3.10.2017 07:30 Lepopäivä oli vietetty ja vastassa 3.10.1967 Espanja, josta välipäivän lehtijutut kovin varoittivat. Kalevi Tuominen oli pohtinut, olisiko myös välipäivänä maanantaina kuitenkin pitänyt harjoitella, mutta pelaajat Pertti Laannin johdolla sanoivat menevänsä mieluummin vasta tiistaiaamuna herättelemään kroppaa.
Ville Vainio pysäyttämässä Espanjan 177-senttistä Francisco Buscatoa.
Kisojen välipäivänä rentouduttiin Yrjänkadun uimahallissa seuraavan päivän Espanja-ottelua odotellen.
Maanantaina oli käyty uimassa, saunassa, illallisella ja elokuvissa. Yrjönkadun uimahallia emännöi Kari ja Martti Liimon äiti, joka näin sai pojat kuin kotiin.
Jorma Pilkevaara joutui tekemään ylimääräisen ”voimaharjoituksen”: Skootterista loppui polttoaine, ja Pilkku joutui työntämään sitä muutaman kilometrin kun ei halunnut jättää kulkuvälinettään tien poskeen. Osa pelaajista vieraili työpaikallaan, jokunen koulussa. Ihan jouten ei oikein osattu olla.
Sarjajärjestelmä, jossa kaksi lohkon parasta pääsi pelaamaan mitaleista, kaksi seuraavaa sijoista 5-8, edelleen kaksi seuraavaa sijoista 9-12 ja vielä kaksi sijoista 13-16, puhutti paljon. Suomi voisi yhtä hyvin päästä mitalipeleihin tai joutua jumbolohkoon – sen verran tasaista oli.
Huolta ennen peliä tuntui aiheuttavan erityisesti espanjalaisten nopeus ja kimmoisuus. Yleisesti ihmeteltiin miten vain 177-senttinen takamies Francesco Buscato kykeni tiputtamaan pallon koriin - siis donkkaamaan. Myös nimet ”Härkä” Martinez ja Rodriquez mainittiin monessa ennakkojutussa pelottaviksi pistenikkareiksi. Espanja oli ennen peliä lohkon jumbo ja ilman voittoa. ”Paha merkki, ei psykologisesti hyvä juttu”, pohdiskeli Kalevi Tuominen.
Peli alkoi ja Espanja johti hetkessä 8-0 mutta Suomi ei lannistunut ja Ville Vainion tultua kentälle paranivat otteet, niinpä Suomi johti puoliajalla 41-36. Toisella puoliskolla Suomi johti pitkään mutta kun jakso oli loppupuolella olikin Espanja siirtynyt 60-59 johtoon. Silloin astui kentälle ”joku Lars Karell” ja hetkessä tilanne oli 67-60.
”Leka” heitti puolessatoista minuutissa 10 pistettä ja ratkaisi ottelun Suomelle. Hänen valintaansa joukkueeseen oli kritisoitu mutta ”nyt monet teknilliset puutteet on helppo unohtaa”, kaunistelivat kirjoittajat arvioitaan. Ja tosiaan, se lopputulos: Suomi voitti 76-69.
Jäähalli oli saatu viidenteen otteluun jo täyteen ja katsomossa mölysi noin 10 000 katsojaa ja ”sen verran jäi vielä uloskin”, naurahti Pop-Petteriksi popcorn-liiketoimiensa vuoksi ristitty Robert Petersen. Virallinen maksaneiden luku oli lopulta 7743, mikä oli suomalaisen koripallo-ottelun ennätys. Eikä Petteri ollut ihan väärässä – pääsyliput loppuivat kesken.
Kari Liimo heitti Espanjaa vastaan 17 pistettä, Ville Vainio 15, Pertti Laanti 14 ja Martti Liimo sekä Lars Karell 10 mieheen. Emiliano Rodriquez oli kuitenkin kentän korikunkku 22 pisteellään.
Voitto Espanjasta takasi Suomelle kaikkien aikojen parhaan EM-kisasijoituksen, koska se varmisti että Suomi pelaisi varmasti ainakin sijoista 5-8. Siihen ei joukkue halunnut tyytyä vaan valmennusjohto lähti suunnittelemaan juonia Jugoslavian kaatamiseksi. ”En osaa sanoa miten, mutta kyllähän te jo muutenkin olette saaneet lehtenne täyteen koripallosta”, iloitsi Kallu Tuominen. Espanjan huoltaja tuli lehdistötilaisuuteen myöhässä, pyysi anteeksi ja sanoi tarvinneensa rauhoittavan pillerin. ”Koko Suomen joukkue teki kovasti töitä.” Lyhyestä virsi kaunis!
Katso myös mm.:
Kari Liimo olisi poissa kokoonpanosta ja peli alkaisi tavallista aikaisemmin (15.30), jotta joukkueet ehtisivät Helsinkiin seuraamaan loppuottelua sekä osallistumaan päättäjäisiin.
Puola-tappio oli nollattu ja Suomi oli valmis uuteen haasteeseen. Neljännen pelin jälkeen olisi tarjolla lepopäivä, joten bensaa ei tarvitsisi säästää – vaikkei moiseen paljon mahdollisuuksia ollut aiemminkaan.
