Kari Liimo olisi poissa kokoonpanosta ja peli alkaisi tavallista aikaisemmin (15.30), jotta joukkueet ehtisivät Helsinkiin seuraamaan loppuottelua sekä osallistumaan päättäjäisiin.
Kymmenen vuotta vuoden 1967 EM-kisojen jälkeen pelattiin taas Helsingissä. Toukokuussa Helsingin messukeskuksessa oteltiin kiivas karsintaturnaus, jossa Suomi voitti kahdeksasta pelistä viisi ja varmisti kisapaikkansa EM-lopputurnaukseen, joka pelattiin syyskuussa Belgiassa. Kaikkiaan mestaruudesta kamppaili tuolloin 12 joukkuetta.
Vuoden 1967 EM-kisoissa vain kahdelle lohkon parhaalle joukkueelle tarjottiin mahdollisuutta pelata mitaleista. Jugoslavialle kärsityn tappion jälkeen Suomen tilanne oli kahden tappion myötä tässä mielessä vaikea, muttei vielä mahdoton.
Siitä keskiviikosta 4.10.1967 tuli päivä, jota ei ole kaikilta osin mukava muistella. Katsomoväkivalta ja riehuminen olivat aika lailla uutta, eikä eturintamassa ole hyvä olla. Vaan kaikkeen Suomessakin pystytään, jos sikseen tulee. Mitä siis oikein tapahtui?
Lepopäivä oli vietetty ja vastassa 3.10.1967 Espanja, josta välipäivän lehtijutut kovin varoittivat. Kalevi Tuominen oli pohtinut, olisiko myös välipäivänä maanantaina kuitenkin pitänyt harjoitella, mutta pelaajat Pertti Laannin johdolla sanoivat menevänsä mieluummin vasta tiistaiaamuna herättelemään kroppaa.
Puola-tappio oli nollattu ja Suomi oli valmis uuteen haasteeseen. Neljännen pelin jälkeen olisi tarjolla lepopäivä, joten bensaa ei tarvitsisi säästää – vaikkei moiseen paljon mahdollisuuksia ollut aiemminkaan.
Peli päivässä, ei kuitenkaan sentään kaksi parhaassa, mutta kolmas peli kolmeen päivään joka tapauksessa, kun Suomen vastustajaksi lauantai-iltana asettui Puola.
Vuoden 1967 EM-kisojen toinen pelipäivä 29.9.1967 alkoi iloisissa tunnelmissa. Ankaraa kritiikkiä ennen kisoja suoltaneissa sanomalehdissä oltiin avausvoittoon tyytyväisiä, mutta jo toisessa tai viimeistään kolmannessa kappaleessa muistettiin mainita, että Hollanti oli Helsingin lohkon heikoin joukkue. Päivän vastus Romania olisi sen sijaan ihan muuta.
Vuoden 1967 EM-kisat saatiin järjestää oivalliseen aikaan, olihan takana hieno jakso: vuoden 1964 olympiakarsinnat kesäkuussa Genevessä, pääsy olympiakisoihin Tokioon ja hyvät pelit siellä, toki myös seuraavan vuoden EM-kisat.
Suomi sijoittui 1967 kotikisojen alkulohkossaan kolmanneksi ja matkasi jatkopeleihin Tampereelle. Siellä ratkottiin pelit sijoista 5-8.
Suomi napsi tärkeitä päänahkoja 1967 kotikisojen alkulohkossa. Yllättävä käänne nähtiin pelissä Jugoslaviaa vastaan.
Suomi sai historiansa ensimmäiset koripallon EM-kisat pelimenestyksen ja hyvin suhteiden ansiosta.
Suomen itsenäisyyden 100-juhlavuonna valintaraati päätti täydentää Hall of Famea kuudella uudella ansioituneella legendalla. Tänä vuonna kunniagalleriaa täydentävät Martti Huhtamäki, Mikko Koskinen, Sakari Pehkonen, Anja Suomalainen, Timo Suviranta ja Veikko Vainio.
Helsingissä, Töölön kisahallissa keskiviikkona 15. helmikuuta pelattavan Korisliigan Seagulls–Korihait -ottelun puoliajalla pelataan pyörätuolikoripallon näytösottelu. Pyörätuolikoripalloilijoiden mukana ottelussa nähdään tukku tunnettuja koripallopersoonia.
Miesten Korisliigassa Kouvojen valmennustiimiin kuuluva ja Aalto-yliopistossa tietotekniikkaa opiskeleva Mika Honkasalo avaa ajatuksiaan tilastoanalytiikan merkityksestä nykykoripallossa Koripallomuseossa järjestettävällä luennolla.
Olympiakävijä ja Euroopan All Stars -joukkueeseen valittu Martti Liimo, pyörätuolikoripallon EM-kisojen MVP Petri Kärkäinen, kolmissa EM-kisoissa pelannut viisinkertainen Suomen mestari Leena Martin ja kahdesti vuoden koripalloilijaksi valittu Heikki Kasko muodostavat Suomi-koriksen Hall of Famen vuosikerran 2016.
Pelaajalegendat Terhi Airas, Teijo Finneman ja Larry Pounds sekä monitoimimies Juhani Salmenkylä muodostavat Suomi-koriksen Hall of Famen vuosikerran 2015. Hall of Fame -jäsenyys on kunnianosoitus ansiokkaasti suomalaiseen koripalloon vaikuttaneille henkilöille, ja valinnoista vastaa asiantuntijaraati, jossa on mukana Koripalloliitto, Koripallosäätiö, Koripallomuseo ja Suomen Urheilumuseo.
Suomalaisen koripallon Hall of Fameen on valittu neljä uutta jäsentä. Suomalaisen naiskoriksen kaikkien aikojen pelaaja Lea Hakala sekä jo edesmenneet valmentajalegenda Robert Petersen, seitsemän kertaa EM-lopputurnauksessa pelannut Timo Lampén sekä takamiesvelho Jorma Pilkevaara nostavat Hall of Fameen valittujen koripallovaikuttajien lukumäärän kuuteentoista.
Suomi-koripallon Hall of Famen uusiksi jäseniksi on valittu Pentti Salmi, Hilkka Hakola sekä Esko Karhunen. Suomi-koriksen Hall of Famen rakentaminen alkoi vuosina 2009–10 Legendat-hankkeella, joka muodosti nykyisen Hall of Famen kivijalan. Suomi-koriksen Hall of Fameen kuuluu nyt 12 jäsentä.