoseminaarin.
Suomen Koripalloliitto järjestää yhteistyössä Suomen Koripallomuseon kanssa Arvokas iltapäivä -seminaarin lauantaina 17.8. Tapahtuman tuotto menee Koripallomuseon työhön sekä We deliver -rahastoon, jonka avulla tuetaan vähävaraisten perheiden koripalloharrastusta.
Tiistaina oli historiallinen tapahtuma koripallossa ja kenties suomalaisessa urheilussa, kun korisalumnit ja -nuoret kohtasivat ensimmäistä kertaa. Tällä viikolla on myös avattu verkkoalusta, jossa nuorten avuntarve ja alumnien osaaminen/auttamishalu voivat kohdata.
Tiistaina 26.3. järjestetään Helsingissä "noin" A-junioreille (16-22v) seurarajat ylittävä tapahtuma, jossa on infoa opiskeluihin, mahdollisuuksiin työhön tai pelaamiseen ulkomailla, kesätöihin, pätkätöihin ja moniin eri alumnien osaamisalueisiin liittyen. Myös kaikki korisalumnitoiminnasta kiinnostuneet - tervetuloa mukaan!
Koripalloliitto viettää alkaneena vuonna 80-vuotisjuhlaansa. Koripallomuseo on aktiivisesti mukana juhlavuodessa, johon kuuluu valtakunnallisen julistenäyttelyn toteuttaminen.
Suomen kaikkien aikojen naiskoripalloilija Lea Hakala nimettiin torstaina Helsingissä järjestetyssä Urheilugaalassa suomalaisen urheilun kunniagalleriaan, Hall of Fameen.
Koripalloliitto viettää alkaneena vuonna 80-vuotisjuhlaansa. Juhlan kunniaksi tahdomme muistella yhdessä ystäviemme kanssa suomikoriksen historian huippuhetkiä vuosien varrelta.
Suomen Koripalloliiton isännöimä EM-kisojen alkulohko Helsingissä sijoittui toiseksi kansainvälisessä tapahtuma-alan BEA World -kilpailussa. Palkinto ojennettin perjantaina Portugalissa Koripalloliiton tapahtumakumppani Elämys Groupin toimitusjohtaja Jussi Viskarille.
Suomen Koripalloliiton isännöimät EM-kotikisat Helsingissä on ehdolla vuoden parhaaksi urheilutapahtumaksi maailmassa tapahtuma-alan kansainvälisessä BEA World -kilpailussa. Koripalloliitto ja sen tapahtumakumppani Elämys Group kisaavat BEA:n voitosta Portugalin Coimbrassa järjestettävässä finaalissa 22.-23.11.
Seminaarin teemana on yhteiskuntavastuu yrityksissä, yhteisöissä ja kaupungeissa osana hyvinvoinnin luomista ihmisille. Yritykset ovat entistä enemmän mukana yhteiskunnallisissa kysymyksissä entisen sponsorointiajattelun sijaan. Millaisia strategioita yrityksillä liittyy yhteiskuntavastuuseen, entä kuinka kuntasektorilla yrityskumppanuuksia muodostetaan? Hyvin voimme auttaa – yhteiskuntavastuulla hyvinvointia!
Koripallomuseoyhdistyksen hallinnoima suomalaisen koripalloilun Hall of Fame täydentyy neljällä uudella lajilegendalla, jotka julkistettiin Susijengin Latvia-ottelun yhteydessä.
Elämys Group vastaanotti parhaan kuluttajatapahtuman palkinnon Evento Awards -gaalassa.
Suomalainen koripalloperhe sai rutkasti aihetta juhlaan torstai-iltana Suomen Urheilugaalassa, kun yhteisvoimin ja suurella sydämellä rakennetut EM-kotikisat nimettiin vuoden urheiluilmiöksi ja kotiyleisön hurmannut Susijengi vuoden joukkueeksi. Susijengin ja Chicago Bullsin Lauri Markkanen palkittiin vuoden nuorena urheilijana sekä vuoden läpimurtona.
FIBA Europe suoritti tiistaina 16. tammikuuta ensi kesän koripallon nuorten EM-turnausten lohkoarvonnat. A-divisioonassa Suomen 18-vuotiaat pojat saavat Latviassa pidettävissä EM-kisoissa C-lohkossa vastaansa Espanjan, Ukrainan ja Bosnia-Hertsegovinan.
Asiakastyytyväisyyskyselyissä huippuarvosanoja keränneet koripallon EM-kotikisat olivat menestys myös taloudellisia vaikuttavuuslukemia tarkasteltaessa. Kansainvälisen koripalloliiton (FIBA) teettämän tutkimuksen mukaan EM-kisat toivat Helsinkiin 41,3 miljoonan euron suuruisen vaikutuksen.