Vuoden 1967 EM-kisojen toinen pelipäivä 29.9.1967 alkoi iloisissa tunnelmissa. Ankaraa kritiikkiä ennen kisoja suoltaneissa sanomalehdissä oltiin avausvoittoon tyytyväisiä, mutta jo toisessa tai viimeistään kolmannessa kappaleessa muistettiin mainita, että Hollanti oli Helsingin lohkon heikoin joukkue. Päivän vastus Romania olisi sen sijaan ihan muuta.
Suomi sai historiansa ensimmäiset koripallon EM-kisat pelimenestyksen ja hyvin suhteiden ansiosta.
Susiladies aloittaa EM-karsintaottelunsa ensi viikolla, kun Suomi matkustaa pelaamaan vierasottelun Liettuassa torstaina ja saa kotikentällään Urhea-hallissa vastaansa Ukrainan sunnuntaina 14.11. Tavoitteena on EM-kisat 2023, jotka pidetään Israelissa ja Sloveniassa.
Syyskuulta marraskuulle koronatilanteen takia siirtynyt Gaala kokoaa korisihmiset yhteiseen illanviettoon, jossa mm. julkistetaan Hall of Fame 2021.
Jo runsaan kahden vuosikymmenen ajan kansainvälisillä huippukoripallokentillä vahvaa uraa tehnyt suomenkanadalainen Gordon Herbert, 62, on nimetty Saksan maajoukkueen päävalmentajaksi. Herbert on toiminut miesten maajoukkuetasolla aikaisemmin Georgian ja Kanadan maajoukkueiden valmennusportaissa.
Kansainvälinen koripalloliitto FIBA on vahvistanut vuoden 2022 EM-kisojen pelipäivät. Tulevat kisat käynnistyvät Susijengin osalta Prahassa vajaan 16 kuukauden kuluttua, perjantaina 2. syyskuuta, Israel-kohtaamisella. Susijengi pelaa seitsemään päivään viisi ottelua ja huipentaa alkulohkonsa Hollantia vastaan.
Susijengin EM-kisaputki jatkuu syyskuussa 2022 Tshekin pääkaupungissa Prahassa, joka isännöi ensi vuoden EM-kisojen alkulohko D:ta. Suurta määrää sinivalkoisia faneja tuekseen odottava Susijengi kohtaa Prahassa Puolan, Israelin, Hollannin sekä suursuosikki Serbian ja isäntämaa Tshekin.
Kansainvälinen koripalloliitto FIBA järjestää huomenna torstaina 29.4. EM-arvontatilaisuuden, jossa selviävät Susijengin vuoden 2022 EM-alkulohkokaupunki kuin alkulohkon vastustajatkin. Suora lähetys Berliinissä järjestettävästä tilaisuudesta käynnistyy klo 14 Suomen aikaa.
Kansainvälinen koripalloliitto FIBA on julkaissut vuoden 2022 EM-kisojen alkulohkojen arvontakorit. Helmikuun EM-karsintaikkunassa molemmat ottelunsa voittanut Susijengi sijoitettiin samaan arvontakoriin EM-kisaisäntien Saksan ja Georgian kanssa, mikä tarkoittaa, että Susijengi faneineen matkustaa ensi vuonna Prahan tai Milanon EM-kisanäyttämölle.
Koripalloilija hae mukaan saamaan tukea opiskeluun, työelämään tai koripallouraan. Tutustu myös tapahtumatarjontaan, jossa kerrotaan mm. ulkomaille lähtömahdollisuuksista.
Historiallisen ensimmäisen alumnivuoden kunniaksi aloitettiin perinne palkita kiertopalkinnolla alumnitoimintaa edistäneitä henkilöitä. Vuoden 2020 korisalumnit ovat Pirta Mikkola ja Mikko Simon.
Koripallomuseoyhdistyksen hallinnoima suomalaisen koripalloilun Hall of Fame täydentyy kymmenellä uudella lajilegendalla, jotka poikkeusolosuhteiden takia julkaistiin poikkeuksellisesti Ylen suorassa TV-lähetyksessä Susijengin ja Serbian välisessä ottelussa.
Get Back in the Game! Koripalloyhteisön alumni-verkosto tuo uusilla ohjelmilla lajia rakastavat takaisin koripallon pariin.
Koko korisperheen kotibileissä tarjolla haastatteluja, korisviihdettä, tietovisailuja ja kuulumisia Susijengin pelaajilta.
Maajoukkuekapteeni Shawn Huff, sekä lajilegendat Heli Toikka ja Pertti Laanti, avaavat toiminnan taustoja.
Koripallomuseoyhdistyksen hallinnoima suomalaisen koripalloilun Hall of Fame täydentyy kahdeksalla uudella lajilegendalla, jotka julkistettiin Koripalloliiton 80-vuotisjuhlaturnauksessa pelatussa Suomi-Venäjä-ottelussa.
Tulevana lauantaina on Helsingissä tarjolla Koripalloliiton 80-vuotisjuhlavuoden merkeissä monipuolinen lajikulttuuria esittelevä ohjelma kaikenikäiselle korisväelle. Pääosin ohjelma on ilmaista sisältäen mm. virtuaalikoripalloa, luentoja, ystävien tapaamista, juhlajulistenäyttelyn ja huipennukseksi Arvoseminaarin.
Suomen Koripalloliitto järjestää yhteistyössä Suomen Koripallomuseon kanssa Arvokas iltapäivä -seminaarin lauantaina 17.8. Tapahtuman tuotto menee Koripallomuseon työhön sekä We deliver -rahastoon, jonka avulla tuetaan vähävaraisten perheiden koripalloharrastusta.