1.10.2017 Puola-tappio oli nollattu ja Suomi oli valmis uuteen haasteeseen. Neljännen pelin jälkeen olisi tarjolla lepopäivä, joten bensaa ei tarvitsisi säästää – vaikkei moiseen paljon mahdollisuuksia ollut aiemminkaan.
EM-kisojen levypallokuningas Ville Vainio repi ottelussa 20 levypalloa.
Suomi pelasi Tsekkoslovakiaa vastaan yhden turnauksen parhaista puolustuspeleistä.
Jotain uutta piti kokeilla ja niinpä valmennuskaksikko olikin laittanut aloitusviisikkoon kolme pitkää pelaajaa (Kari Liimo, Kari Lahti ja Ville Vainio) sekä heidän lisäkseen Pilkevaaran ja Finnemanin. Paikkapuolustus piti ja alku oli upea: Suomi johti 17-4 ja puolivälissä tilanne oli 29-23.
Jäähallissa riitti jännitystä aivan loppuun saakka mutta kun 40 minuuttia oli pelattu, olivat tulostaululla lukemat 54-51. Suomi oli voittanut, yleisö riemuitsi, sensaatio oli tapahtunut – oi sitä onnen tunneta!
Kalevi Tuominen kertoi pelin jälkeen, että tavoitteena oli saada paikkavartioinnin avulla tshekkien kova korinaluskolmikko Bobrovsky-Zednicek-Zidek (juuri se sama joka sittemmin Forssan Alussa teki hirmulukemia) kuriin. ”He tekevät yleensä korinsa aivan korin alta, kertoivat heittokartat”. Taisivat Petteri ja Kari Liimo avittaa suunnittelussa, koska peli näytti kovin BYU:n paikkapuolustukselta.
Koko ottelun alusta loppuun pelannut Kari Liimo näytti tshekkejä vastaan olevansa maailmanluokan pelaaja ja heitti peräti 16 pistettä. Jorma Pilkevaara teki 12 ja Veikko Vainio yhdeksän. Tshekkien paras oli sittemmin muun muassa maan koripalloliittoa johtanut Jiri Zednicek 12 pisteellään.
Peli peliltä otteitaan paransi myös 19-vuotias Veikko ”Ville” Vainio, joka oli kovaa vauhtia nousemassa turnauksen kovimmaksi levypallopelaajaksi, vaikkeivät tilastoihin pelien jälkeen yleensä muut mahtuneet kuin parhaat pisteiden tekijät. Nyt Vainion 20 levypalloa, joista seitsemän hyökkäyskorilla, mainittiin. Suomi voitti joukkueena levypallot 46-36.
Petteri Petersenille peli oli ”ruumiillista ja henkistä kidutusta. Minun palleani ja sappiparkani eivät kestä toista ottelua ja hänen (Kalevi Tuominen) nyrkin iskujaan.” Petteri joutui repimään Tuomista kaiken aikaa takaisin vaihtopenkille kentän puolelta.
Martti Liimo kehuikin Petteriä, joka sai Kallun pysymään kohtuullisesti aisoissa, toisin kuin olympiakisoissa Tokiossa, jossa Kallu oli usein jopa ”päättämässä meidän nopeita hyökkäyksiämme…”
”En muista ottelua, jossa poikamme olisivat puolustaneet yhtä hyvin”, summasi hikimärkä Kalevi Tuominen tiiviin lehtimiesjoukon edessä pelin jälkeen.
Suomen hyvät otteet olivat herättäneet yleisön, jota oli saapunut seuraamaan sunnuntai-illan myöhäisottelua lähes 6 000 henkeä.
Neljän pelipäivän jälkeen kisojen paras pisteiden tekijä oli Kreikan Kolokithas. Hän oli tehnyt 115 pistettä eli lähes 29 peliä kohden. Suomen paras oli 57 pistettä heittänyt Jorma Pilkevaara. Levypallotilaston kärjessä olivatkin sitten Ville Vainio (45) ja Kari Liimo (43) – kaksi suomalaispelaajaa!
Kovan neljän pelin rupeaman jälkeen Kalevi Tuominen lupasi joukkueelle lepoa. ”Huomenna emme harjoittele, korkeintaan käymme elokuvissa”, sanoi suuri leffojen, erityisen lännen sellaisten ystävä Kallu.
Lue lisäksi kisoista mm.:
Kari Liimo olisi poissa kokoonpanosta ja peli alkaisi tavallista aikaisemmin (15.30), jotta joukkueet ehtisivät Helsinkiin seuraamaan loppuottelua sekä osallistumaan päättäjäisiin.
Lepopäivä oli vietetty ja vastassa 3.10.1967 Espanja, josta välipäivän lehtijutut kovin varoittivat. Kalevi Tuominen oli pohtinut, olisiko myös välipäivänä maanantaina kuitenkin pitänyt harjoitella, mutta pelaajat Pertti Laannin johdolla sanoivat menevänsä mieluummin vasta tiistaiaamuna herättelemään kroppaa.
Vuoden 1967 EM-kisojen toinen pelipäivä 29.9.1967 alkoi iloisissa tunnelmissa. Ankaraa kritiikkiä ennen kisoja suoltaneissa sanomalehdissä oltiin avausvoittoon tyytyväisiä, mutta jo toisessa tai viimeistään kolmannessa kappaleessa muistettiin mainita, että Hollanti oli Helsingin lohkon heikoin joukkue. Päivän vastus Romania olisi sen sijaan ihan muuta.
Suomi sai historiansa ensimmäiset koripallon EM-kisat pelimenestyksen ja hyvin suhteiden ansiosta.
Ennen Susiladiesin sunnuntaina 27.11. pelattua EM-karsintaottelua Liettuaa vastaan Urhea-hallissa järjestettiin Kohti unelmien naiskorista -seminaari. Koripallomuseon järjestämä seminaaritallenne on nyt nähtävissä Koripalloliiton Youtube-kanavalla.
Koripallomuseon järjestämä Alumnigaala 2022 vietettiin lauantaina Hilton Kalastajatorpalla. Hienossa tapahtumassa Hall of Fame -kunniagalleria sai viisi uutta jäsentä.
Naisten maajoukkue viettää juhlavuotta, kun ensimmäisestä maaottelusta tuli kesällä kuluneeksi 70 vuotta. Nyt on aika kerätä ihmiset tärkeän asian äärelle, kun Koripallomuseo järjestää naiskorisseminaarin. Seminaarin jälkeen käynnistyy Susiladiesin EM-karsintaottelu Liettuaa vastaan.
Susijengin EM-puolivälierissä kukistanut Espanja seppelöitiin Euroopan mestarina myöhään sunnuntai-iltana, kun joukkue päihitti EM-finaalissa Ranskan 88–76 (47–37). Pronssiottelussa Saksa nujersi Puolan, joka jäi puolestaan alkulohkossa Susijengin jalkoihin. Susijengi sijoittui EM-kisoissa lopulta seitsemänneksi, joka on kaikkien aikojen toiseksi korkein suomalaissijoitus.
Suomen, Kyproksen ja Latvian kumppani vuoden 2025 koripallon EM-kisojen neljäntenä isäntämaana on valittu. FIBA Euroopan hallitus vahvisti lauantaina, että kisojen neljännen alkulohkon isäntämaaksi on nimetty Puola, jonka maajoukkue pelaa paraikaa EM-mitalipeleissä ensimmäistä kertaa 51 vuoteen.
Lauri Markkasen paluu maajoukkuepaitaan, Shawn Huffin ja Petteri Koposen viimeinen susikesä, Miro Littlen debyytti. Lassi Tuovin paikka uutena päävalmentajana. Neljä perättäistä MM-karsintavoittoa, ikimuistoinen EM-alkulohko Prahassa ja riemukas neljännesvälierävoitto Berliinissä. Elä ikimuistoinen susikesä 2022 kuvin, tekstein ja videopätkin uudelleen!
Vuoden 2022 EM-kisat huipentuvat tulevana viikonloppuna, kun Saksa, Ranska, Espanja ja yllätysjoukkue Puola jakavat himoitut EM-mitalit keskenään. Suomi-koriksen historiaa puolivälieräpaikallaan tehnyt Susijengi sai tuoreen päävalmentajansa Lassi Tuovin mukaan merkittävää pääomaa pitkästä, yhtenäisestä ja monivaiheisesta maajoukkuekesästä.
Susijengin paikka miesten koripallohistorian ensimmäisissä EM-mitalipeleissä oli omissa käsissä. Susijengi vei tiistain puolivälierän avauspuoliskolla Espanjaa mielin määrin, mutta joutui toisella puoliskolla myöntämään Hernangomezin veljesten johtaman ja puolustuksensa intensiteettiä parantaneen Espanjan paremmakseen 100–90 (43–52).
Susijengi ja Espanja ovat historian saatossa kohdanneet miesten maaotteluissa 17 kertaa, joista kaksi ottelua on päättynyt suomalaisvoittoon – viimeksi Helsingin EM-kotikisoissa 1967. Nykyjengiläisillä on jäänyt ennen kaikkea mieleen EM-jatkosarjakohtaaminen Ljubljanassa 2013 sekä 20-vuotiaiden miesten vuoden 2016 EM-kisojen jatkoaikavoitto Helsingissä.
Kolme vuotta sitten pelatuissa Kiinan MM-kisoissa maailmanmestaruutta juhlinut Espanja saapuu tiistain puolivälierässä Susijengiä vastaan miehistöllä, joka on nuorentunut ja uudistunut sitten edellisten arvokisojen, mutta pelaa espanjalaisen koripallokoulukunnan hyveiden mukaan: älykkäästi, tehokkaasti ja joukkueella.
Uransa ensimmäisiä EM-kisoja pelaava Tampereen Pyrinnön kasvatti Miro Little, 18, nousi neljännesvälierävoitossa Kroatiaa vastaan esille juuri silloin, kun häntä tarvittiin eniten. Little hyökkäsi rohkeasti korille, puolusti Kroatian pelinrakentajia antaumuksella ja tyylitteli turnauksen parhaan ottelunsa tilanteessa, jossa tehtiin suomalaista koripallohistoriaa.
Jos Kroatia todellakin taktikoi Susijengin EM-neljännesvälierävastustajakseen, olisi sen kannattanut miettiä kahdesti. Lauri Markkanen rynni tauluun 43 pistettä, Sasu Salin ja Edon Maxhuni löysivät heittoranteensa ja roolipelaajat Henri Kantosesta Miro Littleen näyttivät parastaan, kun Susijengi eteni historiallisesti Euroopan kahdeksan parhaan joukkoon!
Viisi vuotta kestänyt odotus on ohi ja Susijengillä on jälleen edessään EM-kisojen neljännesvälieräkoitos. Vastaansa Berliinin Mercedes-Benz Arenalla käytävässä neljännesvälieräottelussaan Susijengi saa Kroatian. Tuore päävalmentaja Lassi Tuovi näkee iltapäivän koitoksen sekä tunnustuksena että välietappina.
Keittiöpsykologian lyhyelläkin oppimäärällä on selvää, että Kroatia saapuu sunnuntain neljännesvälierään latautuneena. Susijengi on kaatanut Kroatian alle vuoden sisään niin koti- kuin vieraskentälläkin. Kolmella erinomaisella kansainvälisellä pelaajalla vahvistunut Kroatia on ollut EM-kisoissa vakuuttava ja on taatusti vaarallinen, jos saa pelata omaa peliään.
Prahan EM-alkulohko on mennyttä päivää ja kuusitoista jäljellä olevaa EM-kisajoukkuetta kotiutuneet Berliiniin, missä ratkotaan koripallon vuoden 2022 Euroopan mestaruus. Nuoresta lupauksesta Susijengin luottopelaajaksi varttunut Elias Valtonen, 23, kertoo nauttineensa joka ainoasta hetkestä arvokisanäyttämöllä ja uskoo Susijengin tekevän sunnuntaina historiaa.
Kun vuoden 2022 EM-kisojen alkulohkon kaikki viisi ottelua on pelattu, on Susijengin Lauri Markkanen jättänyt jäljensä kisojen tilastoihin nousemalla kärkikahinoihin niin piste- kuin vapaaheittotarkkuustilastoissa. Koko joukkueen tasolla Susijengi on EM-kisojen tarkin vapaaheittäjä sekä kolmanneksi tarkin kolmen pisteen heittäjä